Sosiaalipalvelut ovat yksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen toimijoista. Tavoitteena on lisätä palvelujen ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla lisätään asiakkaan työllistymistä, edistetään elämän- ja arjenhallintaa sekä koulutus- ja urasuunnittelua.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Sosiaalipalveluja myönnetään Sosiaalihuoltolain perusteella. Lain tarkoituksena on mm.
Sosiaalihuoltolaki määrää mm. monialaisen yhteistyön tekemisestä sosiaalihuollon palveluissa. Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota mm. siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat asiakkaan toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan.
**
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Sosiaalihuollon asiakkailla on tyypillisesti monia palvelutarpeita. Palvelut toimivat erillään toisistaan, yhteistyötä ammattilaisten välillä on vähäisesti eikä yhdenmukaista suunnitelmaa usein ole. Tämän vuoksi eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut ovat osittain epäselviä ja päällekkäisiä. Työkyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen ja työkykyä tukevien palvelut eivät toteudu yhdenmukaisesti.
Sosiaalihuollon tuella ei yksistään kyetä vastaamaan asiakkaiden työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeisiin. Palveluissa ei ole riittävästi työhönvalmennuksen osaajia työllistymisen tulemiseksi.
Toimijoiden välisellä yhteiskehittämisellä, vuoropuhelulla ja verkostotyöskentelyllä jäsennetään toimijoiden roolia, vastuita ja tehtäviä työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa. Kunnan työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden ohella kehittämisessä otetaan huomioon asiakkaat, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, kunta, TE-toimisto, Kela ja 3.sektori.
Yhtenä yhteiskehittämisen keinona on yhden yhteydenoton periaatteella toimiva työikäisten koordinaatio, joka auttaa sovittamaan eri organisaatioiden ja sektoreiden toimijat ja palvelut yhteen.
Mallia pilotoitiin aluksi Tuiran hyvinvointikeskuksessa ja työllisyyspalveluissa vuoden 2021-2022 aikana työkyvyn ja työllisyyden tuen palvelukokonaisuudessa. Sitä laajennettiin syksyllä 2022 Oulun muihin neljään hyvinvointikeskukseen.
Tavoitteena on tunnistaa ja ottaa puheeksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen tarve. Asiakas saa sosiaalihuollon palvelujen lisäksi muita työkykyään ja työllistymistään edistäviä palveluja yhden yhteydenoton avulla.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhdessä työllisyyden toimijoiden kanssa saumattomasti.
Muutosta mitataan asiakas- ja työntekijäkyselyin, työikäisten koordinaation yhteydenottojen määrää ja syitä sekä toteutuneiden verkoston työnjaollisten neuvonpitojen määrää seuraamalla.
Toiminnan jatkuva arviointi tapahtuu työikäisten johtotiimissä, jonka työskentely tukee tavoitellun muutoksen saavuttamista.
Kohderyhmänä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat työikäiset asiakkaat.
Toimintamallissa asiakas toimii aktiivisesti mukana verkostossaan, jossa yhdessä ammattilaisten kanssa arvioidaan tuen ja palvelun tarvetta.
Yhteisövaikuttavuuden mallin periaatteiden mukaan toimiminen palveluissa.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Työikäisten koordinaattori saattaa asiakkaan suostumuksella tarpeen mukaisia toimijoita yhteen yli organisaatio- ja sektorirajojen yhden yhteydenoton periaatteella. Koordinaattori kokoaa verkoston asiakkaan tarpeen mukaisista toimijoista työnjaolliseen neuvonpitoon. Asiakkaan tilanteesta vastaa yksittäisen työntekijän sijaan asiakasvastaavaverkosto. Verkoston työskentelyssä pyritään vastuun jakautumiseen tasaisesti, jossa jokainen ammattilainen hoitaa asiakassuunnitelman mukaisesti oman roolinsa, tehtävänsä ja vastuunsa. Mikäli sosiaalipalvelut ovat osana asiakkaan verkostoa, toimii sosiaalipalveluiden ammattilainen asiakkaan sosiaalihuoltolain mukaisena omatyöntekijänä.
Toimivuuden edellytyksenä on, että toimintaa koordinoidaan ja toimintamalliin sitoudutaan yli organisaatio- ja sektorirajojen.
Lisäksi jokaisen mukana olevan palvelun ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus ottaa yhteyttä koordinaattoriin ja osallistua kutsuttaessa työnjaolliseen neuvonpitoon.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.