Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Taloudellisen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ohjausmallin avulla edistetään Pohjois-Pohjanmaalla asuvien ihmisten kanssa talous- ja raha-asioiden puheeksi ottamista sote-palveluissa. Malli sisältää ohjausmallin ammattilaiselle sekä lyhyen palveluohjauksen asiakkaan omatoimiseen talousasioiden edistämiseen. 

Toimintaympäristö **

Pohjois-Pohjanmaalla valmistellaan hyvinvointialueuudistusta POPsote hankekokonaisuudessa. POPsoten rakenneuudistushankkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-osahankkeessa työskennellään kuntalaisen/asiakkaan hyvän arjen ja elämän edistämiseksi monialaisissa verkostoissa.

HYTE-osahanke edistää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sote-palveluihin sekä niiden kehittämiseen. Osahanke parantaa kuntalaisten mahdollisuutta saada eri elämäntilanteissa apua, tukea ja palveluja nykyistä varhaisemmin, helpommin ja nopeammin.  HYTE-osahankkeessa kehitetään keinoja kerätä kokemuksellista tietoa kuntalaisten hyvän arjen ja elämän tarpeista. Osahanke tarjoaa apuvälineitä ja asiantuntijoita kehittämistyöhön, jotta sote-keskusten ammattilaisilla olisi paremmat mahdollisuudet  huomioida työssään ihminen ja hänen elämänsä kokonaisuutena. Hyte-osahanke tekee myös työtä järjestö- ja yhdistysyhteistyön edistämiseksi sote-keskuksissa. Lisäksi HYTE-osahanke tukee kuntien hyvinvointijohtamista sekä maakunnallista hyvinvointiyhteistyötä. 

Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi HYTE-osahanke työskentelee sen eteen, että mikäli kuntalaisella on vaikeuksia taloudellisessa toimeentulossa, hänen mahdollisuutensa saada apua ovat nykyistä paremmat. HYTE-osahankkeessa kehitetty Taloudellinen hyvinvointi puheeksi- ohjausmalli edistää taloudellisen hyvinvoinnin puheeksiottamista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mahdollistaa asiakkaalle oikea-aikaista ennaltaehkäisevää tukea raha-asioiden selvittämiseksi. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Taloudellisen toimeentulon haasteet sekä rahahuolet haastavat yhä useampien Pohjois-Pohjanmaalla asuvien ihmisten hyvinvointia. Tarpeena on kehittää keinoja auttaa ja tukea ihmisiä talousasioiden edistämisessä ennaltaehkäisevästi. Taloudellisten asioiden puheeksi ottamisen kulttuurin lisääminen edesauttaa talousasioissa tukemista oikea-aikaisesti. 

Sen lisäksi, että talousasioita otetaan puheeksi, olisi hyvä lisätä ihmisten tietoisuutta internetissä olevista omatoimista talousasioiden edistämistä tukevista palveluista ja toiminnoista.  Internetistä löytyy hyviä neuvoja, vinkkejä, vertaistukea sekä matalankynnyksen apua talousasioihin. Hyvinvointialueemme asukkailla on epätasaiset mahdollisuudet saada ennaltaehkäisevästi apua ja tukea taloudellisen hyvinvoinnin haasteissa. Pohjois-Pohjanmaalla on tarpeen pohtia aluekohtaisesti matalankynnyksen palvelut myös talousasioissa sekä hyödyntää sähköisiä palveluita (virtuaalinen sotekeskus, Omaolo jne.) pohjois-pohjalaisten taloudellisen hyvinvoinnin haasteiden ennaltaehkäisyssä. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin POPsoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osahankkeen toimesta keväällä 2021 kysely koetusta hyvinvoinnista kuntalaisille. Kysely oli maakunnallinen pilotti, johon osallistui 28 kuntaa, 4693 pohjois-pohjalaista. Kyselyn tulokset kertovat, että taloudellisen hyvinvoinnin haasteet ovat osa monen Pohjois-Pohjanmaalla asuvan ihmisen arkea. 25 % vastaajista koki kaipaavansa pientä tai isoa muutosta taloudelliseen toimeentuloonsa.

Pohjois-Pohjanmaalla ilmenee koko maahan verrattuna merkittävästi lapsiperheköyhyyttä. Lapsiperheköyhyydessä on huomattavia eroja kuntien välillä. Pohjois-Pohjanmaan kunnissa, joissa lasten pienituloisuus on korkealla tasolla, näyttää asukkaiden koulutustaso olevan matalampi, kunnan verotulot pienempiä ja huoltosuhde korkeampi. Nämä kunnat myös näyttävät olevan vähenevän väestön kuntia, joissa on muita matalampi taajama-aste. Perheiden koettu vähävaraisuus vaihtelee noin viidesosasta jopa yli 60 prosenttiin.    

Taloudellinen niukkuus vaikuttaa monin eri tavoin pohjoispohjalaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan toimeentulolla on läheinen yhteys hyvinvoinnin muihin osa-alueisiin kuten asuinoloihin, fyysiseen ja henkiseen terveyteen, elintapoihin, arjen sujuvuuteen, koulutukseen, työelämään osallistumiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja ajankäyttöön, sekä koettuun tyytyväisyyteen, elämän laatuun ja mielekkyyteen. Toimeentulo on myös vahvasti yhteydessä palveluiden käyttöön ja kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Pitkittyessään toimeentulon vaikeudet lisäävät syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta, jolloin kunnille aiheutuu kustannuksia esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden käytöstä, erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelun asiakkuuksista palvelujärjestelmän pyrkiessä vähentämään tai korjaamaan ongelmia. (Kurkinen, J: Hyvinvoinnin tilannekuvia Pohjois-Pohjanmaalta. 2021.)

On tärkeää, että apua ja tukea tarjotaan ennaltaehkäisevästi taloudellisen hyvinvoinnin haasteissa. Talousasioiden puheeksiottaminen auttaa tunnistamaan tuen tarpeen jo varhain. Ammattilainen voi auttaa talousasioiden kanssa painiskelevaa asiakasta niin, että hän saa apua ennen taloudellisen ahdingon syvenemistä. Kun talousasioista puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluissa rutiininomaisesti, niihin liittyvä häpeän kokemus vähenee. Puhumalla talousasioista ja taloudellisen hyvinvoinnin haasteista kykenemme huomioimaan yhä vahvemmin asiakkaat sekä heidän arkensa ja elämänsä kokonaisuudessaan. Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -pilotoinnin aikana nousi esiin ammattilaisten kokemus, että talousasioiden puheeksi ottaminen on aikaisemmin tuntunut vaikealta. Kokemus on johtunut siitä, että ei ole ollut tietoa mistä omassa kunnassa saa apua talousasioihin. Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin avulla prosessi on selkeytynyt ja ammattilainen tietää miten toimia ja auttaa asiakasta, jolla on haasteita raha-asioissa. Puheeksi ottamisen jälkeen jokainen asiakas saa mukaansa Taloudellinen hyvinvointi puheeksi- kyselylomakkeen mukana tulevan lyhyen palveluohjauksen, joka helpottaa omatoimista talousasioiden edistämistä.

Taloudellinen hyvinvointi-puheeksi ohjausmallin käyttöönotto vaatii, että oman alueen asukkaille talousasioissa matalalla kynnyksellä tarjoavat palvelut on kartoitettu. Hyvinvointialueemme asukkailla on epätasaiset mahdollisuudet saada ennaltaehkäisevästi apua ja tukea taloudellisen hyvinvoinnin haasteissa. Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin käyttöönotto edistää sitä, että matalankynnyksen palveluita talousasioissa kehitetään aluekohtaisesti. Näin edeten taloudellisen hyvinvoinnin haasteiden ennaltaehkäisy on mahdollista. 

 

 

 

 

 

Kuva, jossa pesäpallo-räpylä, jonka sisällä pallo. Teksti: "Ota koppi talousasioista!" Kuvassa on myös teksti: "Ottamalla taloudellinen hyvinvointi rutiinisti puheeksi, voimme tukea ajoissa!". Kuvan oikeassa alalaidassa lukee kokemustoimijan kommentti: ”Näitä asioita täytyy kysyä, sillä asiakkaan puolelta puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta.” Alimmaisena oikeassa alalaidassa on POPsoten sinivalkoinen logo.
Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kuva.
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin kehittämisessä on ollut tiiviisti mukana kokemustoimija. Kokemustoimija on tuonut mallin kehittämiseen asiakkaan sekä taloudellisten haasteiden kanssa eläneen kuntalaisen näkökulman. Kokemustoimijan vaikutuksesta mallia on täydennetty muun muassa asiakkaan ja ammattilaisen saatekirjeillä.

Asiakkaan saatekirje annetaan asiakkaalle ennen Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kyselyn täyttämistä. Kirjeessä kerrotaan miksi taloudellisesta hyvinvoinnista puhumista edistetään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Saatekirjeestä löytyy myös lisätietoa taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin liittyvästä häpeästä. Materiaali on Takuusäätiön verkkomateriaalia. 

Ammattilaisen saatekirje on tarkoitettu Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallia työssään käyttävälle ammattilaiselle. Kirjeeseen on koottu lyhyesti tietoperustaa ammattilaiselle taloudellisen hyvinvoinnin haasteista Pohjois-Pohjanmaalla, verkossa olevaa materiaalia häpeästä sekä työkaluja raha-asioiden puheeksi ottamiseen. Verkkomateriaalit ovat Takuusäätiön materiaaleja. 

Ratkaisun perusidea **

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmalli on työväline sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle taloudellisen hyvinvoinnin puheeksiottamiseen asiakkaan kanssa. Mallin avulla talousasioiden puheeksi ottaminen helpottuu ja ammattilainen tietää miten tukea ja auttaa asiakasta, joka tarvitsee apua talousasioiden selvittämiseen. Ohjausmallin avulla taloudellisen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen voi jäsentyä rutiininomaiseksi tavaksi asiakastyössä. Talousasioista puhumisen kulttuurin edistäminen vähentää myös taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin liittyvää häpeää sekä mahdollistaa varhaisen tuen tarjoamisen ihmisille talousasioiden selvittämiseksi.

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmalli pitää sisällään prosessikuvauksen, saatekirjeen asiakkaalle sekä ammattilaiselle sekä Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kyselylomakkeen. Kyselylomakkeeseen kuuluu lyhyt palveluohjaus asiakkaalle omatoimiseen talousasioiden edistämiseen. 

 

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -prosessi:

 

1. Asiakas tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin vastaanotolle. 

2. Asiakkaan hyvinvoinnin tilan kartoittamisen yhteydessä ammattilainen johdattelee keskustelun              talousasioihin. Ammattilainen voi kertoa, että ihmisten rahahuolet ovat yleistyneet ja näiden               talousasioiden puheeksiottamista on lisätty myös sosiaali- ja terveyspalveluissa.

3. Ammattilainen antaa asiakkaalle luettavaksi Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -saatekirjeen.                Saatekirjeessä kerrotaan asiakkaalle taustatietoa ja perusteluja miksi häneltä kysytään                            taloudellisesta hyvinvoinnistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän jälkeen ammattilainen antaa        asiakkaalle Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kyselyn täytettäväksi. 

4.  Kysely käydään yhdessä läpi. Mikäli asiakas ilmaisee kyselyn perusteella avun tai tuen tarvetta               raha-asioiden selvittämiseksi, ammattilainen tukee ja saattaa asiakkaan talousasioissa auttavan             tahon luokse. Tämä tapahtuu siten, että asiakkaalle annetaan esimerkiksi  tukea ja apua                         talousasioissa antavan tahon yhteystiedot ja aikavaraus. On tärkeää, että ennen ohjausmallin                 käyttöönottoa on kartoitettu oman alueen palvelut/tuki asukkaille talousasioissa ja sovittu                     yhteistyöstä sote-palveluiden kanssa talousasioissa tuen tarpeessa olevien asiakkaiden                         ohjaamiseksi. Keskustelun jälkeen asiakkaalle annetaan mukaansa täytetty Taloudellinen                       hyvinvointi puheeksi -kyselylomake. Kyselylomakkeeseen on koottu lyhyt palveluohjaus asiakkaalle       omatoimiseen raha-asioiden edistämiseen.

5.  Prosessin viimeinen vaihe on tarkistus ja seurantavaihe. Asiakkaan kanssa voidaan sopia esim.               soittoaika tai tapaaminen, jonka avulla tarkistetaan onko asiakas saanut apua taloudellisen                   hyvinvoinnin haasteisiin.

 

 

 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallia on kehitetty POPsoten hyte-osahankkeessa tiiviissä yhteistyössä kokemustoimijan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Kehittämistyötä on tehty myös verkostoyhteistyönä. Yhteistyötä on tehty mm. Takuusäätiön ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa.

Toimintamallia on pilotoitu Oulussa neuvolassa sekä lukion oppilasterveydenhuollossa sekä Vaalassa ikäihmisten palveluissa. Pilottien tulokset olivat kannustavia. Sote-ammattilaiset kokivat Taloudellinen hyvinvointi puheeksi- mallin selkeäksi työvälineeksi taloudellisen hyvinvoinnin puheeksiottamisessa sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Mallin käyttöönottoa suunnitellaan Oulun neuvolapalveluissa.

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin jatkokehittäminen jää tulevaisuuteen. Mallin kehittäminen mobiilikäyttöiseen (app) muotoon helpottaisi kyselylomakkeen käyttöä ja asiakkaan olisi mahdollista saada palveluohjaus hyödynnettäväksi älypuhelimellaan.  Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin jatkokehittäminen osaksi virtuaalista sosiaali- ja terveyskeskusta olisi merkityksellistä. Näin asiakas voisi saada apua ja tukea taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin virtuaalisten palveluiden kautta. Hyvinvointialue-uudistuksessa edistetään Omaolo-palvelun käyttöä hyvinvointialueellamme. Taloudellinen hyvinvointi-puheeksi ohjausmallin rakentaminen Omaolo-palveluun edistäisi ennaltaehkäisevästi asiakkaiden mahdollisuutta saada apua taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin. Kyselylomake tulisi rakentaa sähköisesti Omaolo-palveluun, jossa asiakas voisi lomakkeen täyttää ja saada hyödynnettäväkseen palveluohjauksen sekä tarpeen vaatiessa jatko-ohjauksen esim. talousneuvolaan. Pohjois-Pohjanmaalla muutamissa kunnissa toimii jo talousneuvola. Talousneuvola-toimintamallin levittämisestä koko hyvinvointialueelle on käyty keskusteluja. Tietoa talousneuvola-toimintamallista lisätään vuoden 2022 alkupuolella Pohjois-Pohjanmaalle hyte-osahankkeen aloitteesta käynnistetyssä Taloudellinen hyvinvointi-verkostossa. Verkostoa koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE.

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -mallin jalkauttaminen hyvinvointialueemme sote-palveluihin edistäisi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista sekä mahdollistaisi ennaltaehkäisevän tuen ja avun tarjoamisen taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin Pohjois-Pohjanmaalla asuville ihmisille. Toimintamalli on selkeä ja helposti otettavissa käyttöön. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin pilotoinnit sujuivat hyvin ja palaute oli kannustavaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset kokivat, että pilotointien aikana talousasioita otettiin asiakkaiden kanssa enemmän puheeksi ja ohjausmallin käyttö tuntui selkeältä. Oulussa asiakas, joka ilmaisi tarvitsevansa apua talousasioiden selvittämiseen, saatettiin talousneuvolaan, Vaalassa sosiaaliohjaajan palveluihin.  Jo suhteellisen lyhyiden pilotointien aikana asiakkailla ilmeni avun tarvetta talousasioiden selvittämisessä ja heidän auttamisensa mahdollistui. 

Pilotointien perusteella ammattilaiset kokivat, että talousasioista puhuminen asiakkaiden kanssa oli helpompaa kun tiesi mistä asiakasta voi tukea saamaan apua talousasioiden selvittämiseen. Kyselylomakkeen lyhyt palveluohjaus koettiin hyväksi. Pilotointia toteuttaneet ammattilaiset kokivat, että talousasioiden puheeksiottaminen rutiinisti on tärkeää. Sote-ammattilaisten kokemus oli, että säännöllisten asiakastapaamisten tai esimerkiksi ulkoisen olemuksen perusteella ei ole mahdollista tulkita asiakkaan avun tai tuen tarvetta taloudellisissa asioissa. Tarvitaan keskustelua talousasioista sekä suoraa kysymistä. Pilotoinnissa mukana olevat sote-ammattilaiset toivoivat, että Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmalli otettaisiin käyttöön pilotoinnin jälkeen. 

Pilotoinneissa hyödynnettiin paperisia kyselylomakkeita. Vaalassa kehitettiin kyselylomakkeesta hieman pidempi kyselylomake +65-vuotiaille, jota käytettiin pilotoinnin yhteydessä. Pilotoinnin aikana kävi ilmi, että lyhyt ja pintapuolinen kysely on toimivampi. Asiakkaat kokivat ajoittain vaikeaksi vastaamisen pidemmän kyselyn sisältäviin konkreettisiin kysymyksiin talous- ja raha-asioistaan. Oulussa pilotoinnissa käytettiin kuudesta kysymyksestä koostuvaa kyselylomaketta, joka koettiin toimivaksi. Oulussa pilotoidusta Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kyselylomakkeesta on kehitetty myös sähköinen lomake.