Sotebotti Hester - sisällöntuotanto
Sotebotti Hester yhdistää samaan bottiin sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelujen aihealueita. Tarvittaessa botti ohjaa asiakkaan keskustelemaan chattiin ammattilaisen kanssa.
Chatbotin taustalla on yhä monipuolisempi tiedon tarve ja tarjonta. Chatbotin avulla kaupunki pystyy tarjoamaan 24/7 täsmätietoa omista palveluistaan sekä ohjaamaan luotettavan tiedon äärelle, joka auttaa kaupunkilaisia toimimaan itse. Chatbotin avulla voidaan myös suunnata henkilöstöresurssia niihin tehtäviin, jotka eivät ole automatisoitavissa ja näin tukea hoitojonojen purkua.
Chatbot on osa kaupungin sähköisten palvelujen lisäämisen ja monimuotoistamisen tavoitetta. Kaupunkilaisen voi olla vaikea löytää luotettavaa tietoa nopeasti eivätkä neuvontapalvelut ole auki kaikkina vuorokauden aikoina. Kaupungin verkkosivuilta löytyy tietoa, mutta kaupunkilaisten pitää osata navigoida oikean tiedon äärelle.
Kehittäjät koostuivat järjestelmätoimittajasta, jokaisen botissa mukana olevan palvelun kuiskaajatiimeistä sekä Helsingin kaupunginkanslian chatbot-kehittäjistä. Botti yhdistää sote-yhteisesti eri toimijat.
Chatbot osaa auttaa eri ikäisiä kaupunkilaisia erilaisissa asioissa sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittäen. Tavoitteena on
- rutiiniluontoisten yhteydenottojen väheneminen, jolloin botin vapauttamia resursseja pystytään kohdistetaan tehtäviin, joita ei voi automatisoida
- parantunut asiakaskokemus
- nopeampi hoitoon pääsy
- mahdollisuus asioida anonyymisti
- luotettavan tiedon saanti helposti ilman ammattilaisen kontaktia 24/7
- monikielisempi palvelu kuin chateissa
- useimmin kysyttyihin yleisluonteisiin kysymyksiin vastaamisen automatisointi.
Botti mahdollistaa sähköiset palvelupolut ohjaamalla asiakkaan oikeaan paikkaan.
Riippumatta verkkosivusta, jolta käyttäjä tulee bottiin, hän saa koko botin vastaukset käyttöönsä ja voi siirtyä valitsemaansa chattiin. Tieto viedään bottiin vain kerran ja se on käytettävissä kaikissa keskusteluissa.
Helsingin bottihankkeen suunnittelun lähtökohtana ovat olleet asiakkaiden tarpeet. Päätavoitteena on ollut tutkia, millaiseen tarpeeseen asiakkaat haluavat hyödyntää bottia. On ollut tärkeää tunnistaa teemat ja palvelut, joihin liittyen asiakkaat haluavat etsiä vastauksia botista. Asiakasymmärrystä ja kohderyhmiä selvitettiin palvelumuotoiluammattilaisten tekemien asiakashaastattelujen sekä kyselyn avulla. Myös ammattilaisille toteutettiin sisäiset haastattelut. Selvityksen tuloksena tunnistettiin kolme käyttäjäprofiilia, joita ovat neutraali, skeptikko sekä entusiasti (innokas botin käyttäjä). Yhteenvetona voidaan todeta, että nuoremmat asiakkaat ovat avoimempia botin käyttäjiä kuin vanhemmat asiakkaat. Asiakasymmärrysvaiheessa eivät merkittävästi erottuneet tietyt demografiset tekijät, joiden puolesta voitaisiin määrittää sotetoimialan botin kohderyhmät. Asiakasymmärryksen keskeiset havainnot painottuivat botin käyttötilanteeseen, selkeyteen ja yksinkertaisuuteen sekä luottamukseen. Ennakko-oletuksia bottien toimivuudesta pidettiin tärkeänä ja oletettiin botin olevan asiakohtainen / kontekstisidonnainen. Haastateltavat kaipasivat myös aitoa ihmiskohtaamista. Botin käyttöönoton aikana on toteutettu lisäksi erillinen asiakasymmärrystyöpaja.