Terveysasemien kiireettömän vastaanottotoiminnan virtausmalli Kymenlaakson hyvinvointialueella
Kun asiakkaan asia ei ratkea ensikontaktissa, siirtää asiakasohjaus asian terveysaseman hoitoa koordinoiville ammattilaisille. Moniammatillisessa tiimissä suunnitellaan tutkimukset ja hoito ja mahd. vastaanotto, mikäli asia ei etäkontaktissa ratkea.
Oivalla ja ymmärrä
Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 162 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle. Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.
Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen. Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.
Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma nopea eläköityminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa. Merkittävät rekrytointihaasteet ja pula useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä luo haasteita palveluiden järjestämiselle. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.
Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 12 terveysasemalla. Yksi terveysasemistamme on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle. Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy. Terveysasematoimintojen kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta, palvelutarpeen kasvun ennaltaehkäisyä, ennakointia, palveluiden laatua, vaikuttavuutta, monialaisuutta sekä palveluiden yhteentoimivuutta. Uudistuvilla prosesseillamme pyrimme vauhdittamaan hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä varmistamaan palveluihin pääsyn yhdellä yhteydenotolla. Pyrimme jalkauttamaan strategiaamme, kehittämään uusia toimintamalleja, dokumentoimaan ja jakamaan tietoa, parantamaan yhteistyötä ja eri rajapintojen toimivuutta sekä tuomaan entistä vahvemmin uusia digitaalisia ratkaisuja osaksi toimintaamme.
Terveysasemien vastaanottotoimintaa lähdettiin koordinoidusti kehittämään osana Tulevaisuuden sote -keskus hanketta alkuvuodesta -21. Terveysasematoiminnassa oli tunnistettavissa useita haasteita mm. hoitoonpääsyn, hoidon jatkuvuuden, vaikuttavuuden, monialaisuuden, resurssien optimaalisen hyödyntämisen, tehokkuuden sekä toiminnasta syntyvien kustannusten osalta. Kaksi vuotta toimineesta sote-kuntayhtymästä huolimatta oli lähtötilanteessa terveysasematoiminnan järjestelyissä huomattavaa asemakohtaista vaihtelua käytettävissä olevien resurssien, sekä palveluihin pääsyn, että palvelukokonaisuuksien suhteen. Keskitettyyn asiakasohjaukseen siirtymisen myötä tuli terveysasemien toimintaa tarkastella alueellisesti ja tässä yhteydessä tunnistettiin tarve yhdenmukaistaa sekä edelleen kehittää palveluita sekä asiakkaiden, että uuden integraation tarpeita paremmin vastaavaksi.
Sote- keskuskehittämisen tavoitteet palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden turvaamisesta, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden valmistamisesta, palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden vahvistamisesta, digitaalisuuden lisäämisestä ja kustannusten kasvun hillitsemisestä, nousivat tunnistettujen ongelmien myötä myös terveysasematoiminnan kehittämisen keskeisiksi päämääriksi. Kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikojen kiristymisen myötä hoitoon pääsyä tulee parantaa ja hoidon aloituksen viiveitä lyhentää. Tavoitteena on hoitotakuun toteutuminen syyskuussa -23.
Terveysasemien kiireettömän virtausmallin tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja hänen tarpeeseensa parhaiten vastaavan ammattilaisen toimesta. Hoidon aloituksen viiveet minimoidaan; kiireettömään tiimiin ohjautuvien asiakkaiden hoito suunnitellaan, tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä, seuraavana arkipäivänä. Nopealla reagoinnilla pyritään estämään terveyshuolien kasaantuminen, tilanteen komplisoituminen sekä tarpeettomista viiveistä johtuva palveluiden häiriökysyntä.
Terveysaseman kiireettömässä tiimissä työskentelee terveyskeskuslääkärin ja sairaanhoitajan muodostama työpari sekä heidän konsultoitavissaan olevat mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntoutuksen, sosiaalihuollon, farmasian ja muiden alojen ammattilaiset. Monialaisen yhteistyön rakenne ja sisäiset konsultaatiokäytänteet vahvistavat laadukkaan, tehokkaan sekä vaikuttavan hoidon järjestelyä.
Terveysaseman kiireettömässä tiimissä arvioidaan, tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan tutkimusten ja hoidon tarve, näiden toimien kiireellisyys ja suunnitellaan hoidon toteutus. Tiimi huolehtii mahdolliseen vastaanottoon liittyvistä järjestelyistä, kuten kotiseurantojen, laboratoriokokeiden ja tarvittaessa kuvantamistutkimusten toteutumisesta jo ennen vastaanottoa. Näin asiakas saapuu aina valmistautuneena vastaanotolle ja hoidon päättämisen viiveet lyhenevät. Tiimissä suunnitellaan myös vastaanoton kesto yksilöllisesti niin, että asiakkaan ajankohtaiset terveyshuolet voidaan hoitaa yhdellä käynnillä.