Toimintamalli kuvaa sote-yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa hyödyttävää yhteistyötä pk-sektorin yritysten kanssa. Kuvaus käsittää yritysyhteistyön käynnistämisen, keskeiset huomioon otettavat asiat sekä mitä mahdollisuuksia ja riskejä yhteistyö voi pitää sisällään.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Huomioitavaa lainsäädäntöä
Arpajaislaissa ja siihen liittyvillä säädöksillä säädetään muun muassa rahapelitoiminnasta, arpajais- ja arvauskilpailujen järjestämisestä. Rahankeräyslailla määritellään toiminnan pelisäännöt. Rahankeräyksessä vedotaan yleisöön rahalahjoituksen saamiseksi ja lahjoittaja ei saa vastiketta lahjoitukselleen. Tuloverolaissa on kuvattu yleishyödyllisen yhteisön tunnusmerkit ja sen mahdollisesta elinkeinotulosta.
Yhteistyön eettiset pelisäännöt
Sosten yritysyhteistyön eettiset periaatteet kuvaat keiden kanssa ja millä ehdoin yritysyhteistyötä tehdään. Periaatteet sopivat yhdistyksen yritysyhteistyön keskustelun pohjaksi. Vastuullinen lahjoittaminen ry kokoaa suomalaisia järjestötoimijoita, sekä kehittää yhdessä vastuullista lahjoittamista. Yritysyhteistyön syntyminen edellyttää myös järjestöltä vastuullisuutta. Suomen vanhempainliitto on määritellyt omien periaatteiden yhteydessä myös asiat joista sovitaan yhteistyön käynnistyessä.
Yrityksen motivaatio
Yrittäjän, yrityksen omistajien tai yrityksen toimihenkilöiden motivaationa yhteistyöhön sote-yhdistyksen kanssa voi olla henkilökohtainen suhde yhdistyksen toimintaan, sen tarkoitukseen tai tehtävään. Yhdistys voidaan tuntea julkisuuden kautta ja sen tekeminen nähdään merkitykselliseksi, jossa halutaan olla mukana yrityksen asiakkaiden, sidosryhmien tai alihankkijoiden takia. Oli motivaatio pyyteetöntä tai hyödyn hakemista yrityksen imagolle tai kilpailuedulle, keskeistä on yhteistyön merkitys yhdistykselle. Yhdistyksen tulee varmistua ettei sen "asia" tule myydyksi liian halvalla tai tule liitetyksi johonkin joka on yhdistyksen toiminnalle vahingollista. Mitä paremmin yhdistys tunnetaan, sitä helpompi yritysten on löytää itselleen sopivin yhteistyötaho.
Yritysten yhteiskuntavastuu
Yritysyhteistyön liittäminen osaksi yrityksen vastuullista toimintatapaa voi luoda pitkäjänteisyyttä yhdistyksen rahoituspohjan vahvistumiseen, yhdistystoiminnan kehittymiseen, jäsenmäärän kasvamiseen ja mahdollisuuksia taas uudenlaiselle yhteistyölle. FIBS-yhteisö on suomalaisen liike-elämän vastuullisuuden vauhdittaja. Yhteisön jäseninä on yritysten lisäksi myös yhdistyksiä, säätiöitä ja julkisia toimijoita. Suomen Yrittäjät jakavat yritysten yhteiskuntavastuun yleisesti käytössä olevan jaottelun mukaan kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen (corporate citizenship). Yritys voi saada kilpailuetua tarkastelemalla omaa toimintaansa ja toiminnan vaikutuksia sosiaalisen vastuun näkökulmasta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto. TEM:n ylläpitämästä yhteiskuntavastuun julkaisulistan linkeistä saa lisää tietoa teemaan. Keskeiseksi osaksi yrityksen yhteiskuntavastuuta voidaan nähdä myös verosuunnittelu, niin että yrityksen tuloksen verotus hyödyttää sitä yhteiskuntaa jossa se toimii.
Toimintamalli auttaa sote-yhdistystä hahmottamaan mistä yritysyhteistyössä on kysymys, miten yhteistyö on mahdollista aloittaa ja mitä tulisi ottaa huomioon. Yritysten ja yhdistysten toimintalogiikka poikkeaa toisistaan.
Yritystoiminnan tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa. Voiton tavoittelu on hyväksyttävää ja hyödyllistä. Ilman voitontavoittelua yritystoiminta ei ole kestävällä perustalla. Voitontavoittelu voi olla kohtuullista tai kohtuuttoman suurta. Kohtuullisuuden määrä on usein subjektiivinen. Eri toimialoilla voiton määrä vaihtelee. Voiton tavoittelu ei tarkoita lähtökohtaisesti sitä, että yritystoiminta olisi epäeettistä tai että voittoa tavoittelematon toiminta olisi laadukkaampaa tai paremmin asiakkaat huomioivaa.
Yhdistystoiminta (seurat, järjestöt tai säätiöt) ovat yleishyödyllistä toimintaa, joka perustuu yhteisön sääntöihin ja sen tarkoitukseen. Yhdistys on olemassa sen tarkoituksen toteuttamista varten, eikä se kerää jäsenilleen voittoa tai muuta hyötyä, kuin mitä säännöissä on kuvattu. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole yleensä taloudellisen tuloksen (tilinpäätöksen tulos) maksimointi. On tietysti pidemmällä aikavälillä tärkeää että, yhdistyksen menot ja tulot ovat tasapainossa, jotta yhdistyksen tarkoitusta voi toteuttaa. Yhdistystoiminnan tuloksellisuutta (vaikutukset) mitataan viimekädessä toisin mittarein kuin yritystoiminnan tulosta (taloudellinen voitto). Kummallakin osapuolella tulisi olla riittävä ymmärrys yhdistys- ja yritystoiminnan eroista.
Yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä. SOSTEn Rahoituksen innovaatioryhmä, jossa on mukana Sosten jäsenyhteisöjä, on vuodesta 2019 jakanut kokemuksia järjestörahoituksen kehittämiseen liittyen. Tämä toimintamalli (nyt siis tekeillä) on yksi sen ryhmän tuotos.
Jos ole kiinnostunut kehittämään ja työstämään toimintamallia, olet tervetullut mukaan. Toivomme kommentteja ja täydennyksiä tähän toimintamalliin. Ole yhteydessä kehittäjiin.
Sote-yhdistysten yritysyhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Tunnettu toimiala, brändi tai toimija pystyy todennäköisesti helpommin käynnistämään ja säilyttämään yhteistyön. Sote-järjestöjen kansalaistoiminnan tunnettuuden ja merkityksellisyyden ymmärryksen lisääntyminen vähentää esteitä yhteistyön käynnistymiseksi.
Yhdistys on ottanut ensimmäisen harkitun askeleen kohti yritysyhteistyötä.
Alustava suunnitelma mitattavista asioista:
Keskeiset kysymykset (kehityksen alkuvaiheessa):
Pohdintaan myös onko toimintamallin kuvaus realistinen ja onko siinä otettu huomioon riittävästi asioita erilaisten toimijoiden näkökulmasta?
Toimintamallin kohderyhmänä ovat niiden sote-yhdistysten vastuunkantajat, hallitusten jäsenet sekä sen toimihenkilöt, joilla ei ole toimivaa yritysyhteistyön toimintatapaa tai kokemusta yritysyhteistyöstä.
Luodaan ryhtymisen käsikirja
Kannustetaan yhteistyöhön
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Testi
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Yhdistys on luonut itselleen sopivan toimintatavan tehdä yritysyhteistyötä. Yhdistys on kuvannut omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Se on kartoittanut itselleen tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet sekä arvioinut mahdolliset uhkat ja riskit. Yhdistys on testannut oman suunnitellun toimintatapansa sateenvarjo- tai katto-organisaatioillaan ja yhteistoimintaverkostollaan. Yhdistys ei jää vain itse tietoiseksi omasta merkityksellisyydestä ja hyödyllisyydestä oman tarkoituksensa toteuttamisesta, vaan kertoo siitä muille sekä hakeutuu itseään hyödyttävään toimijoiden seuraan.
Yritysyhteistyön käynnistäminen
Yritysyhteistyön suunnittelussakin voi hyödyntää Pro bono -toiminnassa mukana olevia, esimerkisi XpertPilots - vapaaehtoisten asiantuntijoiden verkostoa tai vastaavia toimijoita.
Lähtötilanteesta riippuen yhdistyksen kannattaa jatkuvasti kiinnittää huomiota yhteistyöhön käytettäviin resursseihin ja yhteistyöstä saatavaa taloudelliseen tai toiminnalliseen hyötyyn. Vastaavatko ne toisiaan.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.