Sosiaalisen kuntoutuksen vahvistamisen malli Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Vahvistetaan ja kehitetään sosiaalista kuntoutusta nuorten aikuisten kohdalla. Luodaan sosiaaliseen kuntoutukseen intensiivisen ja valmentavan tuen malli, jolla tuetaan asiakkaita tehostetummin ja tiiviimmin asiakkuuden alkaessa. 

Toimintaympäristö **

Päijät-Hämeen alueella työttömyys on monimuotoista ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat korostuneet ja alueella ylisukupolvinen huono-osaisuus on yleistä. Nämä monimuotoiset haasteet korostuvat erityisesti Lahden alueella, jossa näyttäytyy koko maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vuonna 2020 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalveluiden työikäisten palveluissa tehtiin selvitys työikäisten palveluiden 18–29- vuotiaista nuorista aikuisista. Selvityksessä todettiin, että kartoituksen piirissä olleilla on huomattavan runsaasti psyykkistä oireilua. Selvityksessä todettiin, että n. 80 %:lla sosiaalityön nuorista aikuisista asiakkaista on erilaisia mielenterveyden ongelmia ja tämän kohderyhmän palveluita halutaan kehittää.

Sosiaalityössä on todettu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten tarvitsevan usein tehostettua ja pitkäjänteistä tukea arjen toiminnoista ja asioinneista selviytyäkseen. Työikäiselle väestölle on yhtymän alueella tarjolla vain sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta vähäisessä määrin. Jotta asiakkaiden palvelupolkuja saadaan tuettua, tulee arjen tuen palveluita kehittää.

Nordic Healthcare Group:n (NHG) toimesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tehdyssä hoito- ja palveluvelan analyysissa (2022) nousi esiin sosiaalihuollon työikäisten asiakkaiden palvelujen tarpeen kasvu ja niissä korostuvat mielenterveysongelmat. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tarvitsevat arjen tueksi usein tehostettua tukea.

Mielenterveysosaamisen lisääminen ja arkiympäristössä annetun valmennuksellisen tuen lisääminen sosiaalialan työssä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja yhteistyöprosessit mielenterveyspalvelujen ja muiden palvelujen kanssa vaativat kehittämistä, jotta asiakkaita voidaan tukea varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä mielenterveydellisten hoitopalvelujen kasvavaa kysyntää ja toisaalta hoidon tarpeessa olevat pääsevät sujuvammin hoitoon.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkuudessa olevat nuoret 18-29 vuotiaat aikuiset.

Kehittämistyö kattaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnat: Lahti, Heinola, Padasjoki, Asikkala, Kärkölä, Hollola, Hartola, Orimattila, Iitti ja Sysmä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisessä on mukana sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö, josta kehittämiseen osallistuu palveluesihenkilö, 10 projektityöntekijää (8 sosiaaliohjaajaa ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa) sekä 2-3 projektin ulkopuolista tiimin työntekijää. Näiden työntekijöiden vastuulla on toteuttaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. 

Kehittämisessä on myös mukana sosiaalihuollon työikäisten palveluiden asiakasohjauksen yksikkö, josta sosiaalisen kuntoutuksen palvelu tarjotaan ja myönnetään asiakkaalle tekemällä määräaikainen päätös sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tästä yksiköstä kehittämiseen osallistuu johtava sosiaalityöntekijä ja noin kuusi työntekijää yksikön eri tiimeistä, jotka ovat jaettu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asuinaluiden mukaisesti. 

Yhteiskehittäminen näiden yksiköiden kohdalla nähdään tärkeänä, koska asiakasohjauksessa arvioidaan asiakkaan tuen sekä palveluiden tarvetta ja ohjataan asiakas tarvittaessa sosiaaliseen kuntoutukseen. Palvelun voimassaoloaikana sosiaalisen kuntoutuksen työntekijät ovat tiiviissä yhteydessä asiakasohjauksen työntekijään, joka on tehnyt päätöksen asiakkaalle sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta. Molempien tahojen on oltava siis tietoisia ja kehittämässä palvelun sisältöä, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin. 

Tavoiteltu muutos

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on laajentunut ja monipuolistunut. 

Intensiivinen ja valmentava toimintamalli on luotu sosiaaliseen kuntoutukseen. Uuden toimintamallin myötä voidaan välillisesti purkaa hoito- ja palveluvelkaa ja ehkäistä mielenterveyspalveluiden kasvavaa kysyntää. Toimintamalli on osa hyvinvointialueen organisaation toimintaa. 

Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. 

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan asiakkaiden elämänlaatua mittaamalla sekä keräämällä asiakaspalautteita intensiivisen työskentelyn päätteeksi.

Toteutussuunnitelma

Asiakastapaamiset sosiaalisessa kuntoutuksessa ovat pidempikestoisempia tai tiheämpiä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasymmärrystä kerrytetään toimintamallia luodessa kuulemalla asiakkaiden ajatuksia toimintamallin sisällöistä. 

Asiakkailta kerätään palautetta sosiaalisen kuntoutuksen palvelun päättyessä.