Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku / Oulu
Sosiaalipalvelut ovat yksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen toimijoista. Tavoitteena on lisätä palvelujen ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla lisätään asiakkaan työllistymistä, edistetään elämän- ja arjenhallintaa sekä koulutus- ja urasuunnittelua.
Oivalla ja ymmärrä
Sosiaalipalveluja myönnetään Sosiaalihuoltolain perusteella. Lain tarkoituksena on mm.
- hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen
- eriarvoisuuden vähentäminen
- osallisuuden lisääminen
- tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen varmistaminen
- muiden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden turvaaminen
- asiakasosallisuuden vahvistaminen
- sosiaalihuollon ja eri toimijoiden yhteistyön parantaminen.
Sosiaalihuoltolaki määrää mm. monialaisen yhteistyön tekemisestä sosiaalihuollon palveluissa. Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota mm. siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat asiakkaan toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan.
**
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
- työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
- työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Sosiaalihuollon asiakkailla on tyypillisesti monia palvelutarpeita. Palvelut toimivat erillään toisistaan, yhteistyötä ammattilaisten välillä on vähäisesti eikä yhdenmukaista suunnitelmaa usein ole. Tämän vuoksi eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut ovat osittain epäselviä ja päällekkäisiä. Työkyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen ja työkykyä tukevien palvelut eivät toteudu yhdenmukaisesti.
Sosiaalihuollon tuella ei yksistään kyetä vastaamaan asiakkaiden työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeisiin. Palveluissa ei ole riittävästi työhönvalmennuksen osaajia työllistymisen tulemiseksi.
Toimijoiden välisellä yhteiskehittämisellä, vuoropuhelulla ja verkostotyöskentelyllä jäsennetään toimijoiden roolia, vastuita ja tehtäviä työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa. Kunnan työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden ohella kehittämisessä otetaan huomioon asiakkaat, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, kunta, TE-toimisto, Kela ja 3.sektori.
Yhtenä yhteiskehittämisen keinona on yhden yhteydenoton periaatteella toimiva työikäisten koordinaatio, joka auttaa sovittamaan eri organisaatioiden ja sektoreiden toimijat ja palvelut yhteen.
Mallia pilotoitiin aluksi Tuiran hyvinvointikeskuksessa ja työllisyyspalveluissa vuoden 2021-2022 aikana työkyvyn ja työllisyyden tuen palvelukokonaisuudessa. Sitä laajennettiin syksyllä 2022 Oulun muihin neljään hyvinvointikeskukseen.
Tavoitteena on tunnistaa ja ottaa puheeksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen tarve. Asiakas saa sosiaalihuollon palvelujen lisäksi muita työkykyään ja työllistymistään edistäviä palveluja yhden yhteydenoton avulla.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhdessä työllisyyden toimijoiden kanssa saumattomasti.
Muutosta mitataan asiakas- ja työntekijäkyselyin, työikäisten koordinaation yhteydenottojen määrää ja syitä sekä toteutuneiden verkoston työnjaollisten neuvonpitojen määrää seuraamalla.
Toiminnan jatkuva arviointi tapahtuu työikäisten johtotiimissä, jonka työskentely tukee tavoitellun muutoksen saavuttamista.
Yhteisövaikuttavuuden mallin periaatteiden mukaan toimiminen palveluissa.
Kohderyhmänä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat työikäiset asiakkaat.
Toimintamallissa asiakas toimii aktiivisesti mukana verkostossaan, jossa yhdessä ammattilaisten kanssa arvioidaan tuen ja palvelun tarvetta.