Taideklubit ikäihmisille - yhteisiä taideprojekteja ammattitaiteilijoiden johdolla
Ammattitaiteilijoiden vetämillä taideklubeilla pyritään edistämään ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Tavoitteina ovat myös osallistujien sosiaalisuuden lisääntyminen ja rohkaisu vaikuttamiseen omassa yhteisössä.
Toimintamallin nimi
Ammattitaiteilijoiden vetämillä taideklubeilla pyritään edistämään ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Tavoitteina ovat myös osallistujien sosiaalisuuden lisääntyminen ja rohkaisu vaikuttamiseen omassa yhteisössä.
Järjestetään yhdessä etsivän vanhustyön ja yhteistyötahojen kanssa kymmenen kertaa kokoontuva kulttuuriklubi yli 65-vuotiaille. Kohderyhmänä ovat erityisesti toimintakykyiset, mutta sosiaalisesti syrjäytymisvaarassa olevat ikäihmiset.
Klubia vetää kaksi ammattitaiteilijaa tai -taidepedagogia, joiden pääasiallinen taidemuoto on esittävän taiteen alueella. Klubikerroilla käsitellään taiteen keinoin elämän muutoskohtia; kenties osallistujat ovat juuri nytkin sellaisessa. Osallistujia sitouttaa mukanaoloon sekä luottamuksellinen ja turvallinen ryhmä että yhteinen loppuprojekti, jonkinlainen ympäröivälle yhteisölle esitettävä lopputulos klubikertojen päätteeksi. Tämän tulosteen muoto on vapaa ja ryhmän tahdon ja tarpeiden mukainen.
KANSALLINEN NÄKÖKULMA
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 (kts. liite) nostaa esille Suomen väestön ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomat haasteet yhteiskunnalle sekä esittää keinoja varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti ja kestävästi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yksi tärkeimmistä edistettävistä asioista on ikääntyneiden osallistumisen lisääminen sekä oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämiseen että palveluidensa kehittämiseen. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus luovat hyvinvointia, avoimuutta ja turvallisuutta.
Yhteiskunnan on laissa kirjatun pykälän mukaisesti huolehdittava kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisesta mahdollisuudesta osallistua kulttuuriin ja taiteeseen. Taideklubit tarjoavat ikäihmisille taidelähtöisiä kokemuksia ja rohkaisevat niiden äärelle, ja ovat siten edistämässä myös yhdenvertaisuuden toteutumista.
PAIKALLINEN NÄKÖKULMA
Taideklubit järjestetään Oulun kaupungin alueella. Kaupungin kulttuuristrategiassa vuoteen 2030 (kts. liite) taide ja kulttuuri nähdään yhteisöllisyyden rakentajina. Oulussa halutaan vahvistaa määrätietoisesti kaikkien oikeutta ja mahdollisuutta osallistua kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Kulttuurin halutaan tulevan lähelle ihmistä, ja näin vahvistavan merkitystään oululaisten arjessa.
Taideklubeilla on erinomainen mahdollisuus vastata osaltaan strategian pyrkimyksiin.
Taideklubien kohderyhmiä haarukoidessa on käytetty apuna etsivän kulttuurisen vanhustyön hanketyöskentelyssä tehtyjä havaintoja.
Hankkeessa tarkasteltiin kerätyn aineiston pohjalta ikääntyvän väestön kykyä ja mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin kahden keskeisen käsitteen kautta; toimintakyvyn ja osallisuuden. Etsivän kulttuurisen vanhustyön asiakasryhmien tunnistamisessa toimintakyky ymmärretään erityisesti yksilön fyysisenä, psyykkisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena ominaisuutena. Osallisuus puolestaan nähdään subjektiivisena kokemuksena omista mahdollisuuksista elää oman näköistä elämää osana valitsemaansa yhteisöä ja osallistua yhdessä tekemiseen.
Hankkeessa todettiin, että taide- ja kulttuuritoimintaa tulisi kohdentaa juuri elämän nivelvaiheissa oleviin ikääntyneisiin, jolloin toiminnalla voidaan hidastaa toimintakyvyn ja osallisuuden heikkenemistä tai parhaassa tapauksessa jopa kääntää kehityksen suunta.
Ikääntyvä väestö voidaan jakaa toimintakyvyn ja osallisuuden näkökulmista neljään kohderyhmään.
Etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmät:
- Toimintakyky ja osallisuus hyviä
- Toimintakyky hyvä, osallisuus heikentynyt
- Toimintakyky heikentynyt, osallisuus hyvä
- Toimintakyky ja osallisuus merkittävästi heikentyneitä
Taideklubien kohderyhmään voi kuulua sellaisia ryhmään 1 kuuluvia ikääntyneitä, joilla ei ole vahvaa suhdetta kulttuuriin ja taiteeseen. Taideklubien avulla tätä suhdetta voi vahvistaa esimerkiksi elämän nivelkohdissa, kuten eläkkeelle jäämisen aikana tai sairastumisen myötä.
Tärkein klubien kohderyhmä on kuitenkin ryhmä 2. Tähän ryhmään kuuluvilla toimintakyky on vielä melko hyvä mutta osallisuus on heikentynyt. Heidän sosiaalinen piirinsä voi olla pienentynyt eikä ystäviä tai läheisiä enää löydy ympäriltä. Näillä ikäihmisillä voi olla esimerkiksi erilaisia pelkoja, uskalluksen puutetta, itsensä väheksymisistä tai ihan vain mukavuuden halua. Tästä seuraa mökkiytymistä, eristäytymistä ja lähtemisen vaikeutta. Aktiivisuus voi olla rajoittunutta myös esimerkiksi taloudellisista syistä.
Myös joitakin ryhmään 3 kuuluvia ikäihmisiä oli mukana. Tällöin toimintakyvyn heikentyminen saattoi merkitä esimerkiksi lievää muistisairautta tai liikuntarajoitteisuutta, mutta kaikilla oli yhä kyky itsenäiseen työskentelyyn ryhmässä.
Prosessin vaiheet ja eri toimijoiden tarve ja panos sen aikana on esitelty edellä, liitteenä olevassa palvelupolun kuvauksessa. Tässä puolestaan liitteenä ehdotettu budjetti kahden taiteilijan vetämän klubin kustannuksista.
Taideklubit onnistuivat osallistujilta tulleen palautteen perusteella tavoitteissaan yli odotusten. Osallistujat kuvailivat aivan yksittäisiäkin kertoja "järisyttäviksi kokemuksiksi". Useat osallistujat kertoivat saaneensa klubeilta rohkeutta ilmaista mielipiteitään ja kokivat tulleensa nähdyiksi ja kuulluiksi.
Taideklubien luottamuksellinen ja luova ilmapiiri ja jatkuvuus loivat tilan, jossa monet kokivat pystyvänsä puhumaan avoimesti elämänsä iloista ja suruista. Klubien tavoitteena oli myös jatkuva rohkaisu sosiaaliseen kanssakäymiseen, ja tämä toteutuikin näkyvästi mm. ihmisten haluna jatkaa klubitoimintaa omaehtoisesti vielä varsinaisten kokoontumisten loputtuakin. Klubilaiset ovat sopineet teatteritreffejä ja jopa alkaneet vetää omaa ryhmätoimintaa.
Monet kertoivat löytäneensä Taideklubeissa uusia puolia itsestään. Taideklubit jättivät myös kipinän jatkaa aiempaa enemmän kulttuurin parissa, niin tekijänä kuin kokijana.