Teknologiakoordinaattori ikäteknologian jalkauttajana
Teknologia-asiantuntijuuden vahvistaminen kotihoidossa ja teknologiakoordinaattorin roolin vakiinnuttaminen ikäteknologian jalkauttamisen tukena ikäihmisten palveluissa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Teknologia-asiantuntijuuden vahvistaminen kotihoidossa ja teknologiakoordinaattorin roolin vakiinnuttaminen ikäteknologian jalkauttamisen tukena ikäihmisten palveluissa.
Toimintamalli lyhyesti
Ikäihmisten palveluissa toteutettava teknologiakehittäminen tarvitsee tueksi vahvoja ammattilaisia. Ammattilaisten digiosaamista tulee tukea ja kehittää kaikilla organisaation tasoilla. Ennen asiakkaiden palveluun ohjautumista voidaan heitä auttaa hyödyntämään erilaista hyvinvointiteknologiaa oman arkensa helpottamiseksi. Samalla voidaan siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, jos asukkaat löytävät palveluja, joita he voivat itsenäisesti vielä hankkia ja hyödyntää. Matalan kynnyksen palveluissa teknologiakoordinaattori on koordinoiva henkilö, joka varmistaa erilaisen sähköisen sekä kirjallisen materiaalin ylläpidosta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille. Organisaation nettisivujen materiaalipankin ylläpidossa teknologiakoordinaattorilla on ratkaiseva rooli, jotta materiaali on ajantasaista ja siitä informoidaan organisaation sosiaalisessa mediassa. Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa on myös matalan kynnyksen hyvinvointiteknologian tiedonsaannin kannalta merkityksellistä, jotta alueen muut toimijat saavat informaatiota, mitä palveluja organisaatiossa on saatavilla sekä miten kolmas sektori osaltaan voi tukea omin palveluin hyvinvointialueen asukkaita.
Teknologiakoordinaattori on tärkeä linkki ammattilaisten välillä. Asiakasohjauksen ammattilaisten tiedottaminen ja koulutus uusista palveluista tai muutoksista teknologiapalveluissa on teknologiakoordinaattorille koordinoivana ja tietoa välittävänä henkilönä merkityksellistä. Jatkuvan avoimen keskusteluyhteyden ylläpitäminen ikäihmisten palvelukokonaisuuden eri tahojen välillä on tärkeää ammattilaisille, jotka palveluja asiakkaille markkinoivat.
Kotihoitoympäristössä erilainen teknologia on hyvin vahvasti läsnä ja jokaisen hoitajan päivittäiseen työhön liittyvää. Jotta arjen työ sujuu, tulee hyvinvointiteknologian hyödyntämisen prosessien olla sitä tukevia. Prosessien ylläpitäminen on yhtä tärkeää kuin itse yksittäiset palvelut. Teknologiakoordinaattorin rooli lähijohtajien tukena on olla huolehtimassa, että teknologiapalveluihin liittyvät prosessit toimivat kotihoidon kentällä, ammattilaiset osaavat käyttää palveluja ja koulutusta ja tukipalveluja on riittävästi. Koulutussuunnittelu, käyttöönottojen projektointi ja ammattilaisten päivittäisen tuen kehittäminen ovat teknologiakoordinaattorin keskeisiä tehtäviä.
Kanta-Häme on 11 kunnan muodostama maakunta, jossa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminnaksi vuonna 2023. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tunnetaan tutummin nimellä Oma Häme. Oma Häme vastaa n. 170 000 asukkaan sote- ja pela- palveluiden kokonaisuudesta. Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 65 vuotiaista kantahämäläisistä vuonna 2022 on ollut 6,4 % prosenttia väestöstä.
Kotihoidossa on viime vuosina otettu runsaasti teknologiaa käyttöön, mutta palveluiden kehittäminen näyttäytyy edelleen sirpalemaisena. Kansallisen kehittämisen avulla pyritään luomaan vaikuttavia toimintamalleja, joita alueilla voidaan hyödyntää soveltaen alueiden ominaispiirteitä vastaaviksi. Tähän tarvitaan kuitenkin alueellista koordinointia, kuinka ikäteknologiakehittäminen saadaan osaksi koko hyvinvointialueiden digikehittämisstrategioita. Siilomaisen kehittämisen sijaan hyvinvointialueiden tulee panostaa yli toimialarajat ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Kanta-Hämeen kuntien kotihoidossa on hyödynnetty vaihtelevasti teknologiaa asiakkaiden hoidossa ja tarve yhtenäistämiselle oli välttämätöntä. Kotihoidon teknologiapalveluiden keskittämiseen tähtäävä suunnitelma toteutettiin Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille - hankkeen toimesta ( Kotihoidon etäpalvelukeskuksen kehittäminen | Innokylä (innokyla.fi)) .Keskittämisellä nähdään olevan sekä työhyvinvointiin että asiakastyytyväisyyteen myönteisiä vaikutuksia. Palvelujen keskittämisellä erilliseen etäpalvelukeskukseen liittyen, tehtiin kartoitus teknologiakoordinaattorin roolista ikäteknologian kehittämisen ja jalkauttamisen tukena.
Samalla kun sotepalveluja digitalisoidaan painii ikäihmisten palvelut resurssipulan kanssa, kuten koko laaja sotekenttä. Teknologiapalvelujen keskittämisen yhteydessä onko mietitty, kuinka siitä saadaan tukea myös pito- ja vetovoiman lisäämiseen ikäihmisten palveluihin ja kotihoitoon. Teknologiakoordinaattorin toimenkuvan kehittämisellä olikin tarkoitus osoittaa kuinka teknologia-asiantuntijuuden vahvistamisella voidaan lisättyä pito- ja vetovoimaa kotihoidon työhön mahdollistamalla erilaisia työnkuvia kotihoidon ammattilaisille.
Teknologiakoordinaattorin työnkuva on kotihoidon ammattilaisen työnkuvan kehittämistä ikäteknologian jalkauttamisen tueksi. Yhtenä kohderyhmänä ovat siis kotihoidon ammattilaiset, joiden pito- ja vetovoiman parantamiseksi tulee pohtia kotihoidossa uusia työnkuvia ja tehtäviä, joilla voidaan vastata esimerkiksi ammattilaisten kiinnostuneisuuteen teknologiaa ja kehittämistä kohtaan.
Toimintamallin käyttöönotosta hyötyvät kuitenkin eniten asukkaat ja ikäihmisten palveluiden asiakkaat, joiden palvelukokonaisuuden osaksi teknologia tuodaan teknologiakoordinaattorin tuella. Matalan kynnyksen palveluissa teknologiakoordinaattorin rooli asiakkaiden hyvinvointiteknologiatietoisuuden lisäämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja ennakoiden teknologian hyödyt otetaan oman arjen tukemisessa käyttöön, sitä vaivattomampaa niiden hyödyntäminen voi olla sitten myöhemmin kotihoidon palveluissa.
Teknologiakoordinaattorin rooli moniammatillisen yhteistyön ylläpitäjänä ja verkostojen osana ikäteknologian kehittämisessä ja jalkauttamisessa on merkityksellinen. Organisaatiorajat ylittävän koordinointityön merkitys kantaa ikäteknologiakehittämistä edelleen järjestökentälle. Myös kunnat ovat osa kohderyhmää, kun pohditaan digisyrjäytymistä ja keinoja miten asukkaita voidaan yhteistyössä tukea käyttämään digitaalisia palveluja.
Teknologiakoordinaattorin roolin kuvauksessa on kerätty asukaskokemuksia erilaisissa tapahtumissa jakaen hyvinvointiteknologiatietoisuutta ja samalla haastatellen ikäihmisiä heille sopivista tavoista ottaa vastaan teknologiaohjausta.
Ikäihmisten palveluissa teknologian hyödyntämisen hyödyt ja haitat tulee arvioida sekä organisaation että asiakkaiden näkökulmasta. Jos ammattilaiset eivät osaa käyttää digitaalisia työkaluja eivät myöskään asiakkaat saa niiden avulla laadukasta palvelua. Palveluja ei voida kehittää teknologia vaan asiakas edellä. Organisaation tuleekin käyttää riittävästi panostusta ammattilaisten osaamisen kehittämiseen kuin myös asukkaiden tietoisuuden lisäämiseen. Vaikka teknologian käyttöönotto sotepalveluissa kiihtyy, tulee kuitenkin muistaa, että palveluja otetaan käyttöön asiakaslähtöisestä tarpeesta eikä organisaation tarpeesta. Teknologiakoordinaattorin rooli tulee nähdä eräänlaisena portinvartijana myös tässä tehtävässä, jotta soveltuvuuden arviointiin kiinnitetään riittävästi huomiota.
Teknologiakoordinaattorin roolin kehittäminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella perustuu kansalliseen ikäteknologian koordinaatiomalliin, jonka avulla halutaan tukea ikäteknologian jalkauttamista ja kehittämistä koko Suomessa.
Kanta-Hämeessä ei ole otettu vielä teknologiakoordinaattorin toimenkuvaa käyttöön mutta se on linjassa organisaation digistrategian kanssa, jossa esimerkiksi digimentoritoimintaa on pohdittu. Teknologiakoordinaattorin rooli voidaankin siis nähdä tulevaisuudessa mahdollisuutena. Hyvinvointialueella on asetettu tavoitteeksi kotihoidon hyvinvointiteknologiapalveluiden kasvattaminen 10% jo tulevana vuonna, joten kehittämisen ja jalkauttamisen tuki koordinoivan henkilön toimesta on perusteltua.
Teknologiakoordinaattoreiden koulutustasosta käytiin keskustelua Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, onko rooli AMK tasoinen vai perustutkintotasoinen. Tulkoti-hankkeen esityksessä pohjattiin AMK tasoiseen ammattilaisen rooliin.
Työnkuvan vaikutuksia tai vaikuttavuutta ei ole arvioitu, koska sitä ei ole otettu käyttöön. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoitoon on hankkeen aikana perustettu etä- ja digitiimi ja tiimiin on palkattu kotihoidossa työskentelevä sairaanhoitaja. Ammattilaisen arvio teknologiakoordinaattorin työnkuvasta koettiin mielenkiintoisena ja ennen kaikkea monipuolisena kokonaisuutena. Etä- ja digitiimin sairaanhoitajan työnkuvan rakentaminen teknologiakoordinaattorin työnkuvan mukaiseksi saattaa tulla jatkossa mahdolliseksi, mutta tästä ei ole hyvinvointialueella päätöksiä.
Kansikuva
