Sote-yhdistyksen yritysyhteistyö
Toimintamalli kuvaa sote-yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa hyödyttävää yhteistyötä pk-sektorin yritysten kanssa. Kuvaus käsittää yritysyhteistyön käynnistämisen, keskeiset huomioon otettavat asiat sekä mitä mahdollisuuksia ja riskejä yhteistyö voi pitää sisällään.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kuvaa sote-yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa hyödyttävää yhteistyötä pk-sektorin yritysten kanssa. Kuvaus käsittää yritysyhteistyön käynnistämisen, keskeiset huomioon otettavat asiat sekä mitä mahdollisuuksia ja riskejä yhteistyö voi pitää sisällään.
Yhdistys on luonut itselleen sopivan toimintatavan tehdä yritysyhteistyötä. Yhdistys on kuvannut omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Se on kartoittanut itselleen tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet sekä arvioinut mahdolliset uhkat ja riskit. Yhdistys on testannut oman suunnitellun toimintatapansa sateenvarjo- tai katto-organisaatioillaan ja yhteistoimintaverkostollaan. Yhdistys ei jää vain itse tietoiseksi omasta merkityksellisyydestä ja hyödyllisyydestä oman tarkoituksensa toteuttamisesta, vaan kertoo siitä muille sekä hakeutuu itseään hyödyttävään toimijoiden seuraan.
Huomioitavaa lainsäädäntöä
Arpajaislaissa ja siihen liittyvillä säädöksillä säädetään muun muassa rahapelitoiminnasta, arpajais- ja arvauskilpailujen järjestämisestä. Rahankeräyslailla määritellään toiminnan pelisäännöt. Rahankeräyksessä vedotaan yleisöön rahalahjoituksen saamiseksi ja lahjoittaja ei saa vastiketta lahjoitukselleen. Tuloverolaissa on kuvattu yleishyödyllisen yhteisön tunnusmerkit ja sen mahdollisesta elinkeinotulosta.
Yhteistyön eettiset pelisäännöt
Sosten yritysyhteistyön eettiset periaatteet kuvaat keiden kanssa ja millä ehdoin yritysyhteistyötä tehdään. Periaatteet sopivat yhdistyksen yritysyhteistyön keskustelun pohjaksi. Vastuullinen lahjoittaminen ry kokoaa suomalaisia järjestötoimijoita, sekä kehittää yhdessä vastuullista lahjoittamista. Yritysyhteistyön syntyminen edellyttää myös järjestöltä vastuullisuutta. Suomen vanhempainliitto on määritellyt omien periaatteiden yhteydessä myös asiat joista sovitaan yhteistyön käynnistyessä.
Yrityksen motivaatio
Yrittäjän, yrityksen omistajien tai yrityksen toimihenkilöiden motivaationa yhteistyöhön sote-yhdistyksen kanssa voi olla henkilökohtainen suhde yhdistyksen toimintaan, sen tarkoitukseen tai tehtävään. Yhdistys voidaan tuntea julkisuuden kautta ja sen tekeminen nähdään merkitykselliseksi, jossa halutaan olla mukana yrityksen asiakkaiden, sidosryhmien tai alihankkijoiden takia. Oli motivaatio pyyteetöntä tai hyödyn hakemista yrityksen imagolle tai kilpailuedulle, keskeistä on yhteistyön merkitys yhdistykselle. Yhdistyksen tulee varmistua ettei sen "asia" tule myydyksi liian halvalla tai tule liitetyksi johonkin joka on yhdistyksen toiminnalle vahingollista. Mitä paremmin yhdistys tunnetaan, sitä helpompi yritysten on löytää itselleen sopivin yhteistyötaho.
Yritysten yhteiskuntavastuu
Yritysyhteistyön liittäminen osaksi yrityksen vastuullista toimintatapaa voi luoda pitkäjänteisyyttä yhdistyksen rahoituspohjan vahvistumiseen, yhdistystoiminnan kehittymiseen, jäsenmäärän kasvamiseen ja mahdollisuuksia taas uudenlaiselle yhteistyölle. FIBS-yhteisö on suomalaisen liike-elämän vastuullisuuden vauhdittaja. Yhteisön jäseninä on yritysten lisäksi myös yhdistyksiä, säätiöitä ja julkisia toimijoita. Suomen Yrittäjät jakavat yritysten yhteiskuntavastuun yleisesti käytössä olevan jaottelun mukaan kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen (corporate citizenship). Yritys voi saada kilpailuetua tarkastelemalla omaa toimintaansa ja toiminnan vaikutuksia sosiaalisen vastuun näkökulmasta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto. TEM:n ylläpitämästä yhteiskuntavastuun julkaisulistan linkeistä saa lisää tietoa teemaan. Keskeiseksi osaksi yrityksen yhteiskuntavastuuta voidaan nähdä myös verosuunnittelu, niin että yrityksen tuloksen verotus hyödyttää sitä yhteiskuntaa jossa se toimii.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat niiden sote-yhdistysten vastuunkantajat, hallitusten jäsenet sekä sen toimihenkilöt, joilla ei ole toimivaa yritysyhteistyön toimintatapaa tai kokemusta yritysyhteistyöstä.
Yritysyhteistyön käynnistäminen
- Yhdistys on luonut itselleen riittävän tilannekuvan yritysyhteistyön pelisäännöistä ja on selvillä oman sateenvarjo-, katto- tai yhteistoimintaorganisaation tuomista mahdollisuuksista.
- Tilannekuvan perusteella yhdistys on arvioinut omat vahvuudet ja heikkoudet yhteistyön käynnistämiseksi.
- Yhdistys on luonut omat yritysyhteistyön pelisäännöt.
- Yhdistys on nimennyt yhteyshenkilöt ja vahvistanut heidän toimintavaltuudensa.
- Yhdistyksen viestintä- ja julkisuusohjeet ja sisällöt on tarkistettu ja tehty riittävät muutokset.
- Yhdistys on kuvannut tarpeensa ja kertonut niistä mahdollisille kumppaneilleen.
- Yhteistyöneuvotteluita on toteutettu.
- Yhteistyön hyödyllisyys ja tulokset on arvioitu.
- Kohtia 1–6 on tarkistettu.
Yritysyhteistyön suunnittelussakin voi hyödyntää Pro bono -toiminnassa mukana olevia, esimerkisi XpertPilots - vapaaehtoisten asiantuntijoiden verkostoa tai vastaavia toimijoita.
Lähtötilanteesta riippuen yhdistyksen kannattaa jatkuvasti kiinnittää huomiota yhteistyöhön käytettäviin resursseihin ja yhteistyöstä saatavaa taloudelliseen tai toiminnalliseen hyötyyn. Vastaavatko ne toisiaan.
Kansikuva
