Sosiaalinen raportointi osana gerontologista sosiaalityötä
Sosiaalinen raportointi tuo esille ajankohtaisia ilmiöitä gerontologisen sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden elämästä. Raportoinnilla vaikutetaan heitä koskeviin käsityksiin, palveluihin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
Malli on sovellettavissa moniin ilmiöihin.
Väestörakenne on muutoksessa. Suomessa 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2019 lopussa 1 231 274, ja määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä. Väestörakenteen muutos on myös alueellista eli on alueita, joissa huoltosuhde on yli kansallisen keskiarvon.
Helsingissä asuu yli 100 000 yli 65-vuotiasta eli 16 % koko asukasmäärästä. Myös Helsingin sisällä väestörakenne vaihtelee alueittain. Väestön ikääntyminen jatkaa nopeaa kasvuaan seuraavina vuosina.
Ikääntyneiden ja iäkkäiden määrän kasvaessa myös heidän heterogeenisuutensa lisääntyy. Vanheneminen on yksilöllistä. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky vaihtelevat suuresti kaikkien suomalaisten mutta myös helsinkiläisten eläkeikäisten parissa. Kielet ja kulttuurit ovat moninaisia. Elämäntyylit ovat yksilöllisiä. Ikäihmisten köyhyys ja huono-osaisuus näyttäytyvät monimuotoisena ilmiönä.
Rakenteellinen sosiaalityö perustuu sosiaalihuoltolakiin. Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyvn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säätää ikääntyneen väestön mahdollisuudesta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi ovat yksi keino tuoda esille ikääntyvän väestön tarpeita, syrjiviä tekijöitä, olosuhdemuutoksia ja osallistaa heitä tiedon tuottamiseen koskien omaa hyvinvointia. Raportoinnilla tuodaan esille asiakkaiden tilanteista esiin nousevia ajankohtaisia ilmiöitä, epäkohtia, palvelukapeikkoja, resurssoinnin puutteita ja iäkkäiden ääntä.
Senioripalveluita koskeva organisaatiomuutos toteutettiin Helsingissä vuosina 2017-2018. Ikääntyneiden ihmisten sosiaalipalvelut jaettiin kolmeen eri yksikköön: Seniori-infoon, alueellisiin asiakasohjausyksiköihin ja alueellisiin gerontologisen sosiaalityön yksiköihin. Gerontologisen sosiaalityön yksikön tehtävänä on työskennellä asiakkaiden kanssa, jotka tarvitsevat laaja-alaisia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluita. He ovat usein paljon palveluita tarvitsevia ja erityistä tukea tarvitsevia kaupunkilaisia.
Yksikkö on jaettu neljään eri alueeseen (etelä, länsi, pohjoinen ja itä) ja se tarjoaa palveluita erityistä tukea tarvitseville asiakkaille (v. 2019 yhteensä 2.709 asiakasta, N = 112 618/ yli 65-vuotiaat). Yksikössä työskentelee noin 60 työntekijää, joista kullakin alueella yksi erityissosiaalityöntekijä. Heidän työajasta 40 % on kehittämistyötä, jonka keskeinen osa on sosiaalinen raportointi osana rakenteellista sosiaalityötä. Vuodesta 2018 lähtien on valmistunut yhteensä neljä sosiaalista raporttia, opas työntekijöille ja useita blogikirjoituksia.
Helsingissä toteutettiin rakenteellisen sosiaalityön pilotti vuosina 2015-16. Malliin sisältyvät sosiaalinen raportointi, blogi, somessa vaikuttaminen, verkostotyö ja asiakasraadit. Keskeisessä asemassa on sosiaalinen raportointi, jonka perustana ja tausta-aineistona on asiakastyöstä nousevat ilmiöt ja tarpeet.
Raportointi gerontologisessa sosiaalityössä otettiin käyttöön 2018, ja se noudattaa pilotin mukaista mallia.
Raportoinnilla halutaan tuottaa tietoa ajankohtaisesta ilmiöstä gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden elämässä ja kehittää palveluja yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Sillä halutaan vaikuttaa myös kuntapäättäjiin, vanhusneuvostoon ja ohjeistuksiin sekä lainsäädäntöön.
Sekä työntekijät että asiakkaat ovat osallistuneet haastatteluihin mielellään. Raportti on saanut hyvän vastaanoton, ja sitä on pidetty informatiivisena ja helppolukuisena. Raportti kiinnostaa myös kaupungin johtohenkilöitä. Jatkokehitystarpeina raportoinnin vaikutusten seuraaminen.
Sosiaalisen raportin aihepiiri valitaan kerran vuodessa. Teemat ovat tulleet yksiköiden työntekijöiltä ja ovat ajankohtaisia. Gerontologisen sosiaalityön johtoryhmä hyväksyy teeman, minkä jälkeen erityissosiaali-työntekijät laativat toteuttamissuunnitelman aikatauluineen. Raporttikausi käynnistyy elokuussa ja päättyy toukokuussa.
Aluksi kootaan aihepiiriä koskevaa ajankohtaista tietoa ja laaditaan tiedonkeruussa käytettävät kysymykset. Taustatietoa, kuten tilastoja ja tutkimuksia, seulotaan ilmiön kartoittamiseksi ja tiedon keruun rajaamiseksi. Tietoa kerätään haastattelemalla ja/tai kyselylomakkeella. Tietoa kerätään asiakkailta ja työntekijöiltä. Myös asiakkaiden omaisilta voidaan kerätä tietoa. Tiedonkeruu alkaa joulu- ja tammikuussa, ja kukin erityssosiaalityöntekijä toteuttaa alueellaan ryhmähaastattelun kaikille työntekijäryhmille. Haastatteluja ei litteroida sanatarkasti vaan haastatteluteemat kirjataan sisällöllisesti. Tutkimuslupaa ei tarvita, koska asiakkaiden puhetta ei tallenneta.
Haastatteluteemat viedään yhteiselle alustalle Teams-sovellukseen, jossa ryhdytään laatimaan raporttia yhteiseen asiakirjaan. Kirjatut haastatteluteemat kuvataan raportissa sisällöllisesti siten, ettei haastateltavia voida tunnistaa. On huolehdittava myös siitä, ettei asiakastapausten kuvaukset paljasta asiakkaan henkilöllisyyttä. Raportin teemat jaetaan neljän erityissosiaalityöntekijän kesken ja raportti kirjoitetaan yhteisessä vuoropuhelussa. Johtoryhmä ja työntekijät arvioivat raportin ennen sen julkaisemista.
Raportti julkaistaan Helsingin kaupungin ulkoisilla ja sisäisillä sivuilla. Se lähetetään sähköpostilla Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden johdolle ja työntekijöille, vanhusneuvostolle sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille. Lisäksi raportin luonteesta riippuen sitä jaetaan myös ulkoisille sidosryhmille, esimerkiksi. sosiaali- ja terveysministeriölle, eduskuntaan, Kelaan, yliopistoille, pankeille, eri vanhusjärjestöille ja viranomaisille.
Raportista laaditaan ppt-materiaali, jotka ovat Teams-alustalla saatavilla. Raportin sisältöjä on esitelty vanhusneuvoston, sote-lautakunnan kokouksissa ja useissa yhteistyötilaisuuksissa. Raportista tuotetaan myös blogikirjoituksia (Sosiaalisia ilmiöitä –blogi, Toisella linjalla –blogi). Raportin teemoja tarjotaan sosiaalityön tapahtumiin ja seminaareihin.
Gerontologisen sosiaalityön yksiköissä on tuotettu neljä sosiaalista raporttia vuodesta 2018 lähtien. Ne koskevat 1) ikääntyneiden kaltoinkohtelua (2018) , köyhyyttä ja huono-osaisuutta (2019), toimijuutta digitalisoituvassa arjessa (2020) ja digitalisaation haasteita ja mahdollisuuksia (2020). Työntekijät ovat osallistuneen kaikkien raporttien tiedon tuotantoon. Asiakkaat ovat haastatteluiden avulla voineet tuoda näkemyksensä esille köyhyydestä ja huono-osaisuudesta sekä digitalisaatiosta.
Työntekijät ovat mukana tuottamassa tietoa raportteihin. Vuoden 2023 raportin aihe on iäkkäiden osallisuus, ja tätä varten järjestettiin kaksi osallisuusaamupäivää.