Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin.
Toimintamallin nimi
Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin.
Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin. Myös erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään. Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.
LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön. Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa.
LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen tuessa. (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)
Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys-ja päihdepalveluissa toimii liikkuvan tuen LiiTu-työryhmä, jonka 7 työntekijästä viisi toimii Porissa ja sen lähikaupungeissa, yksi Eurajoella ja yksi Eurassa. Muun Satakunnan osalta ollaan pitkälti ostopalveluiden varassa. LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä.
LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön.
Liikkuvan tuen kohderyhmää ovat 18-65 -vuotiaat
-
psykiatriselta osastojaksolta kotiutuvat
-
tehostetusta, yhteisöllisestä tai tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen siirtyvät
-
itsenäisesti asuvat, joilla on riski joutua asumispalveluiden asiakkaaksi
-
haasteellisessa elämäntilanteessa olevat, itsenäistyvät nuoret 18 –vuotiaista ylöspäin
-
neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät asiakkaat
-
vankilasta vapautuvat.
Yhteydenoton LiiTuun voi tehdä asiakas itse tai asiakkaan luvalla hänen läheisensä tai viranomainen, jolloin palveluun hakeutuminen lähtee asiakkaasta itsestään. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa työskentelylle, joka pohjautuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan.
Liikkuvaa tukea kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön alusta alkaen yhdessä palvelutuotannon kanssa. Suunnittelua ja toiminnan arviointia tehtiin yhteisissä palavereissa ja lisäksi järjestettiin työpaja ennen toiminnan aloittamista. Se, että toimintamallin suunnitteluun osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja siten toimintaan sitoutumisen lisääntymisen.
LiiTu-työntekijänä toimivan tulee olla suhteellisen kokenut mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen, jotta hän osaa arvioida kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen, antaen kuitenkin asiakkaalle tilaa määrittää itse omat tavoitteensa, mielekkään elämän saavuttamiseksi. Työntekijä ei tee asioita asiakkaan puolesta, vaan tukee ja ohjaa asiakasta rinnalla kulkien, toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti.
Työntekijältä tulee löytyä joustavuutta ja monipuolisuutta, sillä työskentely sisältää monenlaisia toimintoja: altistamiskäyntejä, arjen taitojen opettelua, virastossa asioimisen opettelua, omasta hyvinvoinnista huolehtimisen opettelua. Toiminnan ohella työskentely sisältää asiakkaan psyykkisen voinnin seurantaa, puheeksi ottoa sekä keskusteluapua.
Liikkuva tuki on vähentänyt raskaampien palvelujen sekä ostopalvelujen tarvetta, asiakkaiden siirryttyä liikkuvan tuen asiakkaiksi. Tämän myötä asiakkaiden osallisuuden ja pystyvyyden tunne ovat lisääntyneet ja vaikuttaneet positiivisesti asiakkaiden elämänlaatuun.
Kustannussäästöjä on syntynyt, kun asiakkaita on siirtynyt yksityisistä asumispalveluista LiiTun asiakkaaksi. Ympärivuorokautinen palveluasuminen maksaa noin 4 800e/kk/asiakas ja tuettu asuminen noin 1 400e/kk/asiakas. Usein yksityisissä asumispalveluissa olevat asiakkaat jäävät niihin ns. roikkumaan, eikä siirtymistä kevyempiin palveluihin tapahdu. LiiTu mahdollistaa oikea-aikaisen ja intensiivisen palvelun, jonka avulla voidaan ehkäistä asumisyksikköön siirtyminen, mutta myös edesauttaa itsenäiseen asumiseen siirtymistä asumisyksiköstä.
Ajanjaksolla 1-10/24 yksityisistä asumispalveluista on siirtynyt LiiTuun 10 asiakasta, joista viisi ympärivuorokautisesta ja 5 tuetusta asumisesta. Toisaalta säästötavoitteet eivät saa olla ainoa syy siirtää asiakkaita esim. ympärivuorokautisesta asumisesta suoraan itsenäiseen asumiseen ja LiiTun asiakkaaksi. Kaikilla ympärivuorokautisissa asumispalveluissa eläneillä ei välttämättä ole minkäänlaisia arjenhallintataitoja, esim. ei osata keittää perunoita, jolloin LiiTun tarjoama tuki ei ole riittävää. Tällöin ratkaisuna voisi olla asiakkaan porrasteinen siirtäminen ympärivuorokautisesta asumisesta yhteisölliseen tai tuettuun asumiseen ja vasta sen jälkeen itsenäiseksi asujaksi.
Aina asiakas ei ole halukas muuttamaan omilleen ja jos muutos tapahtuu asiakkaan tahdonvastaisesti, ei hän välttämättä ole motivoitunut työskentelemään LiiTu -työntekijän kanssa.
Arvoinnin ei tule perustua ainoastaan suoritteisiin, esim. asiakasmääriin, vaan myös palvelun vaikuttavuuteen, eli asiakkaiden kokemuksiin siitä miten palvelu on vaikuttanut heidän vointiinsa ja tilanteeseensa.
KESKEN
Kansikuva
