Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen tuessa. (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)
Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys-ja päihdepalveluissa toimii liikkuvan tuen LiiTu-työryhmä, jonka 7 työntekijästä viisi toimii Porissa ja sen lähikaupungeissa, yksi Eurajoella ja yksi Eurassa. Muun Satakunnan osalta ollaan pitkälti ostopalveluiden varassa. LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä.
LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön.
Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittämisen lähtökohtana oli tarve laajentaa palvelu koko Satakunnan hyvinvointialueelle, jotta asuinkunnasta riippumatta kaikki asiakkaat saisivat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Satakunnan hyvinvointialueella välimatkat voivat olla pitkiä ja palveluntarjonta rikkonaista, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
Hybridimallin kehittäminen on osa sekä Kestävän kasvun ohjelman, että Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelman digitaalisten palvelujen käyttöönottoa. Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.
Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa. Korona-aikana haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet jäivät ns. oman onnensa nojaan, jolloin syntyi vuokraästejä ja asunnot pääsivät huonoon kuntoon.
Palvelujen painopistettä pyritään siirtämään raskaammista kevyempiin, erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään.
Tarve liikkuvan tuen laajentamisesta tuli palvelutuotannosta ja kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. Palvelutuotannosta mukana on ollut mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen vastuuyksikön päällikkö sekä esihenkilöt kuntouttavasta päihdetyöstä ja asumispalveluista. Asumispalveluiden esihenkilö on toiminut jo olemassa olevan LiiTu -työryhmän lähiesihenkilönä ja kuntouttavan päihdetyön esihenkilö toimi LiiTu -pilottien työntekijöiden käytännön työn lähiesihenkilönä.
LiiTun käytännön asiakastyötä toteuttivat hankkeen neljä projektisuunnittelijaa ja hankekoordinaattori vastasi pilotin pääasiallisesta kehittämisestä ja eteenpäin viemisestä.
Yhteistyö oli alusta lähtien sujuvaa ja tavoitteellista, koska kaikilla oli yhteinen tahto ja päämäärä kehittää palvelua entistä asiakaslähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi.
Liikkuva tuki on laajentunut koko Satakunnan hyvinvointialueelle ja sitä on saatavilla niin lähi-, kuin etäpalveluna. LiiTun laajeneminen Raumalle 1.1.2024-30.6.2025 sekä Huittisiin, Kokemäelle, Harjavaltaan ja Nakkilaan 1.11.2024-31.12.2025.
Asiakkaat saavat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä, joustavasti ja oikea-aikaisesti, asuinpaikkakunnasta riippumatta ja he pystyvät elämään itsenäistä, oman näköistä elämää.
Liikkuvan tuen myötä pystytään ehkäisemään häätöjä/asunnottomuutta ja niistä seuraavia erilaisia kustannuksia. Lisäksi erilaisten sote-palvelujen käyttö ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet-
Kustannussäästöjä syntyy myös, kun ostopalvelujen ja raskaampien palvelujen tarve vähenee. Esimerkiksi asiakkaita on siirtynyt yksityisistä asumispalveluista liikkuvan tuen piiriin.
Kuukausittain tilastoidaan: sovitut kontaktit, toteutuneet kontaktit yhteensä, etäkontaktit, lähikontaktit, peruuntuneet kontaktit, uudet asiakkuudet, päättyneet asiakkuudet, estetyt häädöt sekä toteutuneet häädöt ja asiakasmäärä yhteensä.
Lisäksi kerätään tilastoa siitä mistä asiakkaat ohjautuvat liikkuvaan tukeen ja minne he mahdollisesti ohjautuvat liikkuvan tuen jälkeen.
Asiakaskohtaisesti tilastoidaan: palveluun tulosyy, hyvinvoinnin seurantapisteet palvelun alussa ja lopussa (1.1.-31.10.24), 3X10D -elämäntilannemittarin ja WEMWBS-positiivisen mielenterveyden mittarin seurantapisteet palvelun alussa ja lopussa (1.11.24-31.12.25), palvelun kesto, tapaamiskerrat sekä palvelun päättymissyy.
Lisäksi raportoidaan asumispalveluista (yhteisöllinen, ympärivuorokautinen, tuettu asuminen) siirtyneet asiakkaat sekä heidän asumispalveluissa saamansa tuki ja LiiTussa saamansa tuki.
Palvelun päätyttyä asiakkaita pyydetään arvioimaan kokonaisvaltaisesti saamaansa liikkuvaa tukea sekä numeerisesti asteikolla 1-5 (1 = hyvin huono, 2= huono, 3= keskiverto, 4= hyvä, 5= erittäin hyvä), että halutessaan myös sanallisesti.
Henkilöstökokemusta liikkuvasta tuesta kartoitetaan yhteistyökumppaneilta webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitetään tietävätkö yhteistyökumppanit mitä liikkuva tuki on ja miten asiakkaita ohjataan palveluun, koetaanko yhteistyö sujuvaksi ja vakiintuneeksi sekä onko LiiTu tarkoituksenmukaista ja raskaampien palvelujen tarvetta vähentävää toimintaa. Kysely toteutetaan kahdesti samoille yhteistyökumppaneille. KESKEN
Pilotti aloitettiin mallintamalla jo olemassa oleva liikkuva tuki sanallisesti ja kuvallisesti, lisäksi palvelusta tehtiin prosessikuvaus yhteistyössä palvelutuotannon kanssa.
Palvelutuotannon ja hankkeen kesken keskusteltiin ja sovittiin pilotin tavoitteista, tarpeista, käytännöistä sekä arvioinnista. Suunnittelussa huomioitiin projektisuunnittelijoiden esille tuomat kokemukset ja näkemykset heidän ollessaan perehtymässä jo olemassa olevaan liikkuvaan tukeen. Keskusteltiin siellä olevista hyvistä käytännöistä sekä mahdollisista kehittämistarpeista pilottia ajatellen.
LiiTu -pilottia markkinoitiin kohdennetusti yhteistyökumppaneille, lisäksi siitä tiedotettiin hyvinvointialueen henkilöstöä intranetissä. Projektisuunnittelijat kävivät lisäksi henkilökohtaisesti kertomassa liikkuvasta tuesta yhteistyökumppaneille.
Koko pilotin ajan palvelutuotanto ja hanke kokoontui keskustelemaan ja arvioimaan sen hetkistä tilannetta ja kehittämistä tehtiin koko pilotin ajan. Yksi tavoitteista oli ketteröittää palvelua niin, että potentiaalisen asiakkaan kohdalla Asumisen asiakasohjausyksikön sosiaaliohjaajan ei tarvitse odottaa viikoittaista palaveria LiiTun työntekijöiden kanssa, vaan hän voi olla yhteydessä liikkuvaan tukeen heti. Näin asiakas ei joudu odottamaan ensimmäistä yhteydenottoa, vaan palvelutarpeen arvio tehdään jo akuuttitilanteessa.
Liikkuvan tuen kohderyhmää ovat 18-65 -vuotiaat
-
psykiatriselta osastojaksolta kotiutuvat
-
tehostetusta, yhteisöllisestä tai tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen siirtyvät
-
itsenäisesti asuvat, joilla on riski joutua asumispalveluiden asiakkaaksi
-
haasteellisessa elämäntilanteessa olevat, itsenäistyvät nuoret 18 –vuotiaista ylöspäin
-
neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät asiakkaat
-
vankilasta vapautuvat.
Yhteydenoton LiiTuun voi tehdä asiakas itse tai asiakkaan luvalla hänen läheisensä tai viranomainen, jolloin palveluun hakeutuminen lähtee asiakkaasta itsestään. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa työskentelylle, joka pohjautuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan.
Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin. Myös erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään. Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.
LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön. Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa.
LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä.
Liikkuvaa tukea kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön alusta alkaen yhdessä palvelutuotannon kanssa. Suunnittelua ja toiminnan arviointia tehtiin yhteisissä palavereissa ja lisäksi järjestettiin työpaja ennen toiminnan aloittamista. Se, että toimintamallin suunnitteluun osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja siten toimintaan sitoutumisen lisääntymisen.
LiiTu-työntekijänä toimivan tulee olla suhteellisen kokenut mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen, jotta hän osaa arvioida kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen, antaen kuitenkin asiakkaalle tilaa määrittää itse omat tavoitteensa, mielekkään elämän saavuttamiseksi. Työntekijä ei tee asioita asiakkaan puolesta, vaan tukee ja ohjaa asiakasta rinnalla kulkien, toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti.
Työntekijältä tulee löytyä joustavuutta ja monipuolisuutta, sillä työskentely sisältää monenlaisia toimintoja: altistamiskäyntejä, arjen taitojen opettelua, virastossa asioimisen opettelua, omasta hyvinvoinnista huolehtimisen opettelua. Toiminnan ohella työskentely sisältää asiakkaan psyykkisen voinnin seurantaa, puheeksi ottoa sekä keskusteluapua.
Liikkuva tuki on vähentänyt raskaampien palvelujen sekä ostopalvelujen tarvetta, asiakkaiden siirryttyä liikkuvan tuen asiakkaiksi. Tämän myötä asiakkaiden osallisuuden ja pystyvyyden tunne ovat lisääntyneet ja vaikuttaneet positiivisesti asiakkaiden elämänlaatuun.
Kustannussäästöjä on syntynyt, kun asiakkaita on siirtynyt yksityisistä asumispalveluista LiiTun asiakkaaksi. Ympärivuorokautinen palveluasuminen maksaa noin 4 800e/kk/asiakas ja tuettu asuminen noin 1 400e/kk/asiakas. Usein yksityisissä asumispalveluissa olevat asiakkaat jäävät niihin ns. roikkumaan, eikä siirtymistä kevyempiin palveluihin tapahdu. LiiTu mahdollistaa oikea-aikaisen ja intensiivisen palvelun, jonka avulla voidaan ehkäistä asumisyksikköön siirtyminen, mutta myös edesauttaa itsenäiseen asumiseen siirtymistä asumisyksiköstä.
Ajanjaksolla 1-10/24 yksityisistä asumispalveluista on siirtynyt LiiTuun 10 asiakasta, joista viisi ympärivuorokautisesta ja 5 tuetusta asumisesta. Toisaalta säästötavoitteet eivät saa olla ainoa syy siirtää asiakkaita esim. ympärivuorokautisesta asumisesta suoraan itsenäiseen asumiseen ja LiiTun asiakkaaksi. Kaikilla ympärivuorokautisissa asumispalveluissa eläneillä ei välttämättä ole minkäänlaisia arjenhallintataitoja, esim. ei osata keittää perunoita, jolloin LiiTun tarjoama tuki ei ole riittävää. Tällöin ratkaisuna voisi olla asiakkaan porrasteinen siirtäminen ympärivuorokautisesta asumisesta yhteisölliseen tai tuettuun asumiseen ja vasta sen jälkeen itsenäiseksi asujaksi.
Aina asiakas ei ole halukas muuttamaan omilleen ja jos muutos tapahtuu asiakkaan tahdonvastaisesti, ei hän välttämättä ole motivoitunut työskentelemään LiiTu -työntekijän kanssa.
Arvoinnin ei tule perustua ainoastaan suoritteisiin, esim. asiakasmääriin, vaan myös palvelun vaikuttavuuteen, eli asiakkaiden kokemuksiin siitä miten palvelu on vaikuttanut heidän vointiinsa ja tilanteeseensa.
KESKEN
Kuva
