Taideklubit ikäihmisille - yhteisiä taideprojekteja ammattitaiteilijoiden johdolla

Ammattitaiteilijoiden vetämillä taideklubeilla pyritään edistämään ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Tavoitteina ovat myös osallistujien sosiaalisuuden lisääntyminen ja rohkaisu vaikuttamiseen omassa yhteisössä. 

Toimintaympäristö

KANSALLINEN NÄKÖKULMA

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 (kts. liite) nostaa esille Suomen väestön ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomat haasteet yhteiskunnalle sekä esittää keinoja varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti ja kestävästi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yksi tärkeimmistä edistettävistä asioista on ikääntyneiden osallistumisen lisääminen sekä oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämiseen että palveluidensa kehittämiseen. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus luovat hyvinvointia, avoimuutta ja turvallisuutta.

Yhteiskunnan on laissa kirjatun pykälän mukaisesti huolehdittava kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisesta mahdollisuudesta osallistua kulttuuriin ja taiteeseen. Taideklubit tarjoavat ikäihmisille taidelähtöisiä kokemuksia ja rohkaisevat niiden äärelle, ja ovat siten edistämässä myös yhdenvertaisuuden toteutumista. 

 

PAIKALLINEN NÄKÖKULMA

Taideklubit järjestetään Oulun kaupungin alueella. Kaupungin kulttuuristrategiassa vuoteen 2030 (kts. liite) taide ja kulttuuri nähdään yhteisöllisyyden rakentajina. Oulussa halutaan vahvistaa määrätietoisesti kaikkien oikeutta ja mahdollisuutta osallistua kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Kulttuurin halutaan tulevan lähelle ihmistä, ja näin vahvistavan merkitystään oululaisten arjessa.

 Taideklubeilla on erinomainen mahdollisuus vastata osaltaan strategian pyrkimyksiin.

 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikäihmisten suhteellinen määrä yhteiskunnassamme kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti; ihmiset elävät yhä pidempään, asuvat kotona ja pysyvät toimintakykyisinä. Samalla ikäihmisten sosiaaliset suhteet ovat useamman tekijän summana vaarassa vähentyä. 

Ikääntymisen haasteita hyvinvoinnille ovat muun muassa erilaiset sairaudet, liikunnan vähäisyys, ikääntyneiden ravitsemusongelmat kuten yli- ja alipaino ja vajaaravitsemus, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat sekä yksinäisyys. Toisaalta hyvinvointiin vaikuttaa myös kokemus osallisuudesta. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus luovat hyvinvointia, avoimuutta ja turvallisuutta. (Kansallinen ikäohjelma, STM) 

Kansanterveyden, yhteisvastuun sekä ihmisoikeuksienkin näkökulmasta on tärkeää varmistaa kaikille myös elämäkaaren loppupäässä mahdollisuus ja keinot osallistuvaan, mielekkääseen arkeen.  

Organisaatiot (kaupungit, hyvinvointialueet) ovat todenneet ikäihmisten yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden kasvavaksi terveydelliseksi ja taloudelliseksi ongelmaksi. Samaan aikaan kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuudet ovat osoittautuneet osaksi ratkaisua tähän ongelmaan, ja tästä on myös yhä lisääntyvää tutkimuksellista näyttöä.  (kts. myös liite)

Organisaatioille tulevaisuuden – ja jo nykyhetken – haasteena on oikeanlaisten kulttuurihyvinvoinnin työkalujen tunnistamisen lisäksi rahoituksen kysymykset. Kulttuurin ja hyvinvoinnin rahoitus ovat perinteisesti olleet eri ”siiloissa”, ja hyvinvointialueiden myötä tällä kuilulla on potentiaalinen vaara syventyä entisestään. Toisaalta uuden rahoitusjärjestelmän äärellä voisi olla myös mahdollisuuksia pyrkiä siilojen poistamiseen yhteisen hyvän nimissä. 

Myös oikeanlaisten ammattilaisten palkkaaminen sekä etsivään kulttuuriseen vanhustyöhön että kulttuurihyvinvoinnin sisällöntuottajiksi on organisaatioiden vastuulla ja kehityskohteena.  

Pirjo Tiikkaisen mukaan (kts. liite) vanhuusiän yksinäisyydessä erottuu kaksi ulottuvuutta, emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys. Vanhuksen itsensä ilmaisema yksinäisyyden tunne heijastaa emotionaalista yksinäisyyttä, johon liittyy erilaisia kielteisiä tunteita kuten masentuneisuutta. Tärkeimmät emotionaalista yksinäisyyttä määrittävät tekijät masentuneisuuden lisäksi ovat leskeys, yksin asuminen, huonoksi koettu terveys ja alentunut toimintakyky. Sosiaalinen yksinäisyys ilmenee puutteellisiksi koettuina vuorovaikutussuhteina. Siihen johtavat erityisesti vähäiset ystäväkontaktit sekä mielialaongelmat ja huono toimintakyky, jotka vaikeuttavat kontaktien ylläpitämistä.

Moniin ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin voidaan vaikuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin. Taide esimerkiksi torjuu yksinäisyyttä ja sen avulla voidaan lisätä resilienssiä ikääntyessä. Oma ongelmansa ovat kuitenkin kohderyhmän ihmisten etsiminen ja löytäminen, sekä heille tarjotun taiteen ja kulttuurin mielekkyys ja sitouttavuus.

Taideklubit ovat etsivän kulttuurisen vanhustyön ”jatke”. Etsivä kulttuurinen vanhustyö on aktiivista ja tavoitteellista uusien asiakasryhmien tunnistamista, löytämistä sekä kulttuurin ja taiteen äärelle saattamista ja osallistumisen esteiden poistamista. (kts. liite)

Oulun kaupunkistrategiassa todetaan, että hyvinvointi kuuluu kaikille, ja kaupungin pyrkimyksenä on mahdollistaa ihmisten kohtaaminen ja yhteisöllinen toiminta. Oulun valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 osaltaan tukee kulttuurihyvinvointisuunnitelman ja kulttuuristrategian (Liite edellä) laatimista – ja toisin päin. Kaupungin kulttuuristrategiassa korostetaan saavutettavuuden edistämistä ja kohdennettuja kulttuuripalveluja, joilla parannetaan osallisuutta ja vähennetään mm. ikäihmisten yksinäisyyttä ja eriarvoistumista.  

Taideklubit keskittyvät eritoten ikäihmisten osallisuuden haasteisiin lieveilmiöineen sekä henkilökohtaisen taidesuhteen vahvistamiseen. 

 

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Taideklubien koko prosessista on muotoiltu palvelupolku, joka löytyy liitteenä.  Sen kautta selviää myös kehittäjäjoukko rooleineen.  

 

Liitteet
Tavoiteltu muutos

Toimintamallin avulla pyritään lisäämään osallistujien kulttuurihyvinvointia. Tavoitteena on osallistujien yksinäisyyden ja eristäytymisen vähentämiseen sekä yhteisöllisyyden ja siihen liittyvän kuulluksi tulemisen tunteen lisäämiseen kulttuurisen vahustyön avulla. Toimintamallin tavoitteeksi voi myös määrittää taiteen ja kulttuurin äärelle löytämisen ja oman taidesuhteen kehittämisen. Kulttuurin hyvointivaikutukset voi saada vain kulttuuria harrastamalla. 

Vuonna 2023 järjestetyiltä klubeilta saadussa palautteessa ovat korostuneet kokemukset juuri kuulluksi tulemisesta sekä omien mielipiteiden esittämisen rohkeuden lisääntymisestä. Klubilaiset ovat kokeneet tarvetta myös jatkaa säännöllistä kokoontumista ryhmänä varsinaisen taideklubin loputtuakin. Esimerkiksi Haukiputaalla keväällä 2023 järjestetyn klubin osallistujat ovat järjestäneet oman viikoittaisen Kaamoksen kaatajaiset -kokoontumisen syksylle 2023. Klubilaiset kukin vuorollaan järjestävät tapaamisiin ohjelmaa. Tämäkin osaltaan kielii ensimmäisessä kappaleessa mainittujen tavoitteiden tärkeydestä ja asianmukaisuudesta. 

Muutoksen mittaaminen

Taideklubien vaikuttavuutta mitataan POKKA-järjestelmässä olevien kyselypohjien avulla. Kartoituksen kysymykset ovat standardoidut IKO- Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille - hankkeen kysymykset. Näin voidaan helposti tehdä yhteenvetoa sekä taideklubien vaikuttavuudesta että vertailua muihin hankkeen malleihin. 

Taideklubien taiteilijoille ja sidosryhmille kysely tehdään klubikokonaisuuden jälkeen. Tämä kysely on helppo ja yleensä tuloksekaskin myös sähköisenä suoraan järjestelmästä lähetettynä. Kyselyä ei välttämättä kannata lähettää aivan heti klubien loputtua; pieni ajallinen etäisyys voi olla hyödyksi syvällisemmälle reflektiolle.  

Osallistujille kysely järjestetään kahdesti,  alku - ja loppukartoituksena. Oulussa alkukysely järjestettiin ensimmäisen klubikerran alkuun. Parhaaksi tavaksi todettiin tehdä kyselystä mahdollisimman selkeä, suurella kirjainkoolla tulostettu versio, joka täytettiin yhtäaikaisesti. Kyselyn tekijällä on tärkeä tehtävä informoidessaan mahdollisimman selkeästi, mitä varten kysely tehdään, mitä kysymykset tarkoittavat ja kartoittavat sekä luodessaan uuden ryhmän kanssa mahdollisimman rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin, jonka jälkeen taiteilijoiden on helppoa - tai ei ainakaan vaikeampaa - aloittaa oma työnsä. Sama kaava koskee myös osallistujien loppukartoitusta; sen ajankohta voi olla myös esimerkiksi toiseksi viimeisellä kokoontumiskerralla, mikäli taiteilijat haluavat rauhoittaa viimeisen kerran.

Kyselyiden suorittajina saattoivat olla myös taiteilijat itse. Tällöin tilanne toki muodostuu helpommin turvalliseksi, mutta haittapuolena voi - ainakin teoriassa - olla turha kiltteys tai puolueellisuus vastauksissa. Tosin tämmöistä havaintoa ei käytännössä ole vielä tehty.   

 

Toteutussuunnitelma

Kulttuurista vanhustyötä on kehitetty Oulun kaupungissa poikkihallinnollisesti vuodesta 2016 lähtien. Ikäihmisten kulttuurikoordinaattorin (Hyvinvointialueen ja kaupungin yhteinen toimi) ideoima Taideklubi-toimintamalli alkoi etsiä syksyllä 2022 yhteistyökumppaneita sekä taiteilijoita julkisen haun kautta ensimmäisiä klubeja varten. 

Taideklubien tavoitteeseen pääsemisen tärkeänä tekijänä onkin oikeanlaisten, asiantuntevien yhteistyökumppaneiden löytäminen. Vaikka mahdollistajilla – tilojen tarjoajilla – on olennainen rooli, käytännössä tärkeimmässä osassa ovat etsivän (kulttuurisen) vanhustyön tekijät, jotka osaavat tunnistaa kohderyhmään kuuluvia ikäihmisiä ja rohkaista heitä mukaan toimintaan. Mainittakoon, että usein mahdollistajat ja etsivän työn tekijät ovat yksiä ja samoja henkilöitä tai yhteistyötahoja.

Sopivien taiteilijoiden löytäminen on olennaista: itsestään selvän oman taiteenlajinsa taitajuuden lisäksi heiltä tulee löytyä kohderyhmän elämäntilannetta ymmärtävää pedagogista osaamista.

Yhteistyökumppaneiksi löytyi jokaiselle klubille omansa. käytännössä klubit tarvitsivat etsivän työn ammattilaisia, klubin mahdollistajan (fasilitaattorin) sekä taiteilijat. 

Ensimmäinen taideklubi järjestettiin keväällä 2023 Haukiputaan Lomakoti Onnelassa. Tämä toimija löytyi ja valikoitui Oulun etsivän vanhustyön verkostosta. Onnelalla oli kiinnostusta kehittää etsivää kulttuurista vanhustyötä osaltaan.  Klubille löytyivät osanottajat helposti, paikallisella vanhustyön asiantuntijalla - ja mahdollistajalla – oli käytännössä nimilista valmiiksi mielessään heti kohderyhmän kuultuaan. Tällaista paikallista erityisosaamista ryhmien kokoamisessa onkin syytä käyttää hyväksi. Taiteilijat Onnelaan löytyivät kaupungin tarjouspyynnöllä Kulttuuriosuuskunta Ilmeeltä.

Liitteinä löytyvät tarjouspyyntö - ja sopimusmalli, joita voidaan käyttää pohjana taideklubien palveluntarjoajien ja taiteilijoiden etsimisessä ja palkkaamisessa. 

Havainto ryhmiä kootessa on ollut, että mitä selkeämmin osanottajien etsiminen ja löytäminen on paikallisen (kaupunginosan, yhteisön) asiantuntijan hyppysissä, sitä helpommin ryhmä myös täyttyy. Tämä tosin edellyttää myös asiantuntijalta uskoa ja intoa hankkeeseen. 

Tärkeässä roolissa ovat olleet myös ikäihmisten kulttuurikoordinaattorin vetämät ”maistiaisklubit”, joissa osallistujat ovat saaneet esimakua siitä, mitä taideklubi esimerkiksi sisällöltään voisi olla. Näiden maistiaisten - sekä muun koordinaattorin tekemän kenttätyön - vaikutus kiinnostuksen herättäjinä tai ennakkoluulojen hälventäjinä on ollut huomattava.  Oma roolinsa on myös viidakkorummulla - aiempien klubien osallistujilta kiirinyt hyvä palaute on tuonut osallistujia klubeille. 

Loput ensimmäisen vuoden kuusi klubia ajoittuivat syksylle 2023. Näistä kerättävä palaute osallistujilta, sidosryhmäläisiltä ja taiteilijoilta puolestaan kehittää ja hioo tuleville vuosille suunniteltua toimintaa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Taideklubien kohderyhmiä haarukoidessa on käytetty apuna etsivän kulttuurisen vanhustyön hanketyöskentelyssä tehtyjä havaintoja.

Hankkeessa tarkasteltiin kerätyn aineiston pohjalta ikääntyvän väestön kykyä ja mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin kahden keskeisen käsitteen kautta; toimintakyvyn ja osallisuuden. Etsivän kulttuurisen vanhustyön asiakasryhmien tunnistamisessa toimintakyky ymmärretään erityisesti yksilön fyysisenä, psyykkisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena ominaisuutena. Osallisuus puolestaan nähdään subjektiivisena kokemuksena omista mahdollisuuksista elää oman näköistä elämää osana valitsemaansa yhteisöä ja osallistua yhdessä tekemiseen.

Hankkeessa todettiin, että taide- ja kulttuuritoimintaa tulisi kohdentaa juuri elämän nivelvaiheissa oleviin ikääntyneisiin, jolloin toiminnalla voidaan hidastaa toimintakyvyn ja osallisuuden heikkenemistä tai parhaassa tapauksessa jopa kääntää kehityksen suunta. 

Ikääntyvä väestö voidaan jakaa toimintakyvyn ja osallisuuden näkökulmista neljään kohderyhmään.

Etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmät:

  1. Toimintakyky ja osallisuus hyviä
  2. Toimintakyky hyvä, osallisuus heikentynyt
  3. Toimintakyky heikentynyt, osallisuus hyvä
  4. Toimintakyky ja osallisuus merkittävästi heikentyneitä

Taideklubien kohderyhmään voi kuulua sellaisia ryhmään 1 kuuluvia ikääntyneitä, joilla ei ole vahvaa suhdetta kulttuuriin ja taiteeseen. Taideklubien avulla tätä suhdetta voi vahvistaa esimerkiksi elämän nivelkohdissa, kuten eläkkeelle jäämisen aikana tai sairastumisen myötä.

Tärkein klubien kohderyhmä on kuitenkin ryhmä 2. Tähän ryhmään kuuluvilla toimintakyky on vielä melko hyvä mutta osallisuus on heikentynyt. Heidän sosiaalinen piirinsä voi olla pienentynyt eikä ystäviä tai läheisiä enää löydy ympäriltä. Näillä ikäihmisillä voi olla esimerkiksi erilaisia pelkoja, uskalluksen puutetta, itsensä väheksymisistä tai ihan vain mukavuuden halua. Tästä seuraa mökkiytymistä, eristäytymistä ja lähtemisen vaikeutta. Aktiivisuus voi olla rajoittunutta myös esimerkiksi taloudellisista syistä.

Myös joitakin ryhmään 3 kuuluvia ikäihmisiä oli mukana. Tällöin toimintakyvyn heikentyminen saattoi merkitä esimerkiksi lievää muistisairautta tai liikuntarajoitteisuutta, mutta kaikilla oli yhä kyky itsenäiseen työskentelyyn ryhmässä. 

Ideointi

Liitteenä ryhmien vetäjien kokemuksia ja kertomuksia omista taideklubeistaan. 

Liitteet
Idean konkretisointi ja visualisointi

Taideklubit ikäihmisille - idea: 

Taideklubien osallistujiksi otetaan +65-vuotiaita oululaisia. Klubeilla käsitellään elämän muutoskohtia. Kenties osallistujat ovat juuri nyt sellaisessa;  esimerkiksi jääneet juuri eläkkeelle, muuttaneet toiselta paikkakunnalta tai vaikkapa vasta aloittaneet omaishoitajana.

Jokainen toteutettava klubi kokoontuu kymmenen kertaa, viikon välein. Kuhunkin klubiin pääsee mukaan 10–15 osallistujaa. Taideklubien vetäjät ovat ammattitaiteilijoita ja taidepedagogeja. 

Kokoontumisissa osallistujat pääsevät tutustumaan taiteen tekemiseen yhteisen työskentelyn kautta. Pääasiallisesti työskennellään esittävän taiteen parissa, mutta lisäksi voidaan hyödyntää myös muita taidelajeja. Klubien lopullinen sisältö suunnitellaan yhdessä. Toiminnan päätteeksi valmistetaan pienimuotoinen, muulle yhteisölle jaettava lopputulos.

Oleellinen osa toimintaa ovat osallistujien omat tarinat tai oman elämäntilanteen jakaminen toisten samantyyppisessä tilanteessa olevien kanssa.

Liitteet
Kuva
Kuvassa on Oulun Taideklubien esittely vuodelta 2023.
Alkuperäinen ilmoitus Oulun Taideklubeista 2023.
Idean testaus asiakkaalla

Taideklubien kokeilu kattoi seitsemän yksittäistä klubikokonaisuutta vuoden 2023 aikana. Tällä tavalla haluttiin heti kokeilla toimintamuotoa käytännössä enemmän, jotta sen tulokset eivät jäisi liian vähäiselle pohjalle.

Taideklubin toimivuuden mittareina toimivat sekä vetäjien ja osallistujien palautteet toiminnan aikana että Pokka-kysely toiminnan aluksi ja lopuksi. Kokeilun onnistumisesta kertoi jotain sekin, että osallistujat sitoutuivat kymmeneen kertaan lähes poikkeuksetta tiiviisti: kesken jättämiset tai poissaolot johtuivat yleensä vain sairaustapauksista.

Kehittämisen tarvetta oli palautteen perusteella klubin nimessä ja esittelytekstissä: Useamman osallistujan mielestä Taideklubi-nimi oli hieman pelottava, aiheutti varautuneisuutta. Osallistujat epäilivät, olisivatko riittävän "yleviä" osallistuakseen taideklubille. Monen mielestä "taide" -sana viittasi kuvataiteisiin, eritoten maalaustaiteeseen. Huolimatta selventävästä esittelytekstistä useampikin osallistui klubille olettaen tulevansa taidemaalauskerhoon. Onneksi tämä ei sentään johtanut osallistumisen keskeyttämisiin.  

Pohdinnassa oli, pitäisikö nimi muuttaa esimerkiksi Ikäihmisten kulttuuriklubiksi. Toisaalta Oulussa "Taideklubi" alkoi toiminnaltaan useiden klubien toistuessa muuttua tunnetuksi, eikä tarvetta nimenmuutokselle enää ollut - päin vastoin, nimestä alkoi tulla brändi, josta kannattaa pitää kiinni. 

Toinen palaute esittelytekstin suhteen oli "elämän muutoskohdassa oleville" -lauseen aiheuttama varauksellisuus: "Mikä on riittävän suuri muutoskohta? Olenko sellaisessa? Voinko siis osallistua?" Näinpä jatkossa on syytä sanoittaa tämä toisin, esimerkiksi: "Taideklubeilla käsitellään elämän muutoskohtia." 

Kehityspalautteessa toistui toive klubien jatkolle. Tarkoituksenahan oli synnyttää osallistujissa intoa ylipäätään sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen, ja myös kokoontumiseen ryhmänä oma-aloitteisesti jatkossakin, ja tätä useat ryhmät ovat myös tehneet. 

Jatkossa klubeihin voisi kuitenkin myös liittää yhden tai parikin myöhempää, ennalta sovittua kokoontumiskertaa - esimerkiksi pari kuukautta ja puoli vuotta varsinaisen klubijakson jälkeen. Näin taiteilijat ja ryhmäläiset voisivat vaihtaa kokemuksia, kuulumisia ja taiteilijoilta voisi tulla ryhmäläisille esimerkiksi pieni kulturelli tai motivoiva tehtävä vuoden joka kuukaudelle - esimerkiksi "Soita jollekulle", "Maalaa postikortti" tai vaikkapa "Kutsu toinen klubilainen mukaasi teatteriin." 

Itse klubeista - lähes kaikki Oulun Taideklubeihin osallistuneet ja  Pokka-kyselyyn vastanneet ovat olleet joko tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä toimintaan ja  suosittelisivat joko todennäköisesti tai hyvin todennäköisesti toimintaa muille.

Klubien merkityksestä osallistujille saanee käsityksen jokusen palauteotteen kautta:

”Täällä jotenkin uskaltaa olla oma itsensä. Ihan alusta asti ollut semmoinen olo. Monesti sitä jossain ryhmässä jättää paljon sanomatta ja itsestään näyttämättä, mutta täällä tuntuu, että saa olla juuri sellainen kuin on.”

”Kyllä, minullakin on ollut semmoinen olo pitkin elämää, etten oikein viitsi tehdä itsestäni numeroa, mutta täällä olen uskaltanut puhua.” 

”Muut viikonpäivät ovat kuin Päiväni murmelina, paitsi klubipäivä.”

”Tätä päivää odottaa aina koko viikon.”

”Aiemmin olen ajatellut, etten viitsi sanoa, mitä mieltä olen, kun ei se ketään kiinnosta. Mutta täällä olen saanut rohkeutta kertoa mielipiteeni, ja minulla on kuulluksi tullut olo, joka on seurannut mukana klubikertojen ulkopuolellekin.” 

”Täällä on saanut uusia ideoita, erilaisia näkemyksiä ja vaikutteita.”

”Olette ihania.”

”Toivoisin jatkokurssia. Taideklubi yhdistää senioreja mukavalla tavalla ja antaa iloa.”

”Kiitollinen kaikesta kokemastani.”

Liitteenä on kooste loppukyselyn vastauksista. 

 

Liitteet
Kuva
Taideklubin suunnitteluraati Höyhtyällä
Jo alkuvuodesta 2023 järjestettiin Höyhtyällä asiakasraati, jossa mietittiin yhdessä tulevien taideklubien sisältötoiveita. Yhtä mieltä oltiin siitä, että kahvittelun tulee kuulua jokaiseen klubikertaan.
Kokeilussa opittua

Huomioita on kirjattu jo idean testaus asiakkailla - otsikon alle.

Tähän kuitenkin nostettakoon mainintana, että Taideklubin formaatti toimisi muidenkin kuin ikäihmisten parissa. Yhtä hyvin Taideklubin voisi järjestää esimerkiksi maahanmuuttajille, pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tai mielenterveyskuntoutujille. 

Liitteet
Kuva
Taideklubilaisia Höyhtyällä. Kuva: Tatja Hirvenmäki
Ratkaisun perusidea

Järjestetään yhdessä etsivän vanhustyön ja yhteistyötahojen kanssa kymmenen kertaa kokoontuva kulttuuriklubi yli 65-vuotiaille. Kohderyhmänä ovat erityisesti toimintakykyiset, mutta sosiaalisesti syrjäytymisvaarassa olevat ikäihmiset. 

Klubia vetää kaksi ammattitaiteilijaa tai -taidepedagogia, joiden pääasiallinen taidemuoto on esittävän taiteen alueella. Klubikerroilla käsitellään taiteen keinoin elämän muutoskohtia; kenties osallistujat ovat juuri nytkin sellaisessa. Osallistujia sitouttaa mukanaoloon sekä luottamuksellinen ja turvallinen ryhmä että yhteinen loppuprojekti, jonkinlainen ympäröivälle yhteisölle esitettävä lopputulos klubikertojen päätteeksi. Tämän tulosteen muoto on vapaa ja ryhmän tahdon ja tarpeiden mukainen.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Prosessin vaiheet ja eri toimijoiden tarve ja panos sen aikana on esitelty edellä, liitteenä olevassa palvelupolun kuvauksessa. Tässä puolestaan liitteenä ehdotettu budjetti kahden taiteilijan vetämän klubin kustannuksista. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Taideklubit - kulttuuriklubit - ovat vähänkin mielikuvitusta käyttäen sovellettavissa todella monenlaisille kohderyhmille. Niistä voisi olla hyötyä esimerkiksi itsetuntonsa parissa kamppaileville nuorille, pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille - käytännössä mille tahansa kohderyhmälle, joka kaipaa luotettavaa vertaisryhmää, jossa olla oma itsensä ja käsitellä elämää ja tunteita taiteen keinoin. Tämä kun on keinona kynnyksiä madaltava ja tehokas, "nopeasti syvälle" vievä apuväline. 

Olipa kohderyhmä mikä tahansa, tärkeässä asemassa ovat etsivän työn tekijät: onko heillä oikea käsitys klubien toiminnasta, tarkoituksesta ja kohderyhmästä? Tietävätkö he, miten tavoittaa juuri oikeat ihmiset ja kuinka houkutella heidät osallistumaan? 

Myös asiansa osaavat, sosiaalisesti kyvykkäät klubinvetäjät ovat onnistumisen elinehto. Pelkkä taiteilijuus ei riitä. On ymmärrettävä kohderyhmää, mukauduttava heidän tarpeisiinsa ja oltava tarkasti kuunteleva vuorovaikutuksen ammattilainen. 

Kymmenen kokoontumiskerran jälkeistä aikaa on syytä pohtia. Tulisiko sopia ainakin muutama tapaaminen ryhmän ja taiteilijoiden välillä vielä esimerkiksi kuukauden, kolmen kuukauden ja puolen vuoden päästä? Oleellista olisi saada ryhmälle pysyvyyttä - halua kokoontua myös ohjattujen kertojen ulkopuolella, rohkeutta irrottautua välillä kodin ja arjen syklin otteesta.

Ennen ensimmäisten taideklubien luomista ikäihmisten parissa tehdyissä kyselyissä oltiin yhtä mieltä siitä, että kahvitus klubilla olisi ehdoton. Ja täytyy myöntää, että joitain yli-innokkaita ryhmiä lukuun ottamatta siitä on tullut tärkeä, tauottava osa ikäihmisten klubeja. Jos taas miettii muita kohderyhmiä, lienee syytä miettiä ja tutkia, mikä voisi olla samanlainen "välttämätön" osa kyseisen ryhmän klubikokemusta.  Mitä heidän klubillaan pitäisi ainakin olla? 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Taideklubit onnistuivat osallistujilta tulleen palautteen perusteella tavoitteissaan yli odotusten. Osallistujat kuvailivat aivan yksittäisiäkin kertoja "järisyttäviksi kokemuksiksi". Useat osallistujat kertoivat saaneensa klubeilta rohkeutta ilmaista mielipiteitään ja kokivat tulleensa nähdyiksi ja kuulluiksi.

Taideklubien luottamuksellinen ja luova ilmapiiri ja jatkuvuus loivat tilan, jossa monet kokivat pystyvänsä puhumaan avoimesti elämänsä iloista ja suruista. Klubien tavoitteena oli myös jatkuva rohkaisu sosiaaliseen kanssakäymiseen, ja tämä toteutuikin näkyvästi mm. ihmisten haluna jatkaa klubitoimintaa omaehtoisesti vielä varsinaisten kokoontumisten loputtuakin. Klubilaiset ovat sopineet teatteritreffejä ja jopa alkaneet vetää omaa ryhmätoimintaa. 

Monet kertoivat löytäneensä Taideklubeissa uusia puolia itsestään. Taideklubit jättivät myös kipinän jatkaa aiempaa enemmän kulttuurin parissa, niin tekijänä kuin kokijana.