Toiminnallinen työkyvyn arviointi yhdistysten palkkatukityössä
Työnhakijoina on runsaasti ihmisiä, joilla on puutteita työkyvyssä. Yhdistysten palkkatukityössä olevien henkilöiden työkykyä pystytään arvioimaan käytännön työssä ja samalla osana laajempaa moniammatillista tukiverkostoa. Tavoite on päästä työhön, kuntoutukseen tai eläkkeelle.
Oivalla ja ymmärrä
Työkyvyn arvioinnin prosessi on yhteiskunnassamme vielä hahmottumaton. Pitkään työttömänä olleilla on usein työkyvyn kanssa haasteita, joiden ratkaiseminen tuottaisi työkykyä tai tuottaisi toimeentulon kuntoutustuen tai eläkkeen muodossa.
Pudasjärvellä yhdistykset ovat osallistuneet aktiivisesti työllisyyden hoitoon työllistämällä pitkään työttömänä olleita tai osatyökykyisiä henkilöitä sekä kylien yhteisiin tehtäviin että alueen kotitalouksien ja yritysten tehtäviin. Jatkopolkujen etsimisessä tarvitaan moniammatillista verkostoa, koska jokaisella työntekijällä on aivan henkilökohtainen elämäntilanne.
Jos työkyvyssä on puutteita, eikä niitä hoideta tai työkyvyttömyyttä todeta, joutuu työnhakija kipuilemaan toimeentulonsa kanssa pitkiäkin aikoja, jopa kymmeniä vuosia elämästään. Ihmettely siitä, miksi suuri työttömien joukko ei työllisty avoimiin työtehtäviin, ei auta, vaan tarvitaan aktiviisia toimenpiteitä työkyvyn selvittämiseksi. Tässä avainasemassa on sote-sektori ja te-palveluiden työkykykoordinaattorit, jotka kannattaa saattaa tiiviiseen yhteistyöhön työllistävien yhdistysten ja kuntien työllistämispalveluiden kanssa.
Isolla osalla pitkään työttömänä olleista henkilöistä on puutteita työ- ja toimintakyvyssä, mutta heidän työkykyään ei ole tunnistettu. Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointi edellyttää usein monialaista yhteistyötä, jolla saadaan koottua työkyvyn arvioinnissa tarvittavaa tietoa. Se edellyttää perehtymistä asiakasryhmän ja kunkin asiakkaan tarpeisiin ja rakenteita työlle.
Palkkatukityösuhteen aikana työterveyshuollon tekemässä työ- ja toimintakyvyn selvityksessä sekä prosessien jatkuvuudessa julkisten palveluiden kanssa on puutteita. Pudasjärvellä tämä näkyy mm. samojen henkilöiden palaamisena takaisin palkkatukijakson jälkeen työnhakijaksi ja edelleen yhdistysten työllistettäväksi, eikä työura, kuntoutuspalvelut tai eläkeselvitykset etene.
Kehittäjäjoukkona tässä ovat olleet:
1) Työllistävät yhdistykset; Toiminnallisten työssä tehtyjen havaintojen kirjaaminen asiakastietojärjestelmään ja työkykyneuvotteluiden tarpeen huomaaminen
2) Kaupungin työllisyyspalvelut; Asiakastietojärjestelmän hankkiminen ja kouluttaminen, osatyökykyisten saattaminen työelämään työvoimatarpeen täyttämiseksi, yhteiskehittämishanke Vahvaksi osatyökykyisten työllistäminen -ESR-hanke (S21782), yhdistysten työllistämistoiminnan tukeminen rahallisesti ja henkisesti
3) Työttömien terveydenhoitaja; Työttömien terveystarkastukset ja niiden mahdollisuudesta tiedottaminen työttömille
4) Sosiaalityöntekijä; Työttömien toimeentulon ja tarvittavien sosiaalipalveluiden neuvonta ja oikea-aikaiset sosiaalipalvelut
5) Työterveyshuolto; Työkykyneuvottelujen pito, kuntoutus- ja eläkeselvitykset ja -lausunnot. Vaikeasti työllistyvien kohdalla on erityisala, johon erikoistumista tarvitaan sekä terveydenhoitajilta että työterveyslääkäreiltä
6) Te-toimiston asiantuntijat mm. työkykykoordinaattorit; Työttömien ohjaaminen oikeisiin palveluihin ja työtehtävien räätälöinnissä auttaminen erilaisissa työpaikoissa
Tavoitteena on, että jokaiselle työkykyiselle työnhakijalle löytyy työ, osatyökykyiselle kuntoutuspalvelut ja/tai räätälöity työtehtävä ja työkyvyttömälle eläkeratkaisu.
Jotta tavoite voi totetutua, tulee yhdistyksissä oppia arvioimaan työ- ja toimintakykyä ja tekemään tarvittavat dokumentoinnit siitä sekä olemaan yhteydessä moniammatilliseen verkostoon työntekijän työkyvyn arvioimiseksi.
Toiminnallinen työkyvyn arvioinnin prosessi alkaa jokaisen työntekijän kohdalla, joka palkataan yhdistysten työtehtäviin osatyökykyisen (50 %) tai pitkäaikaistyöttömän (100 %) palkkatuella.
Tavoitteena on, että jokaiselle työntekijälle asetetaan vähintään yksi tavoite työsuhteen ajalle ja seurataan tavoitteen toteutumista.
1) Yhdistystoimijoita, kaupungin työllisyyspalveluiden henkilökuntaa, työttömien terveydenhoitajia ja lääkäreitä, työterveyshuollon terveydenhoitajia ja lääkäreitä koulutetaan työkyvyn arviointiin ja työkyvystä riippuen valittavissa oleviin palveluihin. Verkostoa tutustutetaan toisiinsa, jotta kynnys yhteistyöhön madaltuu.
2) Kaikille työntekijöille tehdään työsuhteen alettua alkuhaastattelu yhdistyksen työllistämisestä vastaavan toimesta. Jos yhdistyksellä on käytettävissä työvalmentaja tai muu tukihenkilö rinnallakulkijaksi, hänen on hyvä osallistua alkuhaastatteluun myös. Alkuhaastattelussa käydään läpi aiempi koulutus- ja työhistoria, erityisosaamiset, mahdolliset puutteet työkyvyssä, koulutustarpeet, toiveet tulevaisuuden suhteen sekä työn että harrastusten osalta. Alkuhaastattelussa asetetaan tavoitteita mm. koulutuksen, jatkopolutuksen ja työkyvyn arvioinnin suhteen.
3) Kaikille työntekijöille tehdään työhöntulotarkastus Työterveyshuollon toimesta. Siinä kartoitetaan laajalla laboratoriotutkimuspaketilla perustietoa terveydestä ja tutkitaan työtehtävän kannalta merkitykselliset asiat. Kaikki työntekijät käyvät työterveyshoitajan vastaanotolla ja tehtävän niin vaatiessa myös työterveyslääkärin vastaanotolla (elintarviketyö, ryskätyö).
4) Asiakastietojärjestelmään kirjataan kaikki normaalista poikkeavasta työkyvystä kertova tieto, joka arjessa kertyy. Tärkeää tietoa ovat niin erityiset onnistumiset kuin tehtävät, joissa työkyvyn puutteet vaikeuttavat työn tekemistä. Tieto poissaoloista ja sairauslomista on hyvä kirjata myös asiakastietojärjestelmään.
5) Yhdistystoimijoilla on käytettävissä systemaattisia työkyvyn arvioinnin työkaluja (esim. työntekijän työkyvyn selvittäminen yhdistysten työtehtäviin ja avoimille työmarkkinoille, suppea IMBA, Kunnon syynin arviointilomake), joiden tulokset saadaan mukaan mahdollisesti tarvittaviin työkykyneuvotteluihin työterveyshuollossa.
6) Kaikille, joiden työkyvyssä yhdistystoimijat havaitsevat puutteita, tehdään työkykyarviointi, jossa on läsnä työterveyslääkäri, työntekijä ja työnantajan edustaja. Mikäli työntekijällä on rinnallakulkijana työvalmentaja tai sosiaalityöntekijä, niin hänen on hyvä olla mukana myös. Työkykyneuvottelun pohjalta työterveyslääkäri pystyy tekemään lausunnon kuntoutus- tai eläkehakemusta varten. Tämä on mahdollista, kun työterveyslääkärille toimitetaan työssä tehdyt havainnot ja kaikki mahdollinen aiempi perustieto työkyvystä.
7) Työsuhteen päättyessä yhdistystoimijat käyvät työntekijän kanssa läpi loppuhaastattelun, jossa tavoitteena on viimeistellä tulevaisuuden suunnitelmat työsuhteen aikana aloitettujen suunnitelmien pohjalta.
8) Puoli vuotta työsuhteen jälkeen yhdistystoimijat pitävät seurantahaastattelun, jossa todetaan suunnitelmien toteutuminen ja autetaan tarvittaessa edelleen eteenpäin.
Yhdistyksiin palkkatuella palkatut työntekijät ovat vaikeasti työllistyviä ja heikossa asemassa työmarkkinoilla. Useilla on takanaan pitkä työttömyys (vähintään 500 päivää) tai osatyökykyisyys.
Työntekijä antaa työsuhteen alkaessa suostumuksen työssä tehtävien havaintojen kirjaamiseen asiakastietojärjestelmään. Hän on tietoinen sen merkityksestä ja tavoitteesta. Asiakkaan oma ymmärrys työkyvystään paranee työsuhteen aikana.