Systeemisen toimintamallin ydinelementit Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen systeemisen toimintamallin ydinelementtien kehittämisen ja kuvaamisen tavoitteena on, että systeeminen toimintamalli toteutuu eri palveluissa ja tiimeissä yhdenmukaisesti tietyissä raameissa.
Systeemistä toimintamallia on kehitetty kansallisesti THL:n johdolla. Kehittämistyössä on tehty jäsennyksiä toimintamallin ydinelementeistä, joihin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten systeemisen toimintamallin ydinelementtien kehittäminen pohjautuu. THL:n kansallisessa kehittämistyössä systeemisen toimintamallin ydinelementeiksi on nostettu systeeminen asiakastyö, systeeminen tiimi ja systeeminen viikkokokous. (Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019)
Systeemisen toimintamallin käyttöönotto edellyttää laaja-alaista muutosta koko organisaation toimintakulttuurissa. Systeemisen toimintamallin ydinelementit ovat merkityksellisiä niin organisaation kuin asiakastyön tasolla systeemiseen toimintamallin käyttöönotossa ja kehittämisessä. Ydinelementit luovat selkeitä koordinaatteja johdolle ja tukevat systeemisten tiimien toiminnan ja asiakastyön kehittämistä. Toimintamallissa on tärkeää pitää kiinni mahdollisuuksien mukaan ydinelementeistä, jotta toimintamalli pysyisi ja kehittyisi valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Systeeminen toimintamalli on kuitenkin jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka muotoutuu niin kansallisesti kuin paikallisestikin kokemusperäisen tiedon, uuden tutkimustiedon kuin ymmärryksenkin lisääntyessä.
Suomalainen systeeminen toimintamalli on kehitetty nimenomaan toimintamalliksi, jossa on tietty rakenne ja yhteiset toimintaperiaatteet eikä vain kokoelmaksi menetelmiä, välineitä ja taustaorientaatioita. Ydinelementeistä kiinni pitäminen on merkityksellistä, kun työyhteisö siirtyy noudattamaan yhteistä toimintamallia, harjoittelee sen käyttöä yhdessä ja kehittää tiimin systeemistä työskentelyä ja asiakastyötä. Keskeisessä asemassa onkin kunkin tiimin oma jatkuva kehittämistyö. Ydinelementtien vaaliminen paikallisissa sovelluksissa on tärkeää myös siitä näkökulmasta, että toimintamallin toivottu vaikutus sosiaalityön laadun ja tulosten parantamisessa ajatellaan näillä tiedoin paikantuvan juuri toimintamallin ydinelementteihin.
Systeemisessä toimintamallissa on kyse laajemmasta ajattelu- ja toimintatavan muutoksesta, jolloin pelkkä ydinelementtien tekninen noudattaminen ei ole riittävää. Olennaista on, ettei systeeminen toimintamalli jää vain lastensuojelun toiminnan muutokseksi vaan kaikki lapsi- ja perhepalvelut saadaan toimivaksi kokonaisuudeksi osaksi lasta ja perhettä tukevaa systeemiä. Keusotessa onkin tavoitteena, että systeeminen ajattelu- ja toimintatapa laajenee koskettamaan kaikkia lasten ja perheiden sekä nuorten aikuisten sosiaalipalveluita. Ajatuksena on, että Keusoten kehitetyt systeemisen toimintamallin ydinelementit luovat raamia ja tukea yhteisen viitekehyksen ja toimintamallin rakentumiselle ja kehittämistyölle. Taustalla on kuitenkin myös ajatus siitä, että eri palveluissa on mahdollista räätälöidä systeemistä työskentelyä kunkin palvelun työn luonne ja reunaehdot huomioiden.
Systeemisen työotteen kehittämisellä on pyritty vastaamaan tuen tarpeeseen sosiaalityön ammattilaisten ammatillisuuden kasvussa, asiakastyön haastavissa tilanteissa, jossa tukea saa esihenkilön lisäksi muulta tiimiltä ja perheterapeutilta, asiakkaan ja työntekijän hyvän vuorovaikutussuhteen luomisessa, sekä asiakkaiden osallisuuden lisäämisessä asiakasprosesseissa ja -suhteissa.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä systeemisen toimintamallin ja työotteen kehittämistyö on aloitettu syksyllä 2020, jolloin ensimmäiset lastensuojelun avohuollon tiimit koulutettiin systeemiseen työotteeseen. Työskentelyä kehitettiin Tulevaisuuden lastensuojeluhankkeen tuella vuosina 2021-2022. Toimintamalli on otettu käyttöön ensin lastensuojelussa. Vuoden 2023 alussa myös perhesosiaalityössä ja asiakasohjausyksikön palvelutarpeen arvioinnin tiimissä työotetta on otettu käyttöön soveltuvin osin. Systeemisen työotteen koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä myös sosiaali- ja kriisipäivystyksestä sekä virka-aikaisen päivystystyön tiimistä. Tavoitteena on, että systeeminen toimintamalli laajenee tulevaisuudessa koskemaan kaikkia lasten ja perheiden sekä nuorten aikuisten sosiaalipalveluita.
Keusoten systeemisen toimintamallin ydinelementtejä on kehitetty vuoden 2022 ja 2023 aikana työryhmässä, johon kuuluu lastensuojelun johtava asiantuntija sekä systeemisen työotteen kouluttajia lastensuojelusta ja perhesosiaalityöstä.
Systeemisen toimintamallin ja sen ydinelementtien juurtuminen ja kehittäminen edellyttää jatkuvaa arviointia ja reflektointia erilaisin mittarein. Arviointi- ja kehittämistyössä huomioidaan toimintaympäristön, uuden tutkimustiedon sekä kokemusten tuomat muutostarpeet. Arvioinnissa hyödynnetään kokemusperäistä tietoa ja palautetta. Viikkokokouksista kerätään palaute sekä asiakkailta että ammattilaisilta. Erilaisten mittarien käyttöönotto on vielä Keusotessa kehitysvaiheessa.
Tulosmittari:
- Syty-koulutuksen saaneiden työntekijöiden määrä
- Syty-tiimien määrä
- Asiakastyytyväisyyskysely
Prosessimittari:
- Toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto
- Asiakastyytyväisyys
Systeemisen toimintamallin kohderyhmänä on tällä hetkellä lastensuojelun, perhesosiaalityön ja asiakasohjausyksikön asiakkuudessa olevat lapsiperheet.
Tavoitteena on asiakasnäkökulmasta palvelujen yhdenvertaisuus, tasalaatuisuus ja oikea-aikaisuus sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten sekä vanhempien kokemus osallisuudesta vahvistuu ja toimintaa kehitetään asiakaspalautteen pohjalta.
Kuvatut ydinelemetit toimivat myös systeemisten tiimien toiminnan ja kehittämistyön tukena.
Kehittämistyössä olemme hyödyntäneet THL:n kansallista lastensuojelun systeemistä toimintamallia ja THL:n jäsentämiä systeemisen toimintamallin ydinelementtejä.