Terapianavigaattori osana ensivaiheen hoitoonohjausta Pirkanmaalla​ (RRP2, P4,I1)

Toimintamallissa implementoidaan terapianavigaattoria osaksi alueen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psykososiaalisen hoidon valinnan ja tarpeen arvioinnin  prosessia sekä  hoitoportaan valintaa.

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa 1.1.2023. Täydellinen organisaatiomuutos ja toistuvat hyvinvointialueen muutosneuvottelut ovat haastaneet työn tekemistä. Muutokset ovat toistuvia ja jatkuvia. Työntekijöiden saatavuudessa on ollut myös haasteita. Myös koronapandemian aikana syntynyt merkittävä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka sekä pahoinvoinnin lisääntyminen ovat näkyneet Pirkanmaalla. Koronapandemia on vaikuttanut esimerkiksi nuorten aikuisten, ikäihmisten, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten sekä pitkäaikaissairaiden ja muuten paljon palveluita käyttävien hyvinvointiin ja palvelutarpeeseen. 

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset järjestökenttään, hoitotakuulain palautuminen ( 3 kk) sekä asiakasmaksujen nousupaineet tulevat näkymään hyvinvointialueen toiminnassa jatkossa. Myös organisaatioralkennetta tarkastellaan ja muutoksia on siihenkin mahdollisesti tulossa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ensimmäisellä RRP-hankekaudella toteutettiin hoito- ja palveluvelka-analyysi, jossa selvitettiin koronapandemian seurauksena syntynyttä  hoito-, kuntoutus- tai palveluvelkaa. Hankekauden 2023–2025 kohderyhmät perustuvat analyysin tuloksiin. Yksi kohderyhmä on  mielenterveys- tai päihdehäiriöistä kärsivät henkilöt eli Nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset, joilla on ollut tunnistettuja tai tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyden haasteita jo ennen pandemiaa, ja joiden tilanteet ovat kärjistyneet pandemian seurauksena.  (Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintamalleilla, Hoppu hankesuunnitelmasta14.2.2024)   

Vuonna 2023 toteutettu mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä psykiatrian selvitys ohjaa myös osaltaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyötä Pirkanmaalla.

Osana Pirkanmaan Tulevaisuuden sotekeskushanketta  sekä Sisä-Suomen yhteistyöalueen sote-keskusten psykososiaaliset menetelmät ja tukirakenteet (PsySos) hanketta Pirkanmaalla on aloitettu mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen ja digitalisointi Terapiat etulinjaan yhteistyössä 2022-2023. 

Terapianavigaattorin käyttöönotto on aloitettu vuonna 2023 Pirkanmaalla ja vuosien 24-25 aikana on tavoitteena integroida Terapianavigaattori  entistä vahvemmin sote-keskusten asiakkaiden palveluprosesseihin. Mielenterveys- ja päihdetiimien tekemässä ensijäsennyksessä neuvotellaan yhdessä asiakkaan kanssa terapianavigaattorin koosteraportin ja keskustelun pohjalta asiakkaalle sopiva psykososiaalinen hoitomuoto, oikea-aikaisesti ja oikealta hoidon portaalta, alueen palvelukuvauksen mukaisesti. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoon ohjautumista ollaan hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä yhtenäistetty. Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen on ollut aiemmin hyvin paljon kuntariippuvaista ja prosessit erilaisia. Myös käytettävissä olevat resurssit ovat vaikuttaneet ohjautumisen prosessiin. Digitaalisia arviointityökaluja mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoon ohjautumisessa ei ole ollut aiemmin laajalti käytössä, mutta vuonna 2023 toukokuussa terapianavigaattorin käyttöönotto käynnistettiin Pirkanmaalla porrastetusti osana PsySos- hanketta. Kehitystyön tavoitteena oli lisätä asiakkaan osallisuutta ja yhtenäistää ja tehdä tasalaatuisemmaksi asiakkaiden hoidon tarpeen arvion prosessia ja hoitoon ohjautumista ja psykososiaalisen hoidon valinnan prosessia koko Pirkanmaalla. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintaa on kehitetty tiiviissä yhteistyössä palvelulinjan johdon, kehittäjien sekä miepäammattilaisten kanssa. Taburaporttia on kehitetty yhteistyössä tietojohtamisen yksikön kanssa.

Tavoiteltu muutos

Muutoksella tavoiteltiin yhtenäisempiä ja laadukkaita mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoon ohjatumisen arvioita ja oikea-aikaista ohjautumista tarpeenmukaiseen hoitoon. 

Muutoksen mittaaminen

Olemme seuranneet terapianavigaattorin käyttöasteen ja sisällön muutoksia kansallisessa yhteistyössä HUS:n tuottaman raportin myötä. Meillä on ollut tavoitteena saavuttaa tietty terapianavigaattorin täyttöaste suhteessa väestöpohjaan, jota kohden olemme onnistuneet liikkumaan hyvin. 

 Lisäksi olemme kehittäneet yhteistyössä Pirhan tietojohtamisen yksikön kanssa raportin terapianavigaattorin täyttöön, ensijäsennykseen ja hoitoonohjaukseen liittyen, jonka myötä on voitu seurata miepän hoitoon ohjautumisen prosessin muutoksia. Suoria lukuja tärkeämmäksi on muodostunut prosessin kuvaaminen läpinäkyvästi. 

Prosessin aikana myös ammattilaisia on tavattu ja heidän kokemuksiaan kartoitettu. Haastavinta muutoksen  mittaamisessa on sen, että hoitoon ohjautumisen prosessiin vaikuttavat myös muut toimintaympäristön ja resurssien muutokset. 

Toteutussuunnitelma

Syksyllä 2023 miepäasiakkaan perustasolle hoitoon ohjautumisen prosessia yhtenäistettiin. Koko Pirkanmaalla aloitettiin  porrastaen terapianavigaattorin käyttöönotto. Terapianavigaattori otettiin osaksi potilaiden hoitoon ohjautumisen prosessia.

Samanaikaisesti alettiin vahvistaa monipuolista psykososiaalisten hoitojen hoitovalikoimaa, jossa vähintäänkin matalan kynnyksen psykososiaalinen menetelmä "Ohjattu omahoito" oli käyttöönoton suosituksena.  Jokaiselle miepäammattilaisille tarjottiin terapianavigaattorin käyttöön, ensijäsennykseen sekä porrastettuun hoitoon liittyvä perehdytysinfo ja avattiin tunnukset Mielenterveystalon koulutusalustalle.  Ammattilaisten tuli suorittaa kaikki em. koulutukset alustalla. Myös vastaanottopalveluiden työntekijöitä koulutettiin Ohjatun omahoidon, porrastetun hoidon sekä terapianavigaattorin käyttöön ja täyttöön ohjaamiseen. Työryhmien ja esimiesten kanssa totutettiin tapaamisia ja käytiin keskusteluja hoitoon ohjautumisesta ja hoidon porrastuksesta alueittain. 

 

Ratkaisun perusidea

Terapianavigaattori on otettu osaksi mielenterveys- ja päihdeoireisen potilaan ensivaiheen hoitoon ohjautumisen prosessia. Potilaan ollessa yhteydessä soteaseman hoidontarpeen arvioon, häntä pyydetään  täyttämään  terapianavigaattori ja koosteraportti käsitellään yhdessä potilaan kanssa miepäammattilaisen toimesta. Ensijäsennyksen pohjalta potilas ohjataan sopivalle hoitoportaalle tai palveluihin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia juuruutetaan tarjoamalla koulutuksia ammattilaisille ja arvioimalla säännöllisesti prosessin toimivuutta. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitamisen työnjako tulee olla ammattilaisille selkeä. Prosessin alkuvaiheessa iso osa mielenterveys- ja päihdeoireisista potilaista ohjautui ensijäsennykseen miepäammattilaisille ja se ruuhkautti ensijäsennyksen. Ruuhkautumisen myötä toimintatapaa on vuoden aikana kehitetty niin, että myös vastaanottotoiminnassa on alettu hyödyntää yhä laajemmin terapianavigaattoria lääkärin vastaanottokäynneillä sekä hoitajien kartoituskäynneillä.  Näiltä käynneiltä potilaita ei enää ohjata ensijäsennykseen vaan suoraan asemien miepätiimeihin. 

Terapianavigaattorin täyttöä, ensijäsennyksiä ja hoitoonohjauksia on seurattu Forms- lomakkeen ja siitä luodun Tabu- raportin avulla. Raporttia on kehitetty ammattilaisten ja käyttäjien palautteen pohjalta. 

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Terapianavigaattori on vakiinnuttanut paikkansa ensivaiheen hoitoonohjauksen prosessissa niin ammattilaisen kuin potilaankin välineenä sosiaali- ja terveysasemilla sekä mielenterveys- ja päihdeammattilaisten tiimeissä perustasolla. 

Se on auttanut yhtenäistämään arvioiden tekoa ja oikean hoitomuodon ja portaan valintaa ja osallistanut potilasta omaan hoitoonsa. Terapianavigaattorin käyttö on laajentunut koko Pirkanmaalle. Lisäksi sitä on alettu käyttää osana Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hoitoonohjausprosessia. Kuukausittainen täyttömäärä on vakiintunut  noin 800-1000 täyttöön Pirkanmaalla.

Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen käyttöönotto on tehnyt näkyväksi mielenterveys- ja päihdeoireista kärsivien asiakkaiden määrän  ja resurssien rajallisuuden sekä prosessin kehittämisen tarpeet. 

Liitteet