Teknologiakoordinaattori ikäteknologian jalkauttajana
Teknologia-asiantuntijuuden vahvistaminen kotihoidossa ja teknologiakoordinaattorin roolin vakiinnuttaminen ikäteknologian jalkauttamisen tukena ikäihmisten palveluissa.
Kanta-Häme on 11 kunnan muodostama maakunta, jossa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminnaksi vuonna 2023. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tunnetaan tutummin nimellä Oma Häme. Oma Häme vastaa n. 170 000 asukkaan sote- ja pela- palveluiden kokonaisuudesta. Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 65 vuotiaista kantahämäläisistä vuonna 2022 on ollut 6,4 % prosenttia väestöstä.
Kotihoidossa on viime vuosina otettu runsaasti teknologiaa käyttöön, mutta palveluiden kehittäminen näyttäytyy edelleen sirpalemaisena. Kansallisen kehittämisen avulla pyritään luomaan vaikuttavia toimintamalleja, joita alueilla voidaan hyödyntää soveltaen alueiden ominaispiirteitä vastaaviksi. Tähän tarvitaan kuitenkin alueellista koordinointia, kuinka ikäteknologiakehittäminen saadaan osaksi koko hyvinvointialueiden digikehittämisstrategioita. Siilomaisen kehittämisen sijaan hyvinvointialueiden tulee panostaa yli toimialarajat ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Kanta-Hämeen kuntien kotihoidossa on hyödynnetty vaihtelevasti teknologiaa asiakkaiden hoidossa ja tarve yhtenäistämiselle oli välttämätöntä. Kotihoidon teknologiapalveluiden keskittämiseen tähtäävä suunnitelma toteutettiin Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille - hankkeen toimesta ( Kotihoidon etäpalvelukeskuksen kehittäminen | Innokylä (innokyla.fi)) .Keskittämisellä nähdään olevan sekä työhyvinvointiin että asiakastyytyväisyyteen myönteisiä vaikutuksia. Palvelujen keskittämisellä erilliseen etäpalvelukeskukseen liittyen, tehtiin kartoitus teknologiakoordinaattorin roolista ikäteknologian kehittämisen ja jalkauttamisen tukena.
Samalla kun sotepalveluja digitalisoidaan painii ikäihmisten palvelut resurssipulan kanssa, kuten koko laaja sotekenttä. Teknologiapalvelujen keskittämisen yhteydessä onko mietitty, kuinka siitä saadaan tukea myös pito- ja vetovoiman lisäämiseen ikäihmisten palveluihin ja kotihoitoon. Teknologiakoordinaattorin toimenkuvan kehittämisellä olikin tarkoitus osoittaa kuinka teknologia-asiantuntijuuden vahvistamisella voidaan lisättyä pito- ja vetovoimaa kotihoidon työhön mahdollistamalla erilaisia työnkuvia kotihoidon ammattilaisille.
Teknologiakoordinaattorin roolin kehittäminen toteutettiin työpajoissa ikäihmisten palvelujen ammattilaisten kanssa. Roolin merkitys eri toimijoiden näkökulmasta tehtiin näkyväksi. Teknologia-asiantuntijuuden kehittäminen jatkui THL:n kansallisen koordinaatiomallin kehittämisen yhteydessä, jossa yhteistyössä laajan ammattilaisjoukon kanssa kirjattiin asiantuntijuuden merkityksestä ikäteknologian kehittämiseen ja jalkauttamiseen.
Teknologiakoordinaattorin roolin mallintamisen avulla tavoitellaan ikäteknologian koordinointiin ja kehittämiseen keskittyvän asiantuntijuuden vahvistamiseen ikäihmisten palveluissa.
Teknologiakoordinaattorin työnkuva on kotihoidon ammattilaisen työnkuvan kehittämistä ikäteknologian jalkauttamisen tueksi. Yhtenä kohderyhmänä ovat siis kotihoidon ammattilaiset, joiden pito- ja vetovoiman parantamiseksi tulee pohtia kotihoidossa uusia työnkuvia ja tehtäviä, joilla voidaan vastata esimerkiksi ammattilaisten kiinnostuneisuuteen teknologiaa ja kehittämistä kohtaan.
Toimintamallin käyttöönotosta hyötyvät kuitenkin eniten asukkaat ja ikäihmisten palveluiden asiakkaat, joiden palvelukokonaisuuden osaksi teknologia tuodaan teknologiakoordinaattorin tuella. Matalan kynnyksen palveluissa teknologiakoordinaattorin rooli asiakkaiden hyvinvointiteknologiatietoisuuden lisäämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja ennakoiden teknologian hyödyt otetaan oman arjen tukemisessa käyttöön, sitä vaivattomampaa niiden hyödyntäminen voi olla sitten myöhemmin kotihoidon palveluissa.
Teknologiakoordinaattorin rooli moniammatillisen yhteistyön ylläpitäjänä ja verkostojen osana ikäteknologian kehittämisessä ja jalkauttamisessa on merkityksellinen. Organisaatiorajat ylittävän koordinointityön merkitys kantaa ikäteknologiakehittämistä edelleen järjestökentälle. Myös kunnat ovat osa kohderyhmää, kun pohditaan digisyrjäytymistä ja keinoja miten asukkaita voidaan yhteistyössä tukea käyttämään digitaalisia palveluja.
Teknologiakoordinaattorin roolin kuvauksessa on kerätty asukaskokemuksia erilaisissa tapahtumissa jakaen hyvinvointiteknologiatietoisuutta ja samalla haastatellen ikäihmisiä heille sopivista tavoista ottaa vastaan teknologiaohjausta.