Sosiaalinen raportti ikäerityisestä osallisuudesta
Helsingin kaupungin gerontologisen sosiaalityön osallisuuskehittämisryhmä on koonnut tietoa ikäerityisestä osallisuudesta. Ryhmässä kehitetään ymmärrystä ja toimintatapoja osallisuuden vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Vanhuspalvelulaissa eli laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään, että palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta.
Osallisuus ymmärretään omaan elämänkulkuun vaikuttamisena, osallistumisena yhteisiin asioihin ja kuulumisena yhteisöihin. Se on yhteydessä hyvinvointiin ja merkitykselliseen elämään. Osallisuuden kokemus lisää luottamusta yhteiskuntaa kohtaan.
Väestön keski-ikä nousee. Vuonna 2021 Helsingissä asui yhteensä 115982 yli 65-vuotiasta kaupunkilaista. Ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2033 tämän ikäisiä kaupunkilaisia on 144864. Kasvua on 25 %. Osallisuuden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Gerontologisen sosiaalityön asiakkaat ovat erityistä tukea tarvitsevia ja usein myös paljon palveluja tarvitsevia iäkkäitä henkilöitä. Työssämme olemme havainneet, että asiakkaidemme osallisuus ei välttämättä toteudu johtuen toimintakyvyn ja kognition vajeista. He tarvitsevat erityistä tukea myös osallisuuden toteutumiseen.
Helsingin kaupungin gerontologisessa sosiaalityössä on vuodesta 2018 kehitetty menetelmiä muun muassa iäkkäiden osallisuuden tukemiseksi. Kehittämisryhmässä Osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy on laadittu yhtenä menetelmänä osallisuustyöväline, jota on kokeiltu asiakastyössä.
Esittelemme osallisuustyötä ja osallisuutta vahvistavaa työvälinettä tässä toimintamallin kuvauksessa.
Sosiaalisen raportoinnin tarkoituksena on rakenteellisen sosiaalityön keinoin koota ja tuottaa tietoa ikäerityisestä osallisuudesta ja hyödyntää tätä tietoa gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden kanssa työskennellessä iäkkäiden osallisuuskokemuksien vahvistamiseksi.
Osallisuus sosiaalisen raportoinnin aiheena on ajankohtainen THL:n toteuttaman Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran kautta, joka on kautensa (2014-2023) loppusuoralla. "Sokra kokoaa osallisuustyötä tekevät yhteen, tutkii, tuottaa tietoa osallisuudesta, tukee arviointia, vaikuttaa ja viestii. Rohkaisemme tekoihin heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden puolesta."
Kehittäjäjoukkona toimi Helsingin gerontologisen sosiaalityön erityissosiaalityöntekijät. Erityissosiaalityöntekijöitä on Helsingissä neljällä alueella. Työaikaa on käytettävissä kehittämistyöhön 40 % kokonaistyöajasta. Kehittämistyön punaisena lankana on tuoda arkityöhön rakenteellista sosiaalityötä. Innostamme ja motivoimme aktiivisesti sosiaalityöntekijöitä työyhteisössä käyttämään osallisuustyövälinettä.
Osallisuustyövälineen käyttöönotto gerontologisen sosiaalityön yksiköissä.
Ikäerityisen osallisuuden vahvistaminen ja ymmärtäminen.
Työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia kerätään jatkossa työvälineen jatkokehittämiseksi.
Sosiaalisen raportoinnin hankkeen alussa laadittiin suunnitelmaposteri raportoinnin etenemisestä. Ensimmäinen toteutusaskel suunnitelman jälkeen oli osallisuusaamupäivien järjestäminen gerontologisen sosiaalityön työntekijöille. Osallisuusaamupäivillä käydyn keskustelun perusteella tarkoituksena jalostaa osallisuus-kehittämistyöryhmän luomaa osallisuustyövälinettä ja viedä se käytäntöön eli kokeilemalla työvälinettä asiakkaiden kanssa ja keräämällä kokemuksia siitä.
Sosiaalinen raportti koostuu kirjallisista materiaaleista (blogikirjoitukset, Innokylän toimintamalli, raportoinnin yhteenveto) ja viestinnästä organisaation sisällä sekä organisaation ulkopuolelle (Helsingin kaupungin osallisuusverkosto, sosiaalityön uraverkosto, kaupungin sosiaaliset mediat, poliittiset päätöksentekijät, vanhusneuvosto).
Rakenteellinen sosiaalityö tuli osaksi gerontologista sosiaalityötä uuden organisaation myötä vuonna 2018. Vuosittain toteutetaan kehittämishanke iäkkäitä koskevassa teemassa. Aiemmat aihepiirit ovat koskeneet köyhyyttä ja huono osaisuutta, digitaalisaatiota ja harmaata aluetta. Raportit ovat luettavissa oheisesta linkistä.
Jokaisessa sosiaalisessa raportissa on huomioitu iäkkäiden asiakkaiden käsitykset ja mielipiteet teemasta. Heitä on haastateltu. Haastattelujen tulokset on tiivistetty raportteihin.
Ikäerityistä osallisuutta koskevassa sosiaalisessa raportissa iäkkäiden asiakkaiden kanssa on testattu osallisuustyövälinettä.
Gerontologisen sosiaalityön työntekijöille järjestettiin kaksi erillistä työpajaa joulukuussa 2022. Työpajoja varten laadittiin suunnitelmaposteri ja tutustuttiin SOKRA-hankkeen tuottamaan tietoon osallisuudesta. Tätä sovellettiin tehtävissä, joita oli kuusi. Kutakin tehtävää pohti 4-6 henkilöä.
Ensimmäisen ryhmän tehtäväksi tuli arvioida ja muokata osallisuustyövälinettä. Toinen työryhmä pohti, mitä on osallisuus gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden elämässä, jotka ovat erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Kolmannessa ryhmässä teemana oli gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen asiakkaan osallisuus omaan elämään ja oman näköiseen elämään. Neljäs teema koski asiakkaan osallisuutta yhteisöistä ja vaikuttamisen prosesseista. Viidentenä teemana oli asiakkaan osallisuus yhteisestä hyvästä sosiaalisesti ja taloudellisesti, ja kuudennessa ryhmässä pohdittiin osattomuuden noidankehää.
Tuloksena saatiin uudistettu osallisuustyöväline, jota lähdettiin kokeilemaan asiakkaiden kanssa. Työryhmät tuottivat kallisarvoista tietoa ikäerityisestä osallisuudesta.
Asiakas tarvitsee usein kannustamista ja rohkaisua osallisuustyövälineen verkostokartan ja voimavarakartan täyttämisessä. Asiakasta on hyvä tukea asioiden tunnistamisessa ja nimeämisessä muun muassa tukikysymysten, johdattelun ja ehdotusten avulla. Työväline ja sen pohjalta käyty keskustelu auttavat asiakasta havaitsemaan elämässä tapahtuneita myönteisiä muutoksia ja asiakkaalle on tärkeää saada keskustella omasta elämästään.
Työntekijän tulee kuitenkin tunnistaa myös tilanteet ja asiat, joista asiakas ei halua puhua ja tarvittaessa jättää jonkin osan parissa työskentely vähäisemmäksi ja siirtyä työvälineen täyttämisessä eteenpäin. Työvälinettä läpikäytäessä tulee esille ja sanoitetuksi myönteisiä, merkityksellisiä ja tärkeitä asioita ja kokemuksia asiakkaan elämässä, mutta myös asiakasta huolettavia ja harmittavia asioita.
Iäkkään ihmisen osallisuuden vahvistaminen tukee hänen hyvinvointiaan. Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset muutokset voidaan ymmärtää ikäerityisinä piirteitä. Tässä kehittämistyössä on huomioitu ikäerityisyys. On samaistuttava ja ymmärrettävä iäkkään näkökulma osallisuuteen.
Ikäihmisellä on kokemus siitä, mitä hän tavoittelee ja toivoo elämältään. Hän tarvitsee aineellisia resursseja ja kykyä toimia päätöksenteossa. Sosiaalisesti merkityksellisiä ihmissuhteita voidaan tukea esimerkiksi luomalla ymmärrystä osapuolten välille.