Sote-järjestöjen hyte-toiminnan näkyväksi tekeminen yhteisen kuvaamisen mallilla

Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvausmallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen kanssa. Varsinainen kuvaus löytyy tuotoksista.

Toimintaympäristö **

Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, erityispiirteinä saaristo ja kaksikielisyys. Maakunnasta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija. V-S:ssa on Sosten tilastojen yli 900 sote-järjestöä. Järjestöjen tai yhteisöjen yhteisjärjestöjä on muutama: VSLJ ry, VAPI ry, Salon SYTY ry ja Lounatuulet yhteisötalo.

Järjestötoiminnan joustavasta luonteesta, moninaisista järjestämistavoista ja lukuisista toimijoista johtuen sote-järjestö kentän toiminta ja yhteistyö ei ole ollut koordinoitu eikä yhtenäisesti kuvattua, tilastoitua tai raportoitua. Järjestöjen roolin ja tehtävän selkiyttäminen osana sote-ja maakuntauudistusta edellytti Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen toiminnan ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä kehittämällä myös hyte-avustusten tilastointia kunta-ja maakuntatasolla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Varsinais-Suomen sote-ja maakuntauudistuksen hyte-työryhmä nimesi järjestötyöryhmän kuvaamaan sote-järjestöjen hyte-toimintaa. Kuvausta hyödynnetään maakunnan hyte-koordinaatiotoiminnan sote-järjestö-yhteistyön suunnittelussa ja se on osa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Kuvausprosessin tuloksena vahvistui näkemys myös sote-järjestöjen toiminnan luonteesta. Asiakaslähtöisyys,joustavuus ja ketteryys ovat sen suurimpia vahvuuksia ja tätä ominaisuutta tulee vaalia. Järjestöjen toimintaa ei voi jäykästi lokeroida kaavioihin, määritellä tarkkoja toiminta-alueita tai yhteistyötahoja. Yhteistyö vaatii jatkossa vahvaa kumppanuutta sekä järjestöjen että kuntien ja maakunnan kesken.

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kuvaus tehtiin maakunnan ja sote-järjestöjen tarpeita varten. Tarkoituksena ei ollut kuvata yksittäisten järjestöjen toimintaa, vaan yhdistää toimintaa maakunnalliseksi kokonaisuudeksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kuvauksen pohjana on hyödynnetty Tuija Braxin selvitystä järjestöjen roolista, Varsinais-Suomen sote-ja maakuntavalmistelun järjestöjen intressityöryhmän järjestöjen tarkistuslistaa ja JärjestöSotehanke 113:n sote-järjestöjen hyte-toimintojen kyselyä. Kuvausluonnos on ollut113:n kautta sote-järjestöjen kommenttikierroksella, jonka jälkeen sitä on käsitelty vielä hyte-ja sote-valmistelijoiden kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman maakunnallinen hytetyöryhmä: tehtävänanto, kommentointi, hyväksyntä, liittäminen maakunnalliseksi asiakirjaksi

Sote-maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijat: kuvauksen kommentointi ja yhteiskehittäminen

Hyte-työryhmän järjestötyöryhmä: tausta-aineiston koonti, varsinainen kuvaustekstin teko, kommentoinnit, linjaukset

JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi: koko prosessin kokonaisvastuu, työryhmän kokoaminen, varsinaisen kuvaustekstin teko, kommentointi,  sote-järjestöjen osallistaminen (mm. kommenttikierrokset), lopullisen kuvaustekstin vahvistaminen, kuvauksen ja materiaalien tuottaminen, prosessin kuvaus, mallin levitys

Varsinais-Suomen hyte-koordinaattorien verkosto: Kuntanäkökulman tuottaminen sisältöön ja rakenteeseen, kommentointi, mallin jalkauttaminen omaan kuntaan.

Varsinais-Suomen sote-järjestöt: Järjestönäkökulman tuottaminen sisältöön ja rakenteeseen, kommentointi, mallin jalkauttaminen omaan järjestöön.

Tavoiteltu muutos

Järjestötoiminnan joustavasta luonteesta, moninaisista järjestämistavoista ja lukuisista toimijoista johtuen sote-järjestö kentän toiminta ja yhteistyö ei ole ollut koordinoitu eikä yhtenäisesti kuvattua, tilastoitua tai raportoitua. Järjestöjen roolin ja tehtävän selkiyttäminen osana Sipilän sote-ja maakuntauudistusta edellytti Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen hyte-toiminnan ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä. Kuvaus tehtiin maakunnan ja sote-järjestöjen tarpeita varten.

Erityistä huolta on ollut sote-järjestöjen kuntayhteistyön ja -avustusten jatkumisesta sote-resurssien ja -vastuun siirtyessä tulevaisuudessa sote-maakuntaan/hyvinvointialueelle. Kuvauksen avulla tehtiin sote-järjestöjen hyte-toiminta ja laajan järjestökentän hyte-vaikutukset näkyväksi. Toimiva kunta-järjestöyhteistyö on kuntalaisten hyvän elämän mahdollistaja ja toiminta-alueen menestystekijä.

Tarkoituksena ei ollut kuvata yksittäisten järjestöjen toimintaa, vaan sillä vahvistettiin yhteistä termien käyttöä, tehtiin järjestöjen hyte-työtä näkyväksi ja yhdistettiin toimintaa maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Toimintamallin avulla myös selkiytettiin näkymää sote-järjestöjen yleishyödyllisen hyte-toiminnan ja sote-palveluiden palvelutuotannon yhdyspinnoilla.

Toteutussuunnitelma

1. Työryhmän kokoaminen:

Varsinais-Suomen sote-valmistelussa oli valmiina virallinen järjestöjen intressityöryhmä, jonka jäsenistä koottiin tämä hyte-työryhmän alainen järjestötyöryhmä. Mukana oli yhdeksän eri sote-järjestön edustajat.

2. järjestöprojektiryhmän työskentely:

  • Kokous 1, 5/08: Työryhmän tehtävä ja tarkoitus, työskentelyn suunnitelma ja aikataulu
    • Välityöskentely: 1. JärjestöSotehanke 113 tekee sote-järjestöille kyselyn niiden hyte-toiminnoista. Pyydetään järjestöjen omaa mielipidettä siitä, kuuluuko kunkin toiminnon yhteistyö jatkossa kunnan vai maakunnan vastuulle. Listausta käytetään myös yhteenvedossa maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen. 2. Työryhmän jäsenet pohtivat samaa asiaa ja mahdollisia yläkäsitteitä toiminnoille.
  • Kokous 2, 5/08: Luonnos järjestölähtöisten hyte-toimintojen listauksesta maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen. Kyselyn tulosten läpikäynti ja alustava suunnitelma yläkäsitteiden valinnasta ja yhteistyötahon valinnan kriteereistä (maakunta/kunta-yhteistyö)
    • Välityöskentely: Pohditaan niitä hyte-toimintoja, joissa eniten näkemyseroja tulevaisuuden yhteistyötahosta. Pj käy läpi vielä kyselyn tulokset tältä osin ja tuo koonnin seuraavaan kokoukseen. Pyritään löytämään ratkaisuehdotuksia.
  • Kokous 3, 6/18: Esitys yhteistyötehtävien jakamisesta kuvaukseen kuntien ja maakunnan koordinoivan roolin välillä. Kaavioluonnoksen hahmottelua kuvaukseen, lisäksi päätös sisältöä avaavista teksteistä.  Valittiin pohjalle ESKO-hankkeen kuvausmallin rakenne. Päälaatikoiden termien valinta.
    • Välityöskentely: Pj tekee kaavioluonnoksen kokouksessa sovittujen suunnitelmien mukaisesti
  • Kokous 4, 8/18: Mukana sote-valmistelija. Sote-järjestöjen hyte-toimintojen kuvausluonnos, termien avaus ja esitys yhteistyötahoista. Kiinnitettiin huomiota erityisesti yhdyspintapalveluihin ja niihin liittyviin haasteisiin, tehtiin tarkennuksia. Soviittiin, että luonnos muutosorganisaation käyttöön jo elokuun lopussa.
    • Välityöskentely: Aloitetaan termien sisällölliset tekstiavaukset. Ensimmäiset termit jaettu työryhmän jäsenten kesken, jotka tekevät yhteistyötä kuvauksessa myös muiden järjestöjen kesken. Pj. kokoaa teksti yhteen ja toimittaa muutosorganisaatiolle.
  • Kokous 5, 9/18: Käytiin läpi tarvittavat esiin tulleet muutosehdotukset termeihin ja tarvittavat rajaukset.  Jaettiin loput termit avattavaksi työryhmän jäsenille. Sovittiin muista tarvittavista teksteistä: johdanto ja kiitokset. Sovittiin aikataulu, rakenne ja sisältö luonnosversion sähköiselle kyselylle.
    • Välityöskentely: Jatketaan termien sisällöllisiä tekstiavauksia, pj tekee koonnin. JärjestöSotehanke 113 tekee luonnoksesta sähköisen kommenttikierroksen kaikille postituslistalla oleville.
  • Kokous 6, 11/18: Kommenttikierroksen tulokset, tarvittavien muutosten työstäminen, suunnitelma levityksestä
  • Kokous 7, 12/18: Mukana sote-valmistelijat. Sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvaus, havaintoja kuvauksen lopputyöstöön, termien ja testien tarkennuksia sote-valmistelun näkökulmasta.
    • Välityöskentely: Yhteydenotto muutamaan sote-järjestöön, jolla erityisosaamista tarkennusta vaativiin tekstiosioihin. Sen jälkeen kuvauksen vahvistaminen luonnoksesta lopulliseksi versioksi.
  • Kokous 8, 1/19: Lopullisen kuvaus valmistunut ja julkaistu, keskustelu palautteista ja levittämistoimenpiteistä. Työryhmien seuraavien tehtävien esittely ja tehtävänanto.
Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kuvauksen pohjana on hyödynnetty Tuija Braxin selvitystä järjestöjen roolista, Varsinais-Suomen sote-ja maakuntavalmistelun järjestöjen intressityöryhmän tekemää  järjestöjen tarkistuslistaa ja JärjestöSotehanke 113:n sote-järjestöille tekemää hyte-toimintojen kyselyä.

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöt.

  • Kuvausta työsti maakunnallisen hyte-työryhmän alainen järjestötyöryhmä, jossa edustaja 9 eri sote-järjestöstä.
  • Työryhmä konsultoi jo luonnosvaiheessa 12 eri organisaation edustajaa.
  • Luonnosversio oli sähköisellä kommenttikierroksella toiminta-alueen sote-järjestöillä, joista saimme 57 vastausta.
  • Valmiin kuvausmallin teki järjestötyöryhmä saatujen kommenttien perusteella

Varsinais-Suomen sote-maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijat

  • Kommentoivat kuvausta matkan varrella.
  • Viimeinen luonnos käytiin läpi yhteispalaverissa, jossa muokattiin viimeiset sanamuodot ja tehtiin kaikkia osapuolia tyydyttävät viimeiset linjaukset
  • Hyte-vastuuvalmistelijan lopullinen hyväksyntä ja asiakirjan liittäminen osaksi maakunnan virallisia asiakirjoja.

 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kuvauksen pohjana on hyödynnetty Tuija Braxin selvitystä järjestöjen roolista, Varsinais-Suomen sote-ja maakuntavalmistelun järjestöjen intressityöryhmän järjestöjen tarkistuslistaa ja JärjestöSotehanke 113:nsote-järjestöjen hyte-toimintojen kyselyä.

Ratkaisun perusidea **

Järjestötoiminnan joustavasta luonteesta, moninaisista järjestämistavoista ja lukuisista toimijoista johtuen sote-järjestökentän toiminta ja yhteistyö ei ole ollut koordinoitua eikä yhtenäisesti kuvattua, tilastoitua tai raportoitua. Järjestöjen roolin ja tehtävän selkiyttäminen osana sote-ja maakuntauudistusta edellytti Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen hyte-toiminnan ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä.

Kuvaus on tehty maakunnan, kuntien ja sote-järjestöjen tarpeita varten.Tarkoituksena ei ollut kuvata yksittäisten järjestöjen toimintaa, vaan yhdistää toimintaa maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Kuvausta hyödynnetään maakunnan hyte-koordinaatiotoiminnan sote-järjestö-yhteistyön suunnittelussa.

Toimintamallissa sote-järjestöjen hyte-toiminta on jaettu neljän pääotsikon alle: 1. Tukea elämäntilanteeseen, 2. Toimintaa ja tekemistä, 3. Tiedotusta ja verkostoja sekä 4. Osallisuutta. Lisäksi viidennen pääotsikon "Sote- ja makupalveluiden yhdyspinnalla" alle on koottu hyte-toimintoja, joissa on myös palvelutuotannon tai julkisen palvelujärjestelmän vastuulle kuuluvia elementtejä niin, että niitä tuli arvioida vielä tarkemmin. Pääotsikoiden alle on koottu yhteensä 22 sote-järjestöjen hyte-toimintojen sisältöjä kuvaavaa yhteistä termiä. Kunkin toimintatermin sisältö on avattu tarkemmin tekstiosiossa. Lisäksi jokaisen toimintatermin kohdalla on otettu kantaa siihen, pitäisikö sote-uudistuksen jälkeen julkisen sektorin yhteistyötaho olla pääasiassa kunta tai kunnat, sote-maakunta/hyvinvointialue vai molemmat.

 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tässä mallissa on kuvattu prosessi, jolla sote-järjestöjen ja sote-maakunnan/hyvinvointialueen yhteistyöllä luodaan kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteinen näkemys sote-järjestöjen hyte-toiminnasta ja kuvaus, jota voidaan hyödyntää yhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuvausta on jo käytetty pohjana luotaessa Varsinais-Suomen uutta maakunnallista kuntien yhteistä järjestöystävällistä toimintamallia. Seuraavaksi se toimii pohjana loppuvuonna 2020 käynnistyvälle järjestöystävällisen maakunnan toimintamallille.

Kuvaus on jo levinnyt myös useampaan maakuntaan, joissa on Järjestö 2.0.-hankkeiden toimintana kuvausta hyödynnetty vastaavissa kuvausprosessissa.

Kuvauksen prosessissa aikaa kului noin seitsemän kuukautta. Aika oli tarpeen monitoimijaisen kentän hahmottamiseksi ja yhteisen näkemyksen luomiseksi. Toiminta edellyttää hyviä olemassa olevia verkostoja järjestöjen kesken, sekä toimivaa tapaa olla vuorovaikutuksessa sote-maakunnan/hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Tässä mallikuvauksessa on hyödynnetty varsinkin JärjestöSotehanke 113:n järjestöverkostoja, silloisen sote-valmistelun vastuuvalmistelijoita sekä JärjestöSotehanke 113:n johdolla toimivaa työryhmää, jossa sen yhdeksän eri järjestön edustajaa työskentelivät oman järjestönsä resurssilla. Toiminnan tarkempi prosessi ja juurrutus on kuvattu osiossa "toteutussuunnitelma".

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli sopii hyvin sovellettavaksi muille alueille. Toisaalta toimintamallin suurin vahvuus taisi olla itse prosessi eli kuvausmatka. Kuvausta ovat olleet tekemässä lukuisat eri järjestöedustajat ja useampi sote-valmistelija, joka helpottaa huomattavasti mallin juurruttamista ja käyttöönottoa. Muualta valmiina tulleeseen malliin ei varmastikaan sitouduttaisi yhtä hyvin. Eli malli on helposti siirrettävissä, mutta jonkinlainen paikallinen käsittely ja päivitys vahvistaa varmasti yhteistyötä.

Rahoituksesta ja tehtävän annosta johtuen malli on nyt tehty sote-järjestöjen kärjellä, mutta sen on jo todettu sopivan hyvin muidenkin järjestöjen toimintaan.

Varsinainen jsote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvaus on kuvattu niin, että sitä voi hyödyntää monin eri tavoin. Se voi toimia pohjana järjestöyhteistyön vahvistamisessa maakunnallisessa hyte-työn koordinoinnissa tai yksittäisen kunnan hyte-yhteistyön vahvistamisessa. Sitä on testattu myös yhden seutukunnan järjestötoimijoiden sisäisessä kehittämisessä, jossa sote-järjestöjen hyte-vaikutusten esiintuominen vahvistui. Järjestöt voivat hyödyntää mallia mm. perustellessaan rahoittajille yhteistyön tarpeitaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallin kuvaus on noussut tärkeäksi työkaluksi sote-uudistuksen valmistelun uudelleen käynnistyessä. Maakunnassa on noussut uudelleen huoli niin kunnissa kuin järjestöissäkin kuntien sote-järjestöyhteistyön ja -avustusten katoamisesta sote-maakunnan/hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.

Järjestöt ja kunnat toivoisivat nyt järjestöjen vahvaa yhteistä vaikuttamistyötä asiasta erityisesti v. 2021 aikana. Toimintamallin kuvaus tulee toimimaan Varsinais-Suomessa tärkeänä työkaluna vaikuttamistyössä samalla vahvistaen yhteistä näkemystä niin yhteistyön sisällöistä kuin sen merkityksestäkin. Sote-järjestöjen hyte-toimintojen ja -vaikutusten näkyväksi tekeminen on tärkeimpiä työkaluja järjestöjen aseman vahvistamiseksi tuevaisuudessa.