Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku / Oulu
Sosiaalipalvelut ovat yksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen toimijoista. Tavoitteena on lisätä palvelujen ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla lisätään asiakkaan työllistymistä, edistetään elämän- ja arjenhallintaa sekä koulutus- ja urasuunnittelua.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Sosiaalipalvelut ovat yksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen toimijoista. Tavoitteena on lisätä palvelujen ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla lisätään asiakkaan työllistymistä, edistetään elämän- ja arjenhallintaa sekä koulutus- ja urasuunnittelua.
Toimintamallin kuvaus
Työikäisten koordinaattori saattaa asiakkaan suostumuksella tarpeen mukaisia toimijoita yhteen yli organisaatio- ja sektorirajojen yhden yhteydenoton periaatteella. Koordinaattori kokoaa verkoston asiakkaan tarpeen mukaisista toimijoista työnjaolliseen neuvonpitoon. Asiakkaan tilanteesta vastaa yksittäisen työntekijän sijaan asiakasvastaavaverkosto. Verkoston työskentelyssä pyritään vastuun jakautumiseen tasaisesti, jossa jokainen ammattilainen hoitaa asiakassuunnitelman mukaisesti oman roolinsa, tehtävänsä ja vastuunsa. Mikäli sosiaalipalvelut ovat osana asiakkaan verkostoa, toimii sosiaalipalveluiden ammattilainen asiakkaan sosiaalihuoltolain mukaisena omatyöntekijänä.
Sosiaalipalveluja myönnetään Sosiaalihuoltolain perusteella. Lain tarkoituksena on mm.
- hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen
- eriarvoisuuden vähentäminen
- osallisuuden lisääminen
- tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen varmistaminen
- muiden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden turvaaminen
- asiakasosallisuuden vahvistaminen
- sosiaalihuollon ja eri toimijoiden yhteistyön parantaminen.
Sosiaalihuoltolaki määrää mm. monialaisen yhteistyön tekemisestä sosiaalihuollon palveluissa. Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota mm. siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat asiakkaan toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan.
**
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
- työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
- työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Kohderyhmänä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat työikäiset asiakkaat.
Toimintamallissa asiakas toimii aktiivisesti mukana verkostossaan, jossa yhdessä ammattilaisten kanssa arvioidaan tuen ja palvelun tarvetta.
Toimivuuden edellytyksenä on, että toimintaa koordinoidaan ja toimintamalliin sitoudutaan yli organisaatio- ja sektorirajojen.
Lisäksi jokaisen mukana olevan palvelun ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus ottaa yhteyttä koordinaattoriin ja osallistua kutsuttaessa työnjaolliseen neuvonpitoon.
- Yhteistyö ja vuoropuhelu eri palvelujen ammattilaisten välillä on lisääntynyt.
- Ammattilaisten osaaminen lisääntyy jatkuvan vuoropuhelun avulla.
- Koordinaation avulla verkostojen koolle kutsuminen helpottuu.
- Asiakkaan ei tarvitse toistuvasti kertoa tilanteestaan eri toimijoille
- Työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeisiin vastataan aiempaa laajemmin sosiaalipalveluissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
- Asiakkaiden toimijuus lisääntyy.
- Asiakkaan käsitys kunkin toimijan roolista lisääntyy