Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi (Etelä-Karjala)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on ollut integroida Eksoten työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessit yhdeksi palveluprosessiksi, monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi. Integrointi koskee mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntoutustutkimuspoliklinikan ja TYP:n TYKY-arviointiprosesseja.

Toimintaympäristö

Sosiaalihuollon kehittämisohjelman mukaisten laadukkaiden peruspalvelujen saatavuus toteutuu yhdessä terveydenhuollon vahvalla kumppanuudella sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa asiakkaille on tarjolla sekä heidän tarpeitaan vastaavat lakisääteiset sosiaalipalvelut, ehkäisevät ja ennakoivat palvelut sekä monialaista tukea.

Työkykyohjelmalla tuetaan osatyökykyisten työllistymistä, jossa tärkeänä liittymäpintana on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma. Työkykyohjelman hankkeissa rakennetaan työkyvyn ja työllistymisen tuen matalan kynnyksen palveluja ja tukea Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen sekä kehitetään monialaista yhteistyöverkostoa asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi.

Osana Tulevaisuuden sote-ohjelmaa kehitetään myös kuntoutusta, jossa korostuu asiakas-/palveluohjaus sekä nopea vaikuttaminen työ- ja toimintakykyyn. Työ- ja toimintakykyä tuetaan tarvittaessa moniammatillisen työryhmän arvioinneilla ja ohjauksella. Tässä toimenpiteessä tarkoitettu yhteensovitettu työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi on kuntoutusmahdollisuuksiin painottuvaa erikoissairaanhoidon tekemää arviota sekä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) tapahtuvaa arviointia.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen työ- ja toimintakyvyn arviointia ja ohjausta kehitetään myös Työtä-hankkeen Työkyvyn tuen tiimi ja Asiakasvastaavamalli -toimintamalleissa, jotka löytyvät Innokylästä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työtä – Etelä-Karjalan työkykyohjelma osatyökykyisille 2020–2022-hankkeen toimintakokonaisuus 1:ssä (Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta) pilotti 2:n yhtenä tavoitteena on ollut integroida Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) sisäiset työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessit yhdeksi palveluprosessiksi, monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi. Tämä yhteensovittaminen koskee mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntoutustutkimuspoliklinikan ja työllisyyden monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) tehtäviä työ- ja toimintakyvyn arviointiprosesseja.

Toimintamallissa ajatuksena on ollut yhteensovittaa psykiatrisen työkykyisyyden arviointiprosessi kuntoutustutkimuspoliklinikalla tehtävän somaattisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin, laajemmin kuntoutustutkimuksen, rinnalle sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti. Näin ollen kuntoutustutkimuspoliklinikan työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi on jatkossa psykiatrisen työkykyisyyden arvioinnin osaltakin erikoissairaanhoitoon kuuluvaa palvelua ja nimenomaan kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin painottuva arviointiprosessi.

Kuntoutustutkimuspoliklinikan ja työllisyyden monialaisen yhteispalvelun (TYP) välistä jo vuosia jatkunutta tiivistä yhteistyötä ja -toimijuutta ja jo olemassa olevaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin asiakasprosessia ei ollut tarpeen muuttaa nyt tehtävässä integraatiossa. TYP on ollut tiiviisti mukana integroitujen työkyvynarviointiprosessien yhteiskehittämisessä nimenomaan aiemmin prosessista puuttuvan psykiatrisen työkykyisyyden arvioinnin saamiseksi jo olemassa olevaan asiakasprosessiinsa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Psyykkisen ja somaattisen työ- ja toimintakyvyn arviointeja tehtiin aiemmin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä useassa eri yksiköissä. Suppeampia työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointeja tehdään edelleen sekä eri erikoisalojen että perusterveydenhuollon yksikössä osana lääkärin perustyötä ja osana potilaan hoitoa ja kuntoutusta. Tässä toimintamallissa työ- ja toimintakyvyn arvioinnilla tarkoitetaan laajempia psykiatrisen ja somaattisen työkykyisyyden arviointeja, joita tehtiin sekä mielenterveys- ja päihdepäivystyksessä (PTH) sekä somaattisen työkykyisyyden osalta kuntoutustutkimuspoliklinikalla (ESH).

Molemmissa arviointiprosesseissa olivat omat lähettämiskriteerit ja arviointiin pääsemiseen  pääsääntöisesti vaati erillisen lähetteen. Perusterveydenhuollossa lähete oli vapaamuotoisempi, mutta erikoissairaanhoidon prosessiin lähete tarvittiin lääkäriltä. Lähetekäytäntö erikoissairaanhoidossa takaa sen, että asiakkaiden arviointiprosessi selkeästi alkaa lähetteen saapumisesta ja arviointijakson päättyessä lähete suljetaan. Näin asiakas ei pääse arviointiprosessin aikana tipahtamaan palveluista eikä arviointiprosessi veny kohtuuttoman pitkäksi. Mikäli asiakkaalla oli sekä somaattista että psyykkistä tarkemmin arvioitavaa työ- ja toimintakyvyn rajoitetta, mutta perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa ei katsottu tarpeen aloittaa tarkempaa arviointia, saattoi asiakas tässä yhteydessä tipahtaa työkyvyn arvioinnin palveluiden ja -prosessien väliin. Tällöin kukaan ei enää koordinoinut asiakkaan työkyvyn tuen tarvetta. Lisäksi arviointiprosessit toteutuivat hyvin eri aikoihin eikä näin kuntoutuksen suunnitelmat olleet yhteisesti sovittuja psyykkisen ja fyysisen työkyvyn osilta. Moniammatillisuus arviointiprosessissa toteutui arviointien osilta omissa yksiköissään, mutta ei kokonaisuutta ajatellen.

Psykiatrisen ja somaattisen työkykyisyyden arviointien ollessa erillisiä, myös kuntoutussuunnitelmat ja varsinkin arvio työkyvyttömyydestä saattoi olla päinvastaisia. Näin ollen mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vaikeutui kahdesta varsin päin erilaisesta arviosta. Erilliset ja erilaiset arviot työkykyisyydestä saattoivat muutoinkin aiheuttaa asiakkaalle ylimääräistä huolta ja epätietoisuutta omasta tilanteestaan. Arviointien hyvinkin suuri eriaikaisuus taas pitkitti asiakkaan jatkosuunnitelmien eteenpäin viemistä tai ratkaisua kohtuuttomasti.

Eri paikossa tehtävä työ- ja toimintakyvyn arviointi voi aiheuttaa tietämättömyyttä myös muissa toimijoissa, mikäli jo aiemmin tehdyistä arvioinneista ei ole nähtävillä itsellä käytettävissä olevissa tietojärjestelmissä arviointia tai edes mainintaa siitä. Eri paikkoihin asiakastietojärjestelmää, ja eri asiakastietojärjestelmiin, kirjattu osin päällekkäinenkin tieto ei välttämättä saavuta niitä ammattilaisia, jotka tarvitsevat asiakkaan työ- ja toimintakykyisyydestä ja kuntoutussuunnitelmasta tietoa, vaikka asiakkaan työhön tai toimintaan sijoittamisen mahdollisuuksia varten.

Asiakkaan näkökulmasta erillään olevat ja päällekkäin ja perättäin tehtävät työkykyisyyden arvioinnit tuovat epäselvyyttä siitä, mikä taho hänen jatkon työkykyyn ja työkyvyn tukeen liittyvistä suunnitelmista vastaa ja mikä suunnitelma on milloinkin voimassa. Asiakas ei tiedä, mille taholle tulee mikäkin ilmoitus tehdä ja keneltä tulee kysyä vaikka terveydentilaan liittyviä kysymyksiä ja tarpeita. 

Ammattilaiset toimivat erillisissä arviointiprosesseissa pahimmillaan toisistaan ja toistensa suunnitelmista tietämättöminä. Ammattilainen ei tiedä, missä kaikkialla asiakkaan asiakkuus lopulta on ja kuka asiakkaan omatyöntekijänä toimii. Työkyvynarvioinnin ammattilainen ei näin tiedä, kenen olisi hyvä tietää tehdyistä kuntoutuksen suunnitelmista ja kertominen jää tällöin asiakkaan hoidettavaksi ja ymmärrettäväksi. 

Organisaation näkökulmasta työ- ja toimintakyvyn arviointien erillisyys aiheuttaa vaikeutta vastuukysymyksissä mm. kuka lopulta vastaa asiakkaan kuntoutuksesta ja miltä osin. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Somaattisen ja psykiatrisen työ- ja toimintakyvyn arviointien yhteensovittaminen on ollut tavoitetilana Etelä-Kajalan sosiaali- ja terveyspiirissä jo vuosia. Näin ollen kehittäjäjoukko oli jo innostunut lähtökohdiltaan kehittämään omaa työtään ja oman organisaationsa toimintaa työkyvynarviointia tarvitsevien asiakkaiden kannalta sujuvasti toteutettuna.

Mielenterveys- ja päihdepäivystyksen TYKY-prosessissa aloitettiin syksyllä -20 Lean-menetelmän avulla tunnistamaan ja poistamaan turhan työn tekeminen ja löytämään ja lisäämään arvoa tuottavaa työtä arviointiprosessin kehittämiseksi. TYKY-prosessin läpimenoajat olivat tuolloin pitkiä ja työryhmän jäsenten vaihtuvuus oli suurta ja toiminta jäsentymätöntä. Lean:in jälkeen varattiin yhteisaika kuntoutustutkimuspoliklinikan somaattisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin työryhmän ja johdon kanssa, jossa mietittiin jatkon yhteistyön tiivistämistä arviointien samanaikaisen toteutumisen sujuvoittamiseksi. Yhteistapaaminen oli helmikuussa -21. Työtä -hanke osallistui tapaamiseen ja tapaamisessa sovittiin perustettavaksi työrukkasryhmä kehittämään arviointien mahdollista yhteensovittamista, joka oli myös Työtä -hankkeen pilotin 2 tavoitteena hankesuunnitelmassa.

Työrukkasryhmä koostui sekä kuntoutustutkimuspoliklinikan, mielenterveys- ja päihdepäivystyksen sekä työllisyyden monialaisen yhteispalvelun (TYP) työkyvynarvioinnin tiimin jäseniä. Näitä olivat kuntoutussuunnittelija, sosiaalineuvoja/työkykykoordinaattori, terveydenhoitaja, erikoislääkäri ja psykologi. Työrukkasryhmä kokoontui kuusi kertaa helmikuusta kesään -21 asti. Lisäksi kehittämistyössä tarvittavien käytännön asioiden selvittämiseen muun muassa kirjaamisen osalta varattiin pienemmällä työrukkasporukalla konsultaatioaikoja muiden alojen ammattilaisille.

Kehittämistyössä on koko ajan ollut mukana TYKY-ohjausryhmä, johon kuuluu noin 20 Eksoten eri yksiköiden ja TYP:n johtotason ja henkilöstön edustajaa. TYKY-ohjausryhmä katsottiin tarpeelliseksi perustaa, koska työ- ja toimintakyvyn arviointien yhteensovittaminen vaatii eri työyksiköiden yli tehtäviä päätöksiä. Näitä ovat muun muassa työntekijöiden siirrot toiseen yksikköön joko kokonaan tai osa-aikaisesti.

Yhteensovitettu työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi aloitti toimintansa 1.10.2021. TYKY-ohjausryhmän kokouksia jatkettiin edelleen ja toiminnan käytännöstä nousevia haasteita ratkotaan yhdessä TYKY-ohjausryhmässä, jota varten on luotu oma TEAMS-ryhmä säännöllisesti pidettävien kokousten lisäksi.

Tavoiteltu muutos

Työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessien yhteensovittamisen tavoitteena on tuottaa asiakkaille tasalaatuista, oikea-aikaista ja samanaikaisesti tehtyä laadukasta työ- ja toimintakyvyn arviointia. Lisäksi arviointi painottuu kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin, jossa pyritään palauttamaan asiakas takaisin työkykyiseksi kuntoutuksen keinoin, mikäli tämä on mahdollista. Kokonaisvaltainen arvio asiakkaan työ- ja toimintakyvystä sekä kuntoutumisen suunnitelmasta tehdään moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset haasteet huomioiden.

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteena oli aloittaa mielenterveyspuolen arviointiprosessissa olevien kuntouttavassa työtoiminnassa  oleville TYP-asiakkaille Kykyviisarin käyttö Työtä -hankkeen toiminta-aikana. Tavoitteena olisi ollut mitata nimenomaan muutosta työkyvynarvioinnin aloittamisesta lähtien aina toiminnan etenemisen myötä. Kykyviisarin käyttöönottoa ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi, koska kyse arviointiprosessissa on enemmänkin kuntoutustutkimuksesta ja sen työkyvynarvioinnin prosessista, joka sinällään ei tuota tietoa asiakkaan muutoksesta työ- ja toimintakykyyn.

Enemmänkin jatkossa on tarpeen mitata prosessin vaikuttavuutta asiakkaalle. Yhteensovitetun somaattisen ja psyykkisen arviointiprosessin vaikuttavuutta kysytään asiakkailta kahdesti vuodessa laajemmalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Lisäksi arviointiprosessista kerätään tietoa asiakastietojärjestelmän sisältömerkinnöillä muun muassa asiakkaiden eläke- ja kuntoutuspäätöksistä tai muusta asian etenemisestä varsinaisen arvioinnin jälkeen. Tietoa tästä kerätään asiakkailta arvioinnin seurantasoitolla 3 kk päästä itse arvioinnista sekä Kelan etuustietojärjestelmästä asiakkaan luvalla.

Toteutussuunnitelma

Yhteensovitettu somaattisen ja psykiatrisen työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi on aloittanut toimintansa 1.10.2021 alkaen kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Toiminnan käyttöön oton ja jatkokehittämisen kannalta on tärkeää, että psyykkisen työkykyisyyden arviointiin saataisi palkattua oma vakituinen psykiatri. Toimi on ollut haussa jo kahdesti, mutta se ei ole tuottanut hakijoita. Tällä hetkellä psykiatrisen työ- ja toimintakyvyn arviointia kuntoutustutkimuspoliklinikalla tekee osa-aikaisesti, kerran viikossa, mielenterveys- ja päihdeklinikan erikoislääkäri. Lisäksi uutena toimintana käyttöönotettu psykiatrisen työkyvynarvioinnin lääkärinvastaanotot (somaattisen työkyvynarvioinnin lääkärinvastaanoton ohella) toteutuvat tällä hetkellä säännöllisesti Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa (TYP) Lappeenrannassa ja Imatralla.

Yhteensovitetussa työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnissa pyritään hyödyntämään sekä somaattisen että psykiatrisen työkykyisyyden arviointiprosessien asiakkaan asian etenemisen kannalta hyvin toimivia toimintatapoja sekä luomaan juuri tämän yhteensovitetun arvioinnin yhteisesti ja samanaikaisesti toimivia ratkaisuja.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yhteensovitetun somaattisen ja psykiatrisen työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin kehittämistyössä ei ollut mukana asiakaskehittäjiä eikä kokemusasiantuntijoita. Asiakasymmärrystä arviointiprosessista ja sen jatkokehittämisestä kerrytetään jatkossa kahdesti vuodessa kerättävällä laajemmalla asiakaspalautekyselyllä.

 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Yhteensovitettu työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin malli on syntynyt jo aiemmin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin muun muassa kuntoutustutkimuspoliklinikalla ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa  (TYP) sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehdyn kehittämistyön ja yhteistyön tuloksena.

Yhteensovittaminen linkittyi ajallisesti Työtä -hankkeen alkamiseen ja sen toimenpidekokonaisuus 1 (pilotti 2) tavoitteeseen yhteensovittaa Etelä-Karjalan mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntoutustutkimuspoliklinikan, työelämäpalveluiden ja tuetun työllistymisen sekä työllisyyden monialaisen yhteispalvelun (TYP) työ- ja toimintakyvyn arviointi yhdeksi palveluprosessiksi.

Työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin käyttöönotossa rinnalla tuli tarpeen kehittää eteläkarjalaisen osatyökykyisen asiakkaan palvelupolkua myös silloin, kun hän ei kuulu työterveyshuollon piiriin eikä tämän kuntoutustutkimuspoliklinikan arvioinnin lähettämiskriteerit täyty. Tällöin työ- ja toimintakyvyn arviointi tapahtuu sote-keskuksessa. 

Ideointi

Työrukkasryhmä esitteli keväällä -21 TYKY-ohjausryhmälle mallin yhteensovitetusta työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnista. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Työ- ja toimintakyvyn arvioita tehdään kuntoutumisen suunnittelun tueksi sekä erilaisten sosiaaliturvaetuuksien ja sosiaalipalveluiden hakemiseksi. Työkykyä arvioidaan myös työllistymisprosessin osana työura- ja työllistymisvaihtoehtoja kartoitettaessa. Somaattisen ja psykiatrisen työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessin yhteensovittamisen tavoitteena on tarjota asiakkaille kokonaisvaltaista, tasalaatuista ja oikea-aikaista työ- ja toimintakyvyn arviota huomioiden asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn haasteet. Palvelu painottuu ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuuksien ja edellytysten arviointiin. Kuntoutuksen keinoin pyritään tukemaan asiakasta työelämässä, opiskelussa ja arjessa selviytymisessä. 

Idean testaus asiakkaalla

Ensimmäinen asiakaspalaute kerätään mahdollisesti keväällä 2022.

Ratkaisun testaaminen

Yhteensovitetun arviointiprosessin toiminta on alkanut hitaasti 1.10.2021 lähtien, koska psykiatrisen työkykyisyyden arvioinnin ”hännät” sovittiin hoidettavaksi edelleen mielenterveys- ja päihdeyksikössä. Lääkärin vastaanotot psykiatrisen työkyvyn arvioinnissa TYP-asiakkaiden osalta on alkanut käytännössä vasta marraskuussa -21. Sosiaalisen tilanteen arviointia tekee nyt alussa kuntoutustutkimuspoliklinikan kuntoutussuunnittelija eikä mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä kuntoutustutkimuspoliklinikalle siirrettyä sosiaalineuvojan/työkykykoordinaattorin toimea nyt täytetä muun muassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin rekrytointikiellon vuoksi.

Yhteensovitetussa työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin moniammatillinen tiimi koostuu seuraavasti:

  • Kuntoutusylilääkäri​/fysiatri
  • Yleislääkäri
  • Psykiatri ​
  • Kuntoutussuunnittelija​/sosiaalityöntekijä
  • Sosiaalineuvoja (työkykykoordinaattori)
  • Psykologit​ (mielenterveys- ja päihdepalvelujen psykologit 2x50% työajalla)

Lisäksi tarvittaessa käytettävissä ja arvioinnissa mukana 

  • Neuropsykologiset tutkimukset sovitusti neurologian poliklinikan kautta tai neuropsykiatrinen arvio psykiatrialta
  • Voidaan lähettää tarvittaessa työfysioterapeutin, kuntoutusohjaajan ja toimintaterapeutin arvioon
  • Tarvittaessa konsultoidaan myös eri erikoisaloja
Ratkaisun perusidea

Yhteensovitettu työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi on aloittanut toimintansa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntoutustutkimuspoliklinikalla erikoissairaanhoidossa 1.10.2021. Sekä somaattisen että psykiatrisen työkykyisyyden ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi tehdään samassa yksikössä, samanaikaisesti ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa itse arvion tekemisen ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. TYP-asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointi tehdään edelleen tiiviissä yhteistyössä kuntoutustutkimuspoliklinikan työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin kanssa, myös psykiatrisen työkykyisyyden arvioinnin osalta.

Työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin pääsee lääkärin tekemällä lähetteellä. Lisäksi toiminnassa on myös kerran viikossa toteutuva walk-in mahdollisuus, jolloin asiakas voi itse tulla kuntoutustutkimuspoliklinikalle selvittämään fyysiseen tai psyykkiseen työkykyisyyteensä liittyviä pulmia. Asiakas ohjataan walk-in vastaanotolta joko työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointiprosessiin tai muihin asiakkaan tarvitsemiin palveluihin. Lisäksi arviointiprosessissa otetaan laajemmin käyttöön sähköisen asioinnin mahdollisuus muun muassa erilaisten esitietolomakkeiden täyttämiseksi sähköisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteensovitetun työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin toiminnan aloittamisesta järjestettiin syksyllä -21 yhteiskokous työterveyshuoltojen kanssa, jossa tarkoituksena oli sekä tiedottaa yhteensovitetusta arviointiprosessista että keskustella lähettämisen ja rajapintojen haasteista ja niiden yhteiskehittämisestä.

Työtä -hankkeen toimenpidekokonaisuus 1, pilotti 2, järjesti 27.10.2021 Työkyvynarvioinnin asiantuntijuus -teemapäivä -webinaarin, joka keräsi kuulijoita 288 ympäri Suomea. Tavoitteena oli keskustella työkyvynarvioinnista yleisesti sekä esitellä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin yhteensovitettu somaattisen ja psykiatrisen työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointiprosessi sekä maakunnallisesti että maanlaajuisesti.

Yli organisaatio- ja yksikkörajojen tehtävään kehittämistyöhön tarvitaan ohjausryhmä, jotta johto on tarkkaan tietoinen, mitä on tarve kehittää ja miksi ja antamaan kehittämistyölle raamit ja ohjauksen. Työkyvynarviointien kehittämistyö on tapahtunut sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä koskettanut myös työllisyyden palveluja. Tätä kehittämistyötä ei olisi voitu tehdä, mikäli johto ei tähän olisi sitoutunut ja antanut yhteensovitukselle siunaustaan. Työrukkasryhmä taas tarvittiin, jotta käytännössä työtä tekevät ja siten parhaiten haasteet ja vahvuudet tuntevat saavat olla kehittämässä palveluja asiakkaiden hyväksi. Asiakasosallisuus ei työkyvynarviointien yhteensovittamisen tässä kehittämisen vaiheessa ollut mukana, mutta toiminnan jatkokehittämistarpeet tulevat nimenomaan asiakkaiden ja myös työntekijöiden kokemuksista.

Käytännön haasteita erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnan erojen vuoksi on esiintynyt käytännön työssä. Näitä haasteita nostetaan jatkossakin esiin ja pyritään ratkaisemaan yleisen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin kehittämisen ohessa ja myötä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämistyössä on koko ajan ollut mukana TYKY-ohjausryhmä, johon kuuluu noin 20 Eksoten eri yksiköiden ja TYP:n johtotason ja henkilöstön edustajaa. TYKY-ohjausryhmä katsottiin tarpeelliseksi perustaa, koska työ- ja toimintakyvyn arviointien yhteensovittaminen vaatii yksikkörajojen yli tehtäviä päätöksiä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työ- ja toimintakyvyn arviointien yhteensovittaminen koskee mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntoutustutkimuspoliklinikan ja työllisyyden monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) tehtäviä työ- ja toimintakyvyn arviointiprosesseja. Toimintamallissa ajatuksena on ollut yhteensovittaa psykiatrinen työkyvyn arviointiprosessi kuntoutustutkimuspoliklinikalla tehtävän somaattisen työkykyarvioinnin rinnalle sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti. Näin ollen kuntoutustutkimuspoliklinikan työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi on jatkossa psykiatrisen työkykyarvion osaltakin erikoissairaanhoitoon kuuluvaa palvelua ja nimenomaan kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin painottuva arviointiprosessi.

Vuosia jatkunutta kuntoutustutkimuspoliklinikan ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) yhteistyötä ja jo olemassa olevaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin asiakasprosessia ei ollut tarpeen muuttaa nyt tehdyssä integraatiossa. TYP on ollut tiiviisti​ mukana tässä integroitujen työkyvynarviointiprosessien yhteiskehittämisessä erityisesti aiemmin prosessista puuttuneen psykiatrisen työkykyarvioinnin saamiseksi omaan asiakasprosessiinsa.

Yhteensovitetun arviointiprosessin aloittaessa toimintansa haasteeksi nousi mielenterveyspalveluista tähän erikoissairaanhoidon arviointiprosessiin lähetettävät työkyvynarviointia tarvitsevat asiakkaat/potilaat. Yhteensovitettuihin arviointeihin ei ole tarkoitus lähettää kaikkia työ- ja toimintakykyä tarvitsevia asiakkaita vaan ne asiakkaat, joilla on laaja-alaisia ja moniammatillista arviointia vaativia fyysisiä ja psyykkisiä haasteita työ- ja opiskelukyvyssä. Lisäksi kuntoutustutkimuspoliklinikan arvioinnissa korostuu kuntoutusmahdollisuuksien arviointi, nyt myös psyykkisen kuntoutuksen osalta. Tämän asiakasohjautuvuuden haasteen vuoksi  kuntoutussuunnittelijan/-koordinaattorin työtä suunnattiin enemmän mielenterveyspalveluiden puolelle asiakasohjautuvuuden sujumisen varmistamiseksi. 

Yhteensovitetun työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi liittyy myös Työtä -hankkeessa pilotoitavan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin työkyvyn tuen tiimin ja siinä peruspalveluihin ja sote-keskukseen sijoittuvan työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Tämän rakentuminen ja sijoittuminen sekä siinä kuntoutustutkimuspoliklinikan arvioinnin hyödyntäminen ja rinnakkain toimijuuden kehittäminen on edelleen kesken. 

Jatkolle jää siis nähtäväksi ja sovittavaksi työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin yhteensovitettu kokonaisuus ja linkittyminen työkyvyn tuen tiimiin/työkyvyn tuki sote-keskukseen toimintamallissa hyödynnettäväksi.