Toimintakortit lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin

Toimintakortit ohjaavat laadukkaaseen monitoimijaiseen yhteistyöhön lapsen asioissa ja niillä kuvataan, kuinka lapseen liittyvän huolen puheeksi ottamisesta edetään lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton tekemisen kautta monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyön tueksi tarvitaan osallisuutta vahvistavia toimintamalleja. Lapsella on oikeus saada tilanteensa kokonaisvaltaisesti arvioiduksi, ja tähän tarpeeseen toimintakorttien avulla pyritään vastaamaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön toteutumisessa on parannettavaa asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta. Monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen on osa julkishallinnon palveluprosessien kehittämistä asiakaslähtöisempään ja osallisuutta vahvistavampaan suuntaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Monitoimijaisen yhteistyön toimivuus vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti, ja on liian henkilöriippuvaista. Ammattilaiset arvioivat saman lapsen ja perheen tilannetta erillään tai toisistaan tietämättä, eivätkä palvelut keskustele keskenään riittävästi. Arviointiprosessin ja siihen liittyvän yhteistyön näkyväksi tekeminen edistää ammattilaisten ja asiakkaiden ymmärrystä monitoimijaisesta lapsen palvelutarpeen arvioinnista.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjiksi kutsuttiin lastensuojelun yhteistyökumppaneita perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, terveydenhuollosta, kasvatus- ja perheneuvolasta, päihdetyöstä ja sosiaalihuollosta. Yhteistyökumppanit kutsuttiin eri kokoonpanoilla pohtimaan ja keskustelemaan siitä, mitä hyvä lapsen palvelutarpeen arviointi ja monitoimijainen yhteistyö kunkin toimijan näkökulmasta tarkoittaa. Ammattilaisten lisäksi kehittämistyöhön osallistuivat LUMOn hanketiimissä mukana olleet lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmat, jotka toivat toimintakorttien sisältöihin ja muotoiluihin kallisarvoista asiakasnäkökulmaa. Lisäksi saimme kehittämistyöhön lainsäädännöllistä tukea.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli ja työohjeet yhteisen ja monitoimijaisen arvioinnin toteutuksen tueksi.

Muutoksen mittaaminen

Varsinaiseen toiminnan muutosten vaikutusten mittaamiseen ei hankkeen aikana päästä. Toimintakorttien rakentumisessa on säännöllisesti arvioitu kehittämisen etenemistä kohti oikeaa suuntaa yhdessä kehittämistyöhön osallistuneiden ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa.

Toteutussuunnitelma

Lapsen monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen edellyttää arviointityöhön osallistuvien tahojen sitoutumista yhteiskehittämiseen. Kehittämistyössä käytetään mm. työryhmä- ja työpajatyöskentelyä arvioinnin kannalta olennaisen tiedon koostamiseen. Kertynyttä tietoa työstetään helposti ymmärrettäväksi työohjeeksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä ovat lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset sekä lastensuojelun kanssa toimivat yhteistyökumppanit, ja heidän keskinäinen yhteistyönsä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat lastensuojelun asiakkaat. Kehittämistyön tietopohjana toimi LUMO-hankkeen alkukartoituskysely, jossa selvitettiin monialaisen yhteistyön toimivuutta. Kehittämistyön sisältöjä tarkennettiin kunkin kehittäjäryhmän työskentelyn edetessä. Lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmat ovat olleet mukana työpajatyöskentelyssä ja osallistuneet toimintakorteiksi rakentuneen lopputuotoksen kommentointiin.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintakorttien kehittämistyön pohjana toimii THL:n mallinnus monitoimijaisesta palvelutarpeen arvioinnista.

THL:n julkaisu Lapsen tilanteen monitoimijaisesta arvioinnista

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131363/URN_ISBN_978-952-302-749-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintakortit ohjaavat hyvään ja laadukkaaseen monitoimijaiseen yhteistyöhön lapsen kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja arvioimiseksi. Toimintakorttien tavoitteena on rohkaista jokaista lapsen palvelutarpeen arviointiin osallistuvaa toimijaa – oli kyse sitten ammattilaisesta tai asiakkaasta – tuomaan oman asiantuntemuksensa yhteiseen työhön lapsen edun toteuttamiseksi. Toimintakortit tukevat työntekijää huolen puheeksi ottamisessa perheen kanssa, ja selittävät yhteydenoton ja ilmoituksen tekemistä myös perheelle. Toimintakortit avaavat kunkin toimijan roolia yhteisessä arviointityössä ja niiden avulla ohjataan lapsen edun arvioinnin kannalta tarvittavan ja välttämättömän tiedon siirtämisessä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintakortit ovat työväline, joiden käyttöön otto ja juurruttaminen edellyttävät ensin mallin mukaisen toiminnan kokeilua, arviointitiedon keräämistä, päätöksentekoa mallin mukaisen toiminnan viemisestä osaksi ammattilaisten työtä sekä johdon tukea toiminnan juurruttamiselle. LUMO-hankkeen aikana toimintakorttien käyttöä ei ennätetty pilotoida, vaan tämän työn jatkaminen jää hyvinvointialueiden ja kuntien vastuulle.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Lapsen monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin toimintakortit ovat sovellettavissa monenlaiseen ammattilaisten ja asiakkaiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Valmiin tuotoksen lisäksi tarvitaan ammattilaisten kouluttamista ja perehdyttämistä mallin mukaiseen työskentelyyn.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

LUMO-hankkeessa ei ennätetty kokeilla käytännössä toimintakortteja työvälineenä. Ammattilaisten vastaanotto varsinaiselle tuotokselle on ollut innostunut - ohjeita monitoimijaisen työskentelyn tueksi on kaivattu.