Ohjausmallin avulla edistetään Pohjois-Pohjanmaalla asuvien ihmisten kanssa talous- ja raha-asioiden puheeksi ottamista sote-palveluissa. Malli sisältää ohjausmallin ammattilaiselle sekä lyhyen palveluohjauksen asiakkaan omatoimiseen talousasioiden edistämiseen. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Taloudellisen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ohjausmallin avulla edistetään Pohjois-Pohjanmaalla asuvien ihmisten kanssa talous- ja raha-asioiden puheeksi ottamista sote-palveluissa. Malli sisältää ohjausmallin ammattilaiselle sekä lyhyen palveluohjauksen asiakkaan omatoimiseen talousasioiden edistämiseen. 

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaan soteuudistuksen rakenneuudistushanke, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osahanke
Paikkakunta tai maakunta
Pohjois-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Janika Harju

Luotu

09.11.2021

Viimeksi muokattu

13.05.2022
Ratkaisun perusidea **

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmalli on työväline sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle taloudellisen hyvinvoinnin puheeksiottamiseen asiakkaan kanssa. Mallin avulla talousasioiden puheeksi ottaminen helpottuu ja ammattilainen tietää miten tukea ja auttaa asiakasta, joka tarvitsee apua talousasioiden selvittämiseen. Ohjausmallin avulla taloudellisen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen voi jäsentyä rutiininomaiseksi tavaksi asiakastyössä. Talousasioista puhumisen kulttuurin edistäminen vähentää myös taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin liittyvää häpeää sekä mahdollistaa varhaisen tuen tarjoamisen ihmisille talousasioiden selvittämiseksi.

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmalli pitää sisällään prosessikuvauksen, saatekirjeen asiakkaalle sekä ammattilaiselle sekä Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kyselylomakkeen. Kyselylomakkeeseen kuuluu lyhyt palveluohjaus asiakkaalle omatoimiseen talousasioiden edistämiseen. 

 

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -prosessi:

 

1. Asiakas tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin vastaanotolle. 

2. Asiakkaan hyvinvoinnin tilan kartoittamisen yhteydessä ammattilainen johdattelee keskustelun              talousasioihin. Ammattilainen voi kertoa, että ihmisten rahahuolet ovat yleistyneet ja näiden               talousasioiden puheeksiottamista on lisätty myös sosiaali- ja terveyspalveluissa.

3. Ammattilainen antaa asiakkaalle luettavaksi Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -saatekirjeen.                Saatekirjeessä kerrotaan asiakkaalle taustatietoa ja perusteluja miksi häneltä kysytään                            taloudellisesta hyvinvoinnistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän jälkeen ammattilainen antaa        asiakkaalle Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kyselyn täytettäväksi. 

4.  Kysely käydään yhdessä läpi. Mikäli asiakas ilmaisee kyselyn perusteella avun tai tuen tarvetta               raha-asioiden selvittämiseksi, ammattilainen tukee ja saattaa asiakkaan talousasioissa auttavan             tahon luokse. Tämä tapahtuu siten, että asiakkaalle annetaan esimerkiksi  tukea ja apua                         talousasioissa antavan tahon yhteystiedot ja aikavaraus. On tärkeää, että ennen ohjausmallin                 käyttöönottoa on kartoitettu oman alueen palvelut/tuki asukkaille talousasioissa ja sovittu                     yhteistyöstä sote-palveluiden kanssa talousasioissa tuen tarpeessa olevien asiakkaiden                         ohjaamiseksi. Keskustelun jälkeen asiakkaalle annetaan mukaansa täytetty Taloudellinen                       hyvinvointi puheeksi -kyselylomake. Kyselylomakkeeseen on koottu lyhyt palveluohjaus asiakkaalle       omatoimiseen raha-asioiden edistämiseen.

5.  Prosessin viimeinen vaihe on tarkistus ja seurantavaihe. Asiakkaan kanssa voidaan sopia esim.               soittoaika tai tapaaminen, jonka avulla tarkistetaan onko asiakas saanut apua taloudellisen                   hyvinvoinnin haasteisiin.

 

 

 

 

 

Toimintaympäristö **

Pohjois-Pohjanmaalla valmistellaan hyvinvointialueuudistusta POPsote hankekokonaisuudessa. POPsoten rakenneuudistushankkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-osahankkeessa työskennellään kuntalaisen/asiakkaan hyvän arjen ja elämän edistämiseksi monialaisissa verkostoissa.

HYTE-osahanke edistää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sote-palveluihin sekä niiden kehittämiseen. Osahanke parantaa kuntalaisten mahdollisuutta saada eri elämäntilanteissa apua, tukea ja palveluja nykyistä varhaisemmin, helpommin ja nopeammin.  HYTE-osahankkeessa kehitetään keinoja kerätä kokemuksellista tietoa kuntalaisten hyvän arjen ja elämän tarpeista. Osahanke tarjoaa apuvälineitä ja asiantuntijoita kehittämistyöhön, jotta sote-keskusten ammattilaisilla olisi paremmat mahdollisuudet  huomioida työssään ihminen ja hänen elämänsä kokonaisuutena. Hyte-osahanke tekee myös työtä järjestö- ja yhdistysyhteistyön edistämiseksi sote-keskuksissa. Lisäksi HYTE-osahanke tukee kuntien hyvinvointijohtamista sekä maakunnallista hyvinvointiyhteistyötä. 

Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi HYTE-osahanke työskentelee sen eteen, että mikäli kuntalaisella on vaikeuksia taloudellisessa toimeentulossa, hänen mahdollisuutensa saada apua ovat nykyistä paremmat. HYTE-osahankkeessa kehitetty Taloudellinen hyvinvointi puheeksi- ohjausmalli edistää taloudellisen hyvinvoinnin puheeksiottamista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mahdollistaa asiakkaalle oikea-aikaista ennaltaehkäisevää tukea raha-asioiden selvittämiseksi. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallia on kehitetty POPsoten hyte-osahankkeessa tiiviissä yhteistyössä kokemustoimijan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Kehittämistyötä on tehty myös verkostoyhteistyönä. Yhteistyötä on tehty mm. Takuusäätiön ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa.

Toimintamallia on pilotoitu Oulussa neuvolassa sekä lukion oppilasterveydenhuollossa sekä Vaalassa ikäihmisten palveluissa. Pilottien tulokset olivat kannustavia. Sote-ammattilaiset kokivat Taloudellinen hyvinvointi puheeksi- mallin selkeäksi työvälineeksi taloudellisen hyvinvoinnin puheeksiottamisessa sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Mallin käyttöönottoa suunnitellaan Oulun neuvolapalveluissa.

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin jatkokehittäminen jää tulevaisuuteen. Mallin kehittäminen mobiilikäyttöiseen (app) muotoon helpottaisi kyselylomakkeen käyttöä ja asiakkaan olisi mahdollista saada palveluohjaus hyödynnettäväksi älypuhelimellaan.  Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin jatkokehittäminen osaksi virtuaalista sosiaali- ja terveyskeskusta olisi merkityksellistä. Näin asiakas voisi saada apua ja tukea taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin virtuaalisten palveluiden kautta. Hyvinvointialue-uudistuksessa edistetään Omaolo-palvelun käyttöä hyvinvointialueellamme. Taloudellinen hyvinvointi-puheeksi ohjausmallin rakentaminen Omaolo-palveluun edistäisi ennaltaehkäisevästi asiakkaiden mahdollisuutta saada apua taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin. Kyselylomake tulisi rakentaa sähköisesti Omaolo-palveluun, jossa asiakas voisi lomakkeen täyttää ja saada hyödynnettäväkseen palveluohjauksen sekä tarpeen vaatiessa jatko-ohjauksen esim. talousneuvolaan. Pohjois-Pohjanmaalla muutamissa kunnissa toimii jo talousneuvola. Talousneuvola-toimintamallin levittämisestä koko hyvinvointialueelle on käyty keskusteluja. Tietoa talousneuvola-toimintamallista lisätään vuoden 2022 alkupuolella Pohjois-Pohjanmaalle hyte-osahankkeen aloitteesta käynnistetyssä Taloudellinen hyvinvointi-verkostossa. Verkostoa koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE.

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -mallin jalkauttaminen hyvinvointialueemme sote-palveluihin edistäisi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista sekä mahdollistaisi ennaltaehkäisevän tuen ja avun tarjoamisen taloudellisen hyvinvoinnin haasteisiin Pohjois-Pohjanmaalla asuville ihmisille. Toimintamalli on selkeä ja helposti otettavissa käyttöön. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmallin pilotoinnit sujuivat hyvin ja palaute oli kannustavaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset kokivat, että pilotointien aikana talousasioita otettiin asiakkaiden kanssa enemmän puheeksi ja ohjausmallin käyttö tuntui selkeältä. Oulussa asiakas, joka ilmaisi tarvitsevansa apua talousasioiden selvittämiseen, saatettiin talousneuvolaan, Vaalassa sosiaaliohjaajan palveluihin.  Jo suhteellisen lyhyiden pilotointien aikana asiakkailla ilmeni avun tarvetta talousasioiden selvittämisessä ja heidän auttamisensa mahdollistui. 

Pilotointien perusteella ammattilaiset kokivat, että talousasioista puhuminen asiakkaiden kanssa oli helpompaa kun tiesi mistä asiakasta voi tukea saamaan apua talousasioiden selvittämiseen. Kyselylomakkeen lyhyt palveluohjaus koettiin hyväksi. Pilotointia toteuttaneet ammattilaiset kokivat, että talousasioiden puheeksiottaminen rutiinisti on tärkeää. Sote-ammattilaisten kokemus oli, että säännöllisten asiakastapaamisten tai esimerkiksi ulkoisen olemuksen perusteella ei ole mahdollista tulkita asiakkaan avun tai tuen tarvetta taloudellisissa asioissa. Tarvitaan keskustelua talousasioista sekä suoraa kysymistä. Pilotoinnissa mukana olevat sote-ammattilaiset toivoivat, että Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -ohjausmalli otettaisiin käyttöön pilotoinnin jälkeen. 

Pilotoinneissa hyödynnettiin paperisia kyselylomakkeita. Vaalassa kehitettiin kyselylomakkeesta hieman pidempi kyselylomake +65-vuotiaille, jota käytettiin pilotoinnin yhteydessä. Pilotoinnin aikana kävi ilmi, että lyhyt ja pintapuolinen kysely on toimivampi. Asiakkaat kokivat ajoittain vaikeaksi vastaamisen pidemmän kyselyn sisältäviin konkreettisiin kysymyksiin talous- ja raha-asioistaan. Oulussa pilotoinnissa käytettiin kuudesta kysymyksestä koostuvaa kyselylomaketta, joka koettiin toimivaksi. Oulussa pilotoidusta Taloudellinen hyvinvointi puheeksi -kyselylomakkeesta on kehitetty myös sähköinen lomake.

 

Kansikuva
Säästöpossu, jonne lapsen käsi laittaa rahaa. Popsoten logo oikeassa alalaidassa.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Ennaltaehkäisy Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointi Varhainen tunnistaminen Toimeentulo

Ilmiöt

Toimeentulon epävarmuus

Kohderyhmä

Ammattilaiset Koko väestö