Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tukiviittomien käyttö RAI-arvioinnissa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintaohjeet tukiviittomien käytöstä kehitysvammaisen henkilön RAI-arvioinnin kysymyksissä, joissa selvitetään henkilön omia ajatuksia, kokemuksia, tuntemuksia tai mielipiteitä.

Toimintaympäristö

Toimintamalli tukee uudistuneen vammaispalvelulain tarkoittamaa asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisen tukemista sekä palvelujen suunnittelua asiakkaan tarpeen mukaisesti. 

RAI-arvioinnin tavoitteena on auttaa kehitysvammaista henkilöä saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja toimintakyky, edistää itsenäistä elämää ja osallistumista valitsemaansa yhteisöön sekä kohdistaa huomiota mahdollisiin terveysongelmiin. 

RAI-arviointijakson yksilöllinen ja monitahoinen tiedonkeruu perustuu

  • kehitysvammaisen henkilön omiin ja hänen läheisensä (jos saatavilla) näkemyksiin, kokemuksiin, tuntemuksiin ja mielipiteisiin kysyttävästä asiasta. 
  • kehitysvammaisen henkilön havainnointiin arjen eri tilanteissa.
  • arvioinnista vastaavan ja kehitysvammaisen henkilön kanssa työskentelevien ammattilaisten kokemuksiin ja näkemyksiin henkilön tilanteesta. 
  • palvelun aikana muodostuneista asiakasasiakirjoista.

Kehitysvammaisen henkilön tulee itse olla ensisijainen tiedon lähde

Kehitysvammaisen henkilön aito osallistuminen RAI-arviointiinsa edellyttää, että on tietoinen sen tavoitteista ja hänellä on välineitä vastavuoroiseen viestintään. Jos ymmärretyksi tulemisessa on haasteita, on mahdollista käyttää puhetta täydentäviä, tukevia tai korvaavia menetelmiä. Näin tuetaan myös puheen ymmärtämistä.

Tukiviittomat ovat viittomakielestä irrotettuja yksittäisiä sanoja, joita käytetään puheen tukena. Tukiviittomat  voivat merkittävästi parantaa sekä kehitysvammaisten että heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten elämänlaatua ja työskentelyä. 

Tukiviittomat on puheen tuottamisen ja ymmärtämisen tukimenetelmä. Tukiviittomissa viittomat ovat viittomakielestä lainattuja perusviittomia, mutta niiden käyttötapa on erilainen kuin viittomakielessä. Tukiviittomat on menetelmä, jota käytetään kielen, vuorovaikutuksen ja puheen kehityksen tukena. Tukiviittomia käytetään samanaikaisesti puheen kanssa. Tukiviittomia käytettäessä lauseista viitotaan keskeisimmät sanat.

Tukiviittomia käytettäessä viesti tulee kahta kanavaa pitkin: auditiivisesti puheena ja visuaalisesti viittomina. Samanaikainen puhuminen ja viittominen rauhoittaa vuorovaikutustilannetta. Se hidastaa puhenopeutta, tällöin on helpompi erotella sanat ja kuulla mitä sanotaan ja miten sanotaan. Vuorovaikutustilanteen rauhoituttua on helpompi osallistua kommunikointiin. Tukiviittomat tukevat myös kommunikaation perusedellytyksiä, kuten katseen käyttöä, jaettua tarkkaavaisuutta ja jäljittelyä.

Kehitysvammaiset henkilöt hyötyvät laajasti tukiviittomien käytöstä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen tukena. Tukiviittomia voidaan käyttää puheen ja sanattoman viestinnän rinnalla sekä yhdessä kuvakommunikaation ja sosiaalisen tarinan kanssa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

RAI-arviointiosaamiseen liittyvä tehostamisen tarve on osoitettu käytännön toiminnassa ja RAI-vertailutietoa tarkastelemalla. Tarpeeseen on vastattu kokoamalla Kehitysvammatyön RAI-asiantuntijaryhmä, joka muodostui THL:n koordinoiman Yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen kumppaniorganisaatioiden edustajista. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja kehitysvammatyön RAI-prosessien edistämiseksi. 

THL:n yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen Kehitysvammatyön RAI-asiantuntijaryhmän Ymmärrän ja tulen ymmärretyksi -projektiryhmä:

Kehittäjäkumppanit ja kehittäjäasiakkaat

  • Katja Mustonen, ohjaaja, Kuurojen palvelusäätiö sr.
  • Laura Harala, RAI-suunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
  • Sini Mikkola, suunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue 
  • Sassa Mertens, erikoisohjaaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

THL 

  • Maarit Lind, kehittämispäällikkö, projektipäällikkö
  • Outi Ranta, suunnittelija
  • Pauliina Hietaharju, viestinnän asiantuntija

Kehitysvammaliitto, Papunet

  • Maija Ylätupa, asiantuntija

Toimintamallin kehittämiseen osallistuivat lisäksi yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen Kehitysvammatyön RAI-asiantuntijaryhmä ja THL:n RAI-asiantuntijoita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli edistää ammattilaisten osallistavia toimintakäytäntöjä kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa.

Tukiviittomien käyttö RAI-arvioinnissa -toimintamallin käyttäjät. Toimintamallin soveltajia ovat säännöllisissä palveluissa kehitysvammaisille henkilöille RAI-arviointeja tekevät ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet RAI-arvioinnin periaatteisiin ja RAI-arviointikäsikirjan käyttöön sekä tukiviittomien käyttöön palveluita annettaessa. 

Tukiviittomat RAI-arviointikeskusteluun -materiaalin käyttäjät. Materiaalin käyttäjiä ovat omaan RAI-arviointikeskusteluunsa osallistuvat säännöllisiä palveluita saavat kehitysvammaiset henkilöt yhdessä ammattilaisen kanssa. Eduksi on, jos tukiviittomien käyttö on RAI-arviointiin osallistuville arkipäiväistä. Materiaalin käyttöä tulee aina arvioida yksilöllisesti.

Käyttäjien osallisuus kehittämistyössä. Tukiviittomat RAI-arviointikeskusteluun -materiaalia on testattu aidoissa RAI-arviointitilanteissa. Sen laatimisessa ja testaamisessa on kerätty palautetta tukiviittomia käyttäviltä kehitysvammaisilta henkilöiltä ja heidän RAI-arviointia tekeviltä ammattilaisilta. Tukiviittomat materiaali ja sen käytön ohjeistus on luotu ja sitä on paranneltu testaustulosten perusteella.

Ratkaisun perusidea

Ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen ovat RAI-arvioinnin keskiössä

Säännöllisissä palveluissa on tunnistettu tarve tukimateriaalille, jolla voidaan vahvistaa kehitysvammaisen henkilön ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta RAI-arviointikeskustelussa. Tukiviittomien avulla kehitysvammainen henkilö ja RAI-arviointia tekevä ammattilainen voivat aiempaa paremmin ymmärtää ja tulla ymmärretyksi RAI-arvioinnissa.

Toimintamallissa kuvataan

  • Tukiviittomat RAI-arviointikeskusteluun -materiaali, jonka avulla kehitysvammainen henkilön ja ammattilaisen ymmärrystä vahvistetaan kysymyksiin vastaamisessa. 
  • Tukiviittomat RAI-arviointikeskusteluun -materiaalin käyttöä koskeva toimintaohje, jossa ohjeistetaan tukimateriaalin käyttö RAI-arviointiprosessissa. Toimintaohje on kuvattu TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT -kappaleessa ja siitä on julkaistu myös tehtävälista.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintaohje Tukiviittomat RAI-arviointikeskusteluun -materiaalin käyttöön

RAI-arviointikeskustelua ennen

  1. Tutustu ja tiedota etukäteen. Tutustu kehitysvammaiseen henkilöön, jonka kanssa käyt RAI-arviointikeskustelun. Kerro keskustelusta etukäteen hänelle ja hänen läheiselleen. Kerro arviointijaksosta ja että sen aikana ollaan erityisen kiinnostuneita hänestä ja hänen elämästään. Kerro arvioinnin tavoitteista, ajankohdasta, toteutuksesta sekä siitä, mitä arvioinnista saatavalla tiedolla tehdään. Korosta, että hänen osallistumisensa on tärkeää ja kerro miten se tapahtuu. Kerro, että hänellä on mahdollisuus ilmaista omin sanoin omat ajatuksensa, kokemuksensa, näkemyksensä ja mielipiteensä kysyttyihin asioihin.
     
  2. Varaa sopiva yhteinen aika itsellesi ja kehitysvammaiselle henkilölle RAI-arviointikeskusteluun. Informoi keskustelusta kehitysvammaisen henkilön läheistä, joka mahdollisuuksien mukaan ja arvioitavan suostumuksella osallistuu arviointikeskusteluun.
     
  3. Selvitä, millaisia kommunikaatiota tukevia menetelmiä RAI-arvioitavalla henkilöllä on käytössään. Arvioi tukiviittomien käyttökelpoisuutta yksilöllisesti. Materiaalin esitteleminen voi auttaa sen soveltuvuuden arvioinnissa.
     
  4. Perehdy interRAI-ID-arviointikäsikirjan ohjeistuksiin laadukkaan RAI-arvioinnin tekemiseksi. Perehdy myös henkilön asiakasasiakirjoihin ja päivittäiskirjauksiin.
     
  5. Perehdy Tukiviittomat RAI-arviointikeskusteluun -verkkokirjaan ja tukiviittomien käyttöön. Tunnista RAI-arviointikysymysten osat, joihin tukiviittomat on laadittu.
     
  6. Valmistaudu arviointikeskusteluun ottamalla tukiviittomat verkkokirjana tai tulosteena esille. Valmistele rauhallinen ja yksityinen ympäristö, joka tukee henkilön arviointiin osallistumista. Varmista myös, että sinulla on arviointia varten tarvittavat arviointi- ja mittausvälineet.

RAI-arviointikeskustelun aikana

  1. Noudata ja käytä käsikirjaa apuna parantaaksesi arvioinnin tarkkuutta. Tarkista sieltä tarvittaessa kysymyksen tarkoitus. Älä tee tulkintoja, vaan vastaa kysymykseen, jota kysytään.
     
  2. Luota keskusteluun. Kysymyksissä haetaan kehitysvammaisen henkilön itse tuottamia ajatuksia, kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä. Kirjaa ne arviointiin. Älä anna kysymyksiin vastatessasi omien ajatustesi ja käsitystesi asioista ohjata vastaamista.
     
  3. Käytä materiaalia harkintasi mukaan. Jokainen henkilö ja arviointitilanne on yksilöllinen. Jos havaitset arviointikeskustelussa, ettei tukiviittomat sovellu kyseiselle henkilölle, älä käytä niitä.

RAI-arviointikeskustelun jälkeen

  1. Käy RAI-arvioinnin tulokset läpi yhdessä kehitysvammaisen henkilön kanssa keskustellen, jos mahdollista. Tarkista erityisesti kohdat, joissa tietoa on kerätty henkilöltä itseltään.
     
  2. Käytä arviointitietoa suunnittelussa. Laadi tai päivitä kehitysvammaisen henkilön asiakassuunnitelma ja/tai palvelun toteuttamissuunnitelma organisaatiosi ohjeiden mukaisesti. Käytä RAI-tietoa henkilön toimintakyvystä, voimavaroista, palvelun ja hoidon tarpeista sekä herätteitä ja herätekäsikirjaa sisällön suunnittelussa.
     
  3. Pyydä palautetta ja arvioi tukiviittomien kelpoisuutta. Pyydä henkilöltä palautetta Tukiviittomat RAI-arviointikeskusteluun -materiaalin käytöstä RAI-arvioinnissa. Arvioi kunkin kehitysvammaisen henkilön kohdalla tukiviittomien käyttökelpoisuutta ja jatkokäyttöä tulevissa puolivuosittaisissa RAI-arvioinneissa. Arvioi myös tukimateriaalin jatkokehittämisen tarve niiden kysymysten kohdalta, joissa kehitysvammaiselta itseltään tarvitaan omia näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä. Anna palautetta materiaalin käytöstä sen kehittäjille.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyvät käytännöt kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa -kokonaisuus sisältää myös toimintamallit:

Toimintamallien tukimateriaaleja voi käyttää rinnakkain arviointikeskustelussa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 

Uusista toimintamalleista uutisoidaan THL:n verkkosivulla:
Ajankohtaista RAI-toiminnasta (thl.fi)

Materiaalia voi täydentää käyttämällä henkilön oman kommunikaatiokansion materiaaleja tai Papunetin kommunikointitauluja arjen aktiivisuuteen ja osallisuuteen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin kokeileminen kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arviointikeskustelussa ja sen säännöllinen käyttö osoittaa toimintamallin toimivuuden. Parhaimmillaan kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus RAI-arviointiin vahvistuu ja tulokset ovat nähtävissä myös yksilölähtöisenä palvelun suunnitteluna sekä palvelun laatua kuvaavissa RAI-vertailutiedoissa.