| Innokylä

Toimintaympäristö

Sosiaalipalveluja myönnetään Sosiaalihuoltolain perusteella. Lain tarkoituksena on mm.

hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen
eriarvoisuuden vähentäminen
osallisuuden lisääminen
tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen varmistaminen
muiden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden turvaaminen
asiakasosallisuuden vahvistaminen
sosiaalihuollon ja eri toimijoiden yhteistyön parantaminen.

Sosiaalihuoltolaki määrää mm. monialaisen yhteistyön tekemisestä sosiaalihuollon palveluissa. Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota mm. siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat asiakkaan toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan.

**

Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).

Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi

työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.

Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.

Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.

Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaalihuollon asiakkailla on tyypillisesti monia palvelutarpeita. Palvelut toimivat erillään toisistaan, yhteistyötä ammattilaisten välillä on vähäisesti eikä yhdenmukaista suunnitelmaa usein ole. Tämän vuoksi eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut ovat osittain epäselviä ja päällekkäisiä. Työkyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen ja työkykyä tukevien palvelut eivät toteudu yhdenmukaisesti.

Sosiaalihuollon tuella ei yksistään kyetä vastaamaan asiakkaiden työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeisiin. Palveluissa ei ole riittävästi työhönvalmennuksen osaajia työllistymisen tulemiseksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Palveluissa vahvistetaan sosiaalihuollon asiakkaiden työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeen tunnistamista. Toimijoiden ja palveluiden välistä yhteistyötä lisätään ja koordinoidaan siten, että palvelut ja toimijat vastaavat aiempaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Asiakkaalla on usein jo olemassa olevia palveluita tai tarve laajentaa verkostoaan. Toimintamallin avulla saadaan koottua asiakkaan tarpeen mukaisia toimijoita yhteen yhdellä yhteydenotolla. Asiakkaan ja ammattilaisten näkökulmasta tämä selkeyttää palvelujen yhteensovittamista.

Kehitystyön lähtökohtana ovat pirstaleiset palvelut, jotka yksittäisinä ja toisistaan erillään eivät pysty tuottamaan riittävästi tietoa työikäisten työkyvystä, tai vastaamaan työkyvyn ja työllistymisen tuen monimutkaisiin palvelutarpeisiin. Työttömyys ja osatyökykyisyys lisäävät usein sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen yhtäaikaista tarvetta ja monialainen yhteistyö on välttämätöntä. Kukaan ei osaa kaikkea eikä yksittäinen ammattikunta pysty ratkaisemaan asiakkaan arjessa ilmeneviä kompleksisia ongelmia. Tarvitaan yhteinen työkyvyn- ja työllistymisen tuen toimintamalli, jonka avulla palvelut sovitetaan yhteen yli organisaatio- ja sektorirajojen. Asiakkaan ja eri alojen ammattilaisten välistä vuoropuhelua ja yhteistä työtä täytyy lisätä, jotta asiakkaan kokonaistilanne ja tuen tarve tunnistetaan ja yhteiset tavoitteet voidaan sopia ja saavuttaa.

Asiakas

Voi jäädä ilman tarpeenmukaisia työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluja, jos kokonaistilannetta ja tarpeita ei tunnisteta eikä palveluja soviteta yhteen tarkoituksenmukaisesti.
Joutuu kertomaan toistuvasti tilanteestaan eri palveluissa, jos kukaan ei koordinoi palvelukokonaisuutta, eivätkä palvelujen tuottajat tiedä toistensa rooleista asiakkaan palvelupolulla.

Ammattilaiset

Eivät tunnista asiakkaan kokonaistilannetta tai pysty vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, kun omat keinot, resurssit tai osaaminen eivät riitä.
Joutuvat kantamaan vastuuta kokonaisuudesta, joka ylittää yksittäiselle ammattilaiselle tai ammattikunnalle asetetut vaatimukset.
Tarvitsevat organisaatioiden ja eri ammattikuntien tukea yhteistyön tekemiseen ja toimintatapojen käyttöön.
Pystyvät jakamaan ja hyödyntämään toistensa osaamista kokonaisvaltaisesti asiakkaan tilanteen edistämiseksi.

Organisaatio ja yhteiskunta

Tarve on muodostaa käsitys yhteisestä tavoitteesta työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa.
Lisätä tiedon jakamista ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä aitoa yhteistyötä yli organisaatio- ja sektorirajojen.
Yhteisten tehtävien ja yhteensopivien tavoitteiden tunnistaminen vähentää parhaimmillaan päällekkäistä työtä ja lisää keskinäistä oppimista. Käytettävissä olevien resurssien optimaalinen hyödyntäminen lisää tehokkuutta ja hyvinvointia laaja-alaisesti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimijoiden välisellä yhteiskehittämisellä, vuoropuhelulla ja verkostotyöskentelyllä jäsennetään toimijoiden roolia, vastuita ja tehtäviä työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa. Kunnan työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden ohella kehittämisessä otetaan huomioon asiakkaat, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, kunta, TE-toimisto, Kela ja 3.sektori.

Yhtenä yhteiskehittämisen keinona on yhden yhteydenoton periaatteella toimiva työikäisten koordinaatio, joka auttaa sovittamaan eri organisaatioiden ja sektoreiden toimijat ja palvelut yhteen.

Mallia pilotoitiin aluksi Tuiran hyvinvointikeskuksessa ja työllisyyspalveluissa vuoden 2021-2022 aikana työkyvyn ja työllisyyden tuen palvelukokonaisuudessa. Sitä laajennettiin syksyllä 2022 Oulun muihin neljään hyvinvointikeskukseen.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on tunnistaa ja ottaa puheeksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen tarve. Asiakas saa sosiaalihuollon palvelujen lisäksi muita työkykyään ja työllistymistään edistäviä palveluja yhden yhteydenoton avulla.

Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhdessä työllisyyden toimijoiden kanssa saumattomasti.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan asiakas- ja työntekijäkyselyin, työikäisten koordinaation yhteydenottojen määrää ja syitä sekä toteutuneiden verkoston työnjaollisten neuvonpitojen määrää seuraamalla.

Toiminnan jatkuva arviointi tapahtuu työikäisten johtotiimissä, jonka työskentely tukee tavoitellun muutoksen saavuttamista.

Toteutussuunnitelma

Yhteisövaikuttavuuden mallin periaatteiden mukaan toimiminen palveluissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat työikäiset asiakkaat.

Toimintamallissa asiakas toimii aktiivisesti mukana verkostossaan, jossa yhdessä ammattilaisten kanssa arvioidaan tuen ja palvelun tarvetta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Työikäisten koordinaattori saattaa asiakkaan suostumuksella tarpeen mukaisia toimijoita yhteen yli organisaatio- ja sektorirajojen yhden yhteydenoton periaatteella. Koordinaattori kokoaa verkoston asiakkaan tarpeen mukaisista toimijoista työnjaolliseen neuvonpitoon. Asiakkaan tilanteesta vastaa yksittäisen työntekijän sijaan asiakasvastaavaverkosto. Verkoston työskentelyssä pyritään vastuun jakautumiseen tasaisesti, jossa jokainen ammattilainen hoitaa asiakassuunnitelman mukaisesti oman roolinsa, tehtävänsä ja vastuunsa. Mikäli sosiaalipalvelut ovat osana asiakkaan verkostoa, toimii sosiaalipalveluiden ammattilainen asiakkaan sosiaalihuoltolain mukaisena omatyöntekijänä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimivuuden edellytyksenä on, että toimintaa koordinoidaan ja toimintamalliin sitoudutaan yli organisaatio- ja sektorirajojen.

Lisäksi jokaisen mukana olevan palvelun ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus ottaa yhteyttä koordinaattoriin ja osallistua kutsuttaessa työnjaolliseen neuvonpitoon.

Vinkit toimintamallin soveltajille

soveltuu eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmiin.
toimintamallissa hyödynnetään jo palveluissa olevien ammattilaisten osaamista ja keskinäistä oppimista työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissa.
yhteisövaikuttavuuden malliin perehtyminen ja ymmärrys
edellyttää työikäisten palvelujen toimijoiden välistä yhteistyötä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteistyö ja vuoropuhelu eri palvelujen ammattilaisten välillä on lisääntynyt.
Ammattilaisten osaaminen lisääntyy jatkuvan vuoropuhelun avulla.
Koordinaation avulla verkostojen koolle kutsuminen helpottuu.
Asiakkaan ei tarvitse toistuvasti kertoa tilanteestaan eri toimijoille
Työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeisiin vastataan aiempaa laajemmin sosiaalipalveluissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Asiakkaiden toimijuus lisääntyy.
Asiakkaan käsitys kunkin toimijan roolista lisääntyy

Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku / Oulu