Sote-yhdistyksen yritysyhteistyö
Toimintamalli kuvaa sote-yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa hyödyttävää yhteistyötä pk-sektorin yritysten kanssa. Kuvaus käsittää yritysyhteistyön käynnistämisen, keskeiset huomioon otettavat asiat sekä mitä mahdollisuuksia ja riskejä yhteistyö voi pitää sisällään.
Huomioitavaa lainsäädäntöä
Arpajaislaissa ja siihen liittyvillä säädöksillä säädetään muun muassa rahapelitoiminnasta, arpajais- ja arvauskilpailujen järjestämisestä. Rahankeräyslailla määritellään toiminnan pelisäännöt. Rahankeräyksessä vedotaan yleisöön rahalahjoituksen saamiseksi ja lahjoittaja ei saa vastiketta lahjoitukselleen. Tuloverolaissa on kuvattu yleishyödyllisen yhteisön tunnusmerkit ja sen mahdollisesta elinkeinotulosta.
Yhteistyön eettiset pelisäännöt
Sosten yritysyhteistyön eettiset periaatteet kuvaat keiden kanssa ja millä ehdoin yritysyhteistyötä tehdään. Periaatteet sopivat yhdistyksen yritysyhteistyön keskustelun pohjaksi. Vastuullinen lahjoittaminen ry kokoaa suomalaisia järjestötoimijoita, sekä kehittää yhdessä vastuullista lahjoittamista. Yritysyhteistyön syntyminen edellyttää myös järjestöltä vastuullisuutta. Suomen vanhempainliitto on määritellyt omien periaatteiden yhteydessä myös asiat joista sovitaan yhteistyön käynnistyessä.
Yrityksen motivaatio
Yrittäjän, yrityksen omistajien tai yrityksen toimihenkilöiden motivaationa yhteistyöhön sote-yhdistyksen kanssa voi olla henkilökohtainen suhde yhdistyksen toimintaan, sen tarkoitukseen tai tehtävään. Yhdistys voidaan tuntea julkisuuden kautta ja sen tekeminen nähdään merkitykselliseksi, jossa halutaan olla mukana yrityksen asiakkaiden, sidosryhmien tai alihankkijoiden takia. Oli motivaatio pyyteetöntä tai hyödyn hakemista yrityksen imagolle tai kilpailuedulle, keskeistä on yhteistyön merkitys yhdistykselle. Yhdistyksen tulee varmistua ettei sen "asia" tule myydyksi liian halvalla tai tule liitetyksi johonkin joka on yhdistyksen toiminnalle vahingollista. Mitä paremmin yhdistys tunnetaan, sitä helpompi yritysten on löytää itselleen sopivin yhteistyötaho.
Yritysten yhteiskuntavastuu
Yritysyhteistyön liittäminen osaksi yrityksen vastuullista toimintatapaa voi luoda pitkäjänteisyyttä yhdistyksen rahoituspohjan vahvistumiseen, yhdistystoiminnan kehittymiseen, jäsenmäärän kasvamiseen ja mahdollisuuksia taas uudenlaiselle yhteistyölle. FIBS-yhteisö on suomalaisen liike-elämän vastuullisuuden vauhdittaja. Yhteisön jäseninä on yritysten lisäksi myös yhdistyksiä, säätiöitä ja julkisia toimijoita. Suomen Yrittäjät jakavat yritysten yhteiskuntavastuun yleisesti käytössä olevan jaottelun mukaan kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen (corporate citizenship). Yritys voi saada kilpailuetua tarkastelemalla omaa toimintaansa ja toiminnan vaikutuksia sosiaalisen vastuun näkökulmasta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto. TEM:n ylläpitämästä yhteiskuntavastuun julkaisulistan linkeistä saa lisää tietoa teemaan. Keskeiseksi osaksi yrityksen yhteiskuntavastuuta voidaan nähdä myös verosuunnittelu, niin että yrityksen tuloksen verotus hyödyttää sitä yhteiskuntaa jossa se toimii.
Toimintamalli auttaa sote-yhdistystä hahmottamaan mistä yritysyhteistyössä on kysymys, miten yhteistyö on mahdollista aloittaa ja mitä tulisi ottaa huomioon. Yritysten ja yhdistysten toimintalogiikka poikkeaa toisistaan.
Yritystoiminnan tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa. Voiton tavoittelu on hyväksyttävää ja hyödyllistä. Ilman voitontavoittelua yritystoiminta ei ole kestävällä perustalla. Voitontavoittelu voi olla kohtuullista tai kohtuuttoman suurta. Kohtuullisuuden määrä on usein subjektiivinen. Eri toimialoilla voiton määrä vaihtelee. Voiton tavoittelu ei tarkoita lähtökohtaisesti sitä, että yritystoiminta olisi epäeettistä tai että voittoa tavoittelematon toiminta olisi laadukkaampaa tai paremmin asiakkaat huomioivaa.
Yhdistystoiminta (seurat, järjestöt tai säätiöt) ovat yleishyödyllistä toimintaa, joka perustuu yhteisön sääntöihin ja sen tarkoitukseen. Yhdistys on olemassa sen tarkoituksen toteuttamista varten, eikä se kerää jäsenilleen voittoa tai muuta hyötyä, kuin mitä säännöissä on kuvattu. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole yleensä taloudellisen tuloksen (tilinpäätöksen tulos) maksimointi. On tietysti pidemmällä aikavälillä tärkeää että, yhdistyksen menot ja tulot ovat tasapainossa, jotta yhdistyksen tarkoitusta voi toteuttaa. Yhdistystoiminnan tuloksellisuutta (vaikutukset) mitataan viimekädessä toisin mittarein kuin yritystoiminnan tulosta (taloudellinen voitto). Kummallakin osapuolella tulisi olla riittävä ymmärrys yhdistys- ja yritystoiminnan eroista.
Yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä. SOSTEn Rahoituksen innovaatioryhmä, jossa on mukana Sosten jäsenyhteisöjä, on vuodesta 2019 jakanut kokemuksia järjestörahoituksen kehittämiseen liittyen. Tämä toimintamalli (nyt siis tekeillä) on yksi sen ryhmän tuotos.
Jos ole kiinnostunut kehittämään ja työstämään toimintamallia, olet tervetullut mukaan. Toivomme kommentteja ja täydennyksiä tähän toimintamalliin. Ole yhteydessä kehittäjiin.
Sote-yhdistysten yritysyhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Tunnettu toimiala, brändi tai toimija pystyy todennäköisesti helpommin käynnistämään ja säilyttämään yhteistyön. Sote-järjestöjen kansalaistoiminnan tunnettuuden ja merkityksellisyyden ymmärryksen lisääntyminen vähentää esteitä yhteistyön käynnistymiseksi.
Yhdistys on ottanut ensimmäisen harkitun askeleen kohti yritysyhteistyötä.
Alustava suunnitelma mitattavista asioista:
- Yhdistys on luonut itselleen riittävän tilannekuvan yritysyhteistyön pelisäännöistä ja on selvillä oman sateenvarjo-, katto- tai yhteistoimintaorganisaation tuomista mahdollisuuksista.
- Tilannekuvan perusteella yhdistys on arvioinut omat vahvuudet ja heikkoudet yhteistyön käynnistämiseksi.
- Yhdistys on luonut omat yritysyhteistyön pelisäännöt.
- Yhdistys on kertonut vähintään kolmelle yritykselle yhteistyömahdollisuudesta.
Keskeiset kysymykset (kehityksen alkuvaiheessa):
- Onko syntynyt muutosta (vaikutuksia)?
- Onko tehty oikeita asioita?
- Onko saatu aikaiseksi se mitä alussa ajateltiin saatavan aikaiseksi?
Pohdintaan myös onko toimintamallin kuvaus realistinen ja onko siinä otettu huomioon riittävästi asioita erilaisten toimijoiden näkökulmasta?
Luodaan ryhtymisen käsikirja
- Yhdistys on luonut itselleen riittävän tilannekuvan yritysyhteistyön pelisäännöistä
- Yhditys on selvillä oman sateenvarjo-, katto- tai yhteistoimintaorganisaation tuomista mahdollisuuksista.
- Tilannekuvan perusteella yhdistys on arvioinut omat vahvuudet ja heikkoudet yhteistyön käynnistämiseksi.
- Yhdistys on luonut omat yritysyhteistyön pelisäännöt.
Kannustetaan yhteistyöhön
- Yhdistys on kertonut vähintään kolmelle yritykselle yhteistyömahdollisuudesta.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat niiden sote-yhdistysten vastuunkantajat, hallitusten jäsenet sekä sen toimihenkilöt, joilla ei ole toimivaa yritysyhteistyön toimintatapaa tai kokemusta yritysyhteistyöstä.
Testi