Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)

Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin.

Toteutuspaikka
Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Elina Santala

Luotu

05.02.2024

Viimeksi muokattu

29.08.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin. Myös erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään.  Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.

LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön. Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa.

LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä. 

Toimintaympäristö **

Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)

Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen.​ Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen​ tuessa.​ (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)

Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys-ja päihdepalveluissa toimii liikkuvan tuen LiiTu-työryhmä, jonka 7 työntekijästä viisi toimii Porissa ja sen lähikaupungeissa, yksi Eurajoella ja yksi Eurassa. Muun Satakunnan osalta ollaan pitkälti ostopalveluiden varassa. LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä. 

LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Liikkuvan tuen kohderyhmää ovat 18-65 -vuotiaat

  • psykiatriselta osastojaksolta kotiutuvat ​

  • tehostetusta, yhteisöllisestä tai tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen siirtyvät​

  • itsenäisesti asuvat, joilla on riski joutua asumispalveluiden asiakkaaksi​

  • haasteellisessa elämäntilanteessa olevat, itsenäistyvät nuoret 18 –vuotiaista ylöspäin​

  • neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät asiakkaat​

  • vankilasta vapautuvat.

Yhteydenoton LiiTuun voi tehdä asiakas itse tai asiakkaan luvalla hänen läheisensä tai viranomainen, jolloin palveluun hakeutuminen lähtee asiakkaasta itsestään. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa työskentelylle, joka pohjautuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Liikkuvaa tukea kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön alusta alkaen yhdessä palvelutuotannon kanssa. Suunnittelua ja toiminnan arviointia tehtiin yhteisissä palavereissa ja lisäksi järjestettiin työpaja ennen toiminnan aloittamista. Se, että toimintamallin suunnitteluun osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja siten toimintaan sitoutumisen lisääntymisen.

LiiTu-työntekijänä toimivan tulee olla suhteellisen kokenut mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen, jotta hän osaa arvioida kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen, antaen kuitenkin asiakkaalle tilaa määrittää itse omat tavoitteensa, mielekkään elämän saavuttamiseksi. Työntekijä ei tee asioita asiakkaan puolesta, vaan tukee ja ohjaa asiakasta rinnalla kulkien, toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti.

Työntekijältä tulee löytyä joustavuutta ja monipuolisuutta, sillä työskentely sisältää monenlaisia toimintoja: altistamiskäyntejä, arjen taitojen opettelua, virastossa asioimisen opettelua, omasta hyvinvoinnista huolehtimisen opettelua. Toiminnan ohella työskentely sisältää asiakkaan psyykkisen voinnin seurantaa, puheeksi ottoa sekä keskusteluapua.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Liikkuva tuki on vähentänyt raskaampien palvelujen sekä ostopalvelujen tarvetta, asiakkaiden siirryttyä liikkuvan tuen asiakkaiksi. Tämän myötä asiakkaiden osallisuuden ja pystyvyyden tunne ovat lisääntyneet ja vaikuttaneet positiivisesti asiakkaiden elämänlaatuun.

Kustannussäästöjä on syntynyt, esimerkiksi asiakkaan siirryttyä yksityisistä asumispalveluista LiiTun asiakkaaksi.  KESKEN

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Liikkuvan tuen tarjoamasta palvelusta, tarkoituksesta ja tavoitteista kannattaa tiedottaa yhteistyökumppaneita mahdollisimman selkeästi. Tällöin palveluun ohjautuu asiakkaita, joille liikkuva tuki on tarkoituksenmukaista. Liikkuva tuki ei esimerkiksi tarjoa asuntojen raivauspalvelua, vaikka yksi LiiTun tavoitteista on häätöjen/asunnottomuuden ehkäisy. Asiakasta ohjaten ja tukien asuntoa voidaan yhdessä siistiä, mutta varsinainen palveluun hakeutumisen syy tulee olla esim. omasta hyvinvoinnista huolehtimisen opettelu.

Liikkuvaa tukea voisi tarjota myös iltaisin, mahdollisesti viikonloppuisinkin, jolloin asiakkaan kanssa tehtävät altistusharjoitukset voisivat suuntautua esimerkiksi johonkin yleisötapahtumaan. Arkisin virka-aikaan tällaisia tapahtumia on harvoin, mikä kaventaa mahdollisuuksia monipuolisemmille altistusharjoituksille. 

Tarvittaessa LiiTu-työntekijät voivat toisinaan tavata toistensa asiakkaita erilaisten aktiviteettien merkeissä, omien osaamisalueidensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Toisinaan asiakas saattaa kiintyä liikaa LiiTu-työntekijäänsä, jolloin voi olla aiheellista miettiä vaihtoa toiseen työntekijään, mikäli tarvetta palvelun jatkamiselle edelleen on. 

Työskentelyssä tulee koko ajan pitää mielessä, että LiiTu on tavoitteellista toimintaa ja asiakkaan palvelulle asettamia tavoitteita sekä palvelun tarvetta tulee säännöllisesti arvioida. Esim. ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakkaan kanssa käydään kävelylenkillä kerran viikossa usean kuukauden ajan, muutosta parempaan asiakkaan tilanteessa ei tapahdu, mutta asiakas ole suostuvainen kokeilemaan muuta aktiviteettia. Tällöin on aiheellista pohtia, voisiko asiakkaan lenkkeilyseurana toimia esim. vapaaehtoinen SPR:n ystävätoiminnasta.

Kansikuva
Käsi jonka yläpuolella ovat aivot.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Ilmiöt