Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen tuessa. (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)
Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys-ja päihdepalveluissa toimii liikkuvan tuen LiiTu-työryhmä, jonka 7 työntekijästä viisi toimii Porissa ja sen lähikaupungeissa, yksi Eurajoella ja yksi Eurassa. Muun Satakunnan osalta ollaan pitkälti ostopalveluiden varassa. LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä.
LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön.
Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittämisen lähtökohtana oli tarve laajentaa palvelu koko Satakunnan hyvinvointialueelle, jotta asuinkunnasta riippumatta kaikki asiakkaat saisivat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Satakunnan hyvinvointialueella välimatkat voivat olla pitkiä ja palveluntarjonta rikkonaista, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
Hybridimallin kehittäminen on osa sekä Kestävän kasvun ohjelman, että Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelman digitaalisten palvelujen käyttöönottoa. Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.
Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa. Korona-aikana haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet jäivät ns. oman onnensa nojaan, jolloin syntyi vuokraästejä ja asunnot pääsivät huonoon kuntoon.
Palvelujen painopistettä pyritään siirtämään raskaammista kevyempiin, erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään.
Tarve liikkuvan tuen laajentamisesta tuli palvelutuotannosta ja kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. Palvelutuotannosta mukana on ollut mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen vastuuyksikön päällikkö sekä esihenkilöt kuntouttavasta päihdetyöstä ja asumispalveluista. Asumispalveluiden esihenkilö on toiminut jo olemassa olevan LiiTu -työryhmän lähiesihenkilönä ja kuntouttavan päihdetyön esihenkilö toimi Rauman LiiTu -pilotin työntekijöiden käytännön työn lähiesihenkilönä.
LiiTun käytännön asiakastyötä toteuttivat hankkeen kaksi projektisuunnittelijaa ja hankekoordinaattori vastasi pilotin pääasiallisesta kehittämisestä ja eteenpäin viemisestä.
Yhteistyö oli alusta lähtien sujuvaa ja tavoitteellista, koska kaikilla oli yhteinen tahto ja päämäärä kehittää palvelua entistä asiakaslähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi.
Liikkuva tuki on laajentunut koko Satakunnan hyvinvointialueelle ja sitä on saatavilla niin lähi-, kuin etäpalveluna.
Asiakkaat saavat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä, joustavasti ja oikea-aikaisesti, asuinpaikkakunnasta riippumatta ja he pystyvät elämään itsenäistä, oman näköistä elämää.
Liikkuvan tuen myötä pystytään ehkäisemään häätöjä/asunnottomuutta ja niistä seuraavia erilaisia kustannuksia. Lisäksi erilaisten sote-palvelujen käyttö ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet-
Kustannussäästöjä syntyy myös, kun ostopalvelujen ja raskaampien palvelujen tarve vähenee. Esimerkiksi asiakkaita on siirtynyt yksityisistä asumispalveluista liikkuvan tuen piiriin.
Kuukausittain tilastoidaan: sovitut kontaktit, toteutuneet kontaktit yhteensä, etäkontaktit, lähikontaktit, peruuntuneet kontaktit, uudet asiakkuudet, päättyneet asiakkuudet, estetyt häädöt sekä toteutuneet häädöt ja asiakasmäärä yhteensä.
Lisäksi kerätään tilastoa siitä mistä asiakkaat ohjautuvat liikkuvaan tukeen ja minne he mahdollisesti ohjautuvat liikkuvan tuen jälkeen.
Asiakaskohtaisesti tilastoidaan: palveluun tulosyy, hyvinvoinnin seurantapisteet palvelun alussa ja lopussa, palvelun kesto, tapaamiskerrat sekä palvelun päättymissyy.
Lisäksi raportoidaan asumispalveluista (yhteisöllinen, ympärivuorokautinen, tuettu asuminen) siirtyneet asiakkaat sekä heidän asumispalveluissa saamansa tuki ja LiiTussa saamansa tuki.
Palvelun päätyttyä asiakkaita pyydetään arvioimaan kokonaisvaltaisesti saamaansa liikkuvaa tukea sekä numeerisesti asteikolla 1-5 (1 = hyvin huono, 2= huono, 3= keskiverto, 4= hyvä, 5= erittäin hyvä), että halutessaan myös sanallisesti.
Henkilöstökokemusta liikkuvasta tuesta kartoitetaan yhteistyökumppaneilta webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitetään tietävätkö yhteistyökumppanit mitä liikkuva tuki on ja miten asiakkaita ohjataan palveluun, koetaanko yhteistyö sujuvaksi ja vakiintuneeksi sekä onko LiiTu tarkoituksenmukaista ja raskaampien palvelujen tarvetta vähentävää toimintaa. Kysely toteutetaan kahdesti samoille yhteistyökumppaneille.
Pilotti aloitettiin mallintamalla jo olemassa oleva liikkuva tuki sanallisesti ja kuvallisesti, lisäksi palvelusta tehtiin prosessikuvaus yhteistyössä palvelutuotannon kanssa.
Palvelutuotannon ja hankkeen kesken keskusteltiin ja sovittiin pilotin tavoitteista, tarpeista, käytännöistä sekä arvioinnista. Suunnittelussa huomioitiin projektisuunnittelijoiden esille tuomat kokemukset ja näkemykset heidän ollessaan perehtymässä jo olemassa olevaan liikkuvaan tukeen. Keskusteltiin siellä olevista hyvistä käytännöistä sekä mahdollisista kehittämistarpeista pilottia ajatellen.
LiiTu -pilottia markkinoitiin kohdennetusti yhteistyökumppaneille, lisäksi siitä tiedotettiin hyvinvointialueen henkilöstöä intranetissä. Projektisuunnittelijat kävivät lisäksi henkilökohtaisesti kertomassa liikkuvasta tuesta yhteistyökumppaneille.
Koko pilotin ajan palvelutuotanto ja hanke kokoontui keskustelemaan ja arvioimaan sen hetkistä tilannetta ja kehittämistä tehtiin koko pilotin ajan. Yksi tavoitteista oli ketteröittää palvelua niin, että potentiaalisen asiakkaan kohdalla Asumisen asiakasohjausyksikön sosiaaliohjaajan ei tarvitse odottaa viikoittaista palaveria LiiTun työntekijöiden kanssa, vaan hän voi olla yhteydessä liikkuvaan tukeen heti. Näin asiakas ei joudu odottamaan ensimmäistä yhteydenottoa, vaan palvelutarpeen arvio tehdään jo akuuttitilanteessa.
Liikkuvan tuen kohderyhmää ovat 18-65 -vuotiaat
-
psykiatriselta osastojaksolta kotiutuvat
-
tehostetusta, yhteisöllisestä tai tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen siirtyvät
-
itsenäisesti asuvat, joilla on riski joutua asumispalveluiden asiakkaaksi
-
haasteellisessa elämäntilanteessa olevat, itsenäistyvät nuoret 18 –vuotiaista ylöspäin
-
neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät asiakkaat
-
vankilasta vapautuvat.
Yhteydenoton LiiTuun voi tehdä asiakas itse tai asiakkaan luvalla hänen läheisensä tai viranomainen, jolloin palveluun hakeutuminen lähtee asiakkaasta itsestään. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa työskentelylle, joka pohjautuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan.