Hyvät käytännöt kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa
Kokonaisuuteen on koottu hyviä käytäntöjä sisältäviä toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa.
Kokonaisuuden nimi
Kokonaisuuteen on koottu hyviä käytäntöjä sisältäviä toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa.
Kokonaisuuden tarkoituksena on kuvata ja jakaa toimintamalleja, joiden tavoitteena on edistää hyvää, yksilöllistä ja osallistavaa RAI-arviointikäytäntöä kehitysvammaisten henkilöiden säännöllisissä palveluissa.
Toimintamalleja on kehitetty vuodesta 2024 alkaen.
Kehittämiseen ovat osallistuneet
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sote-osasto, palvelut-yksikkö, iäkkäiden palvelut -tiimi.
- Kehitysvammaisten palveluita järjestävät ja tuottavat organisaatiot, joissa käytetään interRAI-ID-arviointivälinettä asiakkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa.
- Kehitysvammaisten palveluita käyttävät kehittäjäasiakkaat.
- Kehitysvammaliitto, Papunetin asiantuntija.
Kehittämiseen osallistuneiden tiedot on kirjattu toimintamalleihin.
Kokonaisuus edistää 1.1.2025 uudistuneen vammaispalvelulain tarkoittamaa, vammaisen henkilön osallisuuden ja itsemääräämisen tukemista sekä palvelujen suunnittelua vammaisen henkilön tarpeen mukaisesti. Lain tarkoituksena on, että jokainen voi saada yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden.
RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) käyttöä ei erikseen kirjattu vammaispalvelulakiin, mutta sen käyttö voidaan nähdä lain hengen mukaisena ja siten palvelee lain tarkoitusta. RAI-järjestelmän lakisääteinen käyttö iäkkäiden palveluissa alkoi 1.4.2023.
Kokonaisuus palvelee
- kehitysvammaisia henkilöitä säännöllisissä palveluissa, joissa käytetään RAI-järjestelmää palvelutarpeen arvioinnissa ja hoidon ja palvelun suunnittelussa.
- kehitysvammaisten henkilöiden kanssa RAI-arviointeja tekeviä ammattilaisia.
RAI-järjestelmää käyttämällä palvelua saavien toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. RAI-arvioinnin keinoin palvelut on mahdollista suunnitella yksilöllisesti ja kohdentamaan tarpeenmukaisesti heille, jotka niitä tarvitsevat.
RAI-arviointikäsikirja ohjaa arvioinnin tekemistä. Käsikirjan mukaan tavoitteena on, että henkilö osallistuu RAI-arviointiinsa, tulee kuulluksi ja käyttää näin oikeuttaan itsemääräämiseen. Kehitysvammaisen henkilön aito osallistuminen RAI-arviointiinsa edellyttää, että hänellä on käytettävissään riittävästi tietoa ja välineet vastavuoroiseen viestintään.
Kokonaisuuden tarkoituksena on palvelua saavan vammaisen henkilön osallisuus prosessin kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on tukea henkilöä oman näkemyksensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen.
Edellytyksenä on, että henkilö saa riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa, käyttää hallitsemaansa kieltä tai kommunikointikeinoa. On suhtauduttava vakavasti siihen, miten ammattilaisten työtä koskevat lait ja eettiset ohjeet velvoittavat ammattilaisia edistämään osallisuutta ja kuulluksi tulemista palveluita annettaessa.
interRAI-ID-arviointiväline on suunniteltu kehitysvammaisten henkilöiden arviointiin heidän toimintaympäristössään. Sen käyttö on lisääntynyt vuosittain niin hyvinvointialueiden kuin yksityisten palveluntuottajien osalta. Käytön lisäännyttyä on hyvä tunnistaa ja vakioida hyviä käytäntöjä kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa.
THL:n tuottama RAI-vertailutieto on hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa ja vertailukehittämisessä.
RAI-ID-palauteraportti on kehitetty interRAI-ID-arviointivälinettä käyttäville ja se sisältää yhteenvedon oman organisaation toimintayksiköiden asiakaskunnasta, toiminnasta ja palvelun laadusta sekä niitä koskevista valtakunnallisista vertailutiedoista. Raportti päivitetään kahdesti vuodessa.
Osallisuutta kuvaavat RAI-vertailumittarit ovat nähtävissä palauteraportilla, joiden avulla voi hahmottaa vallitsevia toimintakäytäntöjä osallisuutta koskien.
