Sosiaalinen raportointi osana gerontologista sosiaalityötä
Sosiaalinen raportointi tuo esille ajankohtaisia ilmiöitä gerontologisen sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden elämästä. Raportoinnilla vaikutetaan heitä koskeviin käsityksiin, palveluihin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
Malli on sovellettavissa moniin ilmiöihin.
Toimintamallin nimi
Sosiaalinen raportointi tuo esille ajankohtaisia ilmiöitä gerontologisen sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden elämästä. Raportoinnilla vaikutetaan heitä koskeviin käsityksiin, palveluihin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
Malli on sovellettavissa moniin ilmiöihin.
Väestörakenne on muutoksessa. Suomessa 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2019 lopussa 1 231 274, ja määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä. Väestörakenteen muutos on myös alueellista eli on alueita, joissa huoltosuhde on yli kansallisen keskiarvon.
Helsingissä asuu yli 100 000 yli 65-vuotiasta eli 16 % koko asukasmäärästä. Myös Helsingin sisällä väestörakenne vaihtelee alueittain. Väestön ikääntyminen jatkaa nopeaa kasvuaan seuraavina vuosina.
Ikääntyneiden ja iäkkäiden määrän kasvaessa myös heidän heterogeenisuutensa lisääntyy. Vanheneminen on yksilöllistä. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky vaihtelevat suuresti kaikkien suomalaisten mutta myös helsinkiläisten eläkeikäisten parissa. Kielet ja kulttuurit ovat moninaisia. Elämäntyylit ovat yksilöllisiä. Ikäihmisten köyhyys ja huono-osaisuus näyttäytyvät monimuotoisena ilmiönä.
Rakenteellinen sosiaalityö perustuu sosiaalihuoltolakiin. Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyvn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säätää ikääntyneen väestön mahdollisuudesta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi ovat yksi keino tuoda esille ikääntyvän väestön tarpeita, syrjiviä tekijöitä, olosuhdemuutoksia ja osallistaa heitä tiedon tuottamiseen koskien omaa hyvinvointia. Raportoinnilla tuodaan esille asiakkaiden tilanteista esiin nousevia ajankohtaisia ilmiöitä, epäkohtia, palvelukapeikkoja, resurssoinnin puutteita ja iäkkäiden ääntä.
Gerontologisen sosiaalityön yksiköissä on tuotettu neljä sosiaalista raporttia vuodesta 2018 lähtien. Ne koskevat 1) ikääntyneiden kaltoinkohtelua (2018) , köyhyyttä ja huono-osaisuutta (2019), toimijuutta digitalisoituvassa arjessa (2020) ja digitalisaation haasteita ja mahdollisuuksia (2020). Työntekijät ovat osallistuneen kaikkien raporttien tiedon tuotantoon. Asiakkaat ovat haastatteluiden avulla voineet tuoda näkemyksensä esille köyhyydestä ja huono-osaisuudesta sekä digitalisaatiosta.