Sote-järjestöjen hyte-toiminnan näkyväksi tekeminen yhteisen kuvaamisen mallilla
Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvausmallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen kanssa. Varsinainen kuvaus löytyy tuotoksista.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvausmallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen kanssa. Varsinainen kuvaus löytyy tuotoksista.
Järjestötoiminnan joustavasta luonteesta, moninaisista järjestämistavoista ja lukuisista toimijoista johtuen sote-järjestökentän toiminta ja yhteistyö ei ole ollut koordinoitua eikä yhtenäisesti kuvattua, tilastoitua tai raportoitua. Järjestöjen roolin ja tehtävän selkiyttäminen osana sote-ja maakuntauudistusta edellytti Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen hyte-toiminnan ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä.
Kuvaus on tehty maakunnan, kuntien ja sote-järjestöjen tarpeita varten.Tarkoituksena ei ollut kuvata yksittäisten järjestöjen toimintaa, vaan yhdistää toimintaa maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Kuvausta hyödynnetään maakunnan hyte-koordinaatiotoiminnan sote-järjestö-yhteistyön suunnittelussa.
Toimintamallissa sote-järjestöjen hyte-toiminta on jaettu neljän pääotsikon alle: 1. Tukea elämäntilanteeseen, 2. Toimintaa ja tekemistä, 3. Tiedotusta ja verkostoja sekä 4. Osallisuutta. Lisäksi viidennen pääotsikon "Sote- ja makupalveluiden yhdyspinnalla" alle on koottu hyte-toimintoja, joissa on myös palvelutuotannon tai julkisen palvelujärjestelmän vastuulle kuuluvia elementtejä niin, että niitä tuli arvioida vielä tarkemmin. Pääotsikoiden alle on koottu yhteensä 22 sote-järjestöjen hyte-toimintojen sisältöjä kuvaavaa yhteistä termiä. Kunkin toimintatermin sisältö on avattu tarkemmin tekstiosiossa. Lisäksi jokaisen toimintatermin kohdalla on otettu kantaa siihen, pitäisikö sote-uudistuksen jälkeen julkisen sektorin yhteistyötaho olla pääasiassa kunta tai kunnat, sote-maakunta/hyvinvointialue vai molemmat.
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, erityispiirteinä saaristo ja kaksikielisyys. Maakunnasta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija. V-S:ssa on Sosten tilastojen yli 900 sote-järjestöä. Järjestöjen tai yhteisöjen yhteisjärjestöjä on muutama: VSLJ ry, VAPI ry, Salon SYTY ry ja Lounatuulet yhteisötalo.
Järjestötoiminnan joustavasta luonteesta, moninaisista järjestämistavoista ja lukuisista toimijoista johtuen sote-järjestö kentän toiminta ja yhteistyö ei ole ollut koordinoitu eikä yhtenäisesti kuvattua, tilastoitua tai raportoitua. Järjestöjen roolin ja tehtävän selkiyttäminen osana sote-ja maakuntauudistusta edellytti Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen toiminnan ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä kehittämällä myös hyte-avustusten tilastointia kunta-ja maakuntatasolla.
Kuvauksen pohjana on hyödynnetty Tuija Braxin selvitystä järjestöjen roolista, Varsinais-Suomen sote-ja maakuntavalmistelun järjestöjen intressityöryhmän tekemää järjestöjen tarkistuslistaa ja JärjestöSotehanke 113:n sote-järjestöille tekemää hyte-toimintojen kyselyä.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöt.
- Kuvausta työsti maakunnallisen hyte-työryhmän alainen järjestötyöryhmä, jossa edustaja 9 eri sote-järjestöstä.
- Työryhmä konsultoi jo luonnosvaiheessa 12 eri organisaation edustajaa.
- Luonnosversio oli sähköisellä kommenttikierroksella toiminta-alueen sote-järjestöillä, joista saimme 57 vastausta.
- Valmiin kuvausmallin teki järjestötyöryhmä saatujen kommenttien perusteella
Varsinais-Suomen sote-maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijat
- Kommentoivat kuvausta matkan varrella.
- Viimeinen luonnos käytiin läpi yhteispalaverissa, jossa muokattiin viimeiset sanamuodot ja tehtiin kaikkia osapuolia tyydyttävät viimeiset linjaukset
- Hyte-vastuuvalmistelijan lopullinen hyväksyntä ja asiakirjan liittäminen osaksi maakunnan virallisia asiakirjoja.
Tässä mallissa on kuvattu prosessi, jolla sote-järjestöjen ja sote-maakunnan/hyvinvointialueen yhteistyöllä luodaan kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteinen näkemys sote-järjestöjen hyte-toiminnasta ja kuvaus, jota voidaan hyödyntää yhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuvausta on jo käytetty pohjana luotaessa Varsinais-Suomen uutta maakunnallista kuntien yhteistä järjestöystävällistä toimintamallia. Seuraavaksi se toimii pohjana loppuvuonna 2020 käynnistyvälle järjestöystävällisen maakunnan toimintamallille.
Kuvaus on jo levinnyt myös useampaan maakuntaan, joissa on Järjestö 2.0.-hankkeiden toimintana kuvausta hyödynnetty vastaavissa kuvausprosessissa.
Kuvauksen prosessissa aikaa kului noin seitsemän kuukautta. Aika oli tarpeen monitoimijaisen kentän hahmottamiseksi ja yhteisen näkemyksen luomiseksi. Toiminta edellyttää hyviä olemassa olevia verkostoja järjestöjen kesken, sekä toimivaa tapaa olla vuorovaikutuksessa sote-maakunnan/hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Tässä mallikuvauksessa on hyödynnetty varsinkin JärjestöSotehanke 113:n järjestöverkostoja, silloisen sote-valmistelun vastuuvalmistelijoita sekä JärjestöSotehanke 113:n johdolla toimivaa työryhmää, jossa sen yhdeksän eri järjestön edustajaa työskentelivät oman järjestönsä resurssilla. Toiminnan tarkempi prosessi ja juurrutus on kuvattu osiossa "toteutussuunnitelma".
Toimintamallin kuvaus on noussut tärkeäksi työkaluksi sote-uudistuksen valmistelun uudelleen käynnistyessä. Maakunnassa on noussut uudelleen huoli niin kunnissa kuin järjestöissäkin kuntien sote-järjestöyhteistyön ja -avustusten katoamisesta sote-maakunnan/hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.
Järjestöt ja kunnat toivoisivat nyt järjestöjen vahvaa yhteistä vaikuttamistyötä asiasta erityisesti v. 2021 aikana. Toimintamallin kuvaus tulee toimimaan Varsinais-Suomessa tärkeänä työkaluna vaikuttamistyössä samalla vahvistaen yhteistä näkemystä niin yhteistyön sisällöistä kuin sen merkityksestäkin. Sote-järjestöjen hyte-toimintojen ja -vaikutusten näkyväksi tekeminen on tärkeimpiä työkaluja järjestöjen aseman vahvistamiseksi tuevaisuudessa.
Kansikuva
