Työttömien terveystarkastusten kehittäminen, Pohjois-Savon HVA (RRP3, P3)
Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueen jokaisessa sotekeskuksessa, mutta työkäytännöt ja henkilöstöresurssit vaihtelevat. Kehittämistyössä terveystarkastusten sisältöä yhtenäistetään.
Työttömän terveystarkastus on työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville, erityisesti työttömille tarkoitettu lakisääteinen palvelu, jonka toteuttamisvastuu on hyvinvointialueilla. Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyään ja kuntoutustarpeitaan sekä ohjataan tarvittaviin jatkopalveluihin.
Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään perusterveydenhuollon sotekeskuksissa mutta hyvinvointialueelta puuttuu yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli. Työttömien terveystarkastus on keskeinen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Työkyvyn tuen palveluita toteutetaan vaihtelevasti hyvinvointialueen sisällä. Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kokonaan valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan kolme työllisyysaluetta. Terveystarkastusten toteutumiseksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden on käytävä tiivistä ja systemaattista vuoropuhelua yhteistyökäytännöistä, kuten esitietolomakkeen ja lähete-palaute-lomakkeen käytöstä.
Työttömien terveystarkastus on keskeinen osa työkyvyn tuen palveluita, joita toteutetaan vaihtelevasti hyvinvointialueen sisällä. Pohjois-Savossa työttömien terveystarkastuksia on tehty kaikissa hyvinvointialueen sotekeskuksissa. Hyvinvointialueelta kuitenkin puuttuu yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli ja terveystarkastusten sisältö ja toimintatavat ovat poikenneet toisistaan. Myös henkilöstöresursseissa on ollut eroavaisuuksia.
Haasteena terveystarkastusten sisällöllisten eroavaisuuksien lisäksi on tehtyjen terveystarkastusten määrä ja/tai tilastoituminen tarkoituksenmukaisesti. Pohjois-Savossa työttömien terveystarkastuksia on tehty vähänlaisesti, vaikka palvelu on lakisääteinen ja pitkäaikaistyöttömien määrä on tilastollisesti korkea (34,7 %, 10/2024). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta vuonna 2022 oli 9,5 %, vuonna 2023 10,1 % ja vuonna 2024 (lokakuu) 10,5 %. Työttömien terveystarkastuksia vuonna 2022 tehtiin 4,7 % (koko maa 7,1 %) ja 3,5 % vuonna 2023 (koko maa 8,3 %).
Työttömien terveystarkastusten toimintamalli kytkeytyy ja on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitettyä ja pilotoitua Työkyvyn tuen tiimin toimintamallia. Voit tutustua toimintamalliin oheisesta linkistä.
Kehittämistyötä on tehty alueella työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien ja heidän esihenkilöidensä kanssa. Kehittämistyön ja sen tulosten juurtumisen kannalta on erittäin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat kehittämiseen, sillä heillä on vahvin ammatillinen osaaminen terveystarkastusten tekemisestä, niiden sisällöstä ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa.
Kehittämistyötä on tehty hyvinvointialueen henkilöstölle suunnatuissa webinaareissa ja työpajoissa, joiden sisältö vastaa käytännön työn ammattilaisten ja sotekeskusten esihenkilöiden vuonna 2023 esille tuomia tarpeita.
Kehittämistarpeiksi nousseita teemoja olivat:
- viestintä (ammattilaisten ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen mahdollisuudesta ohjata/hakeutua työttömän terveystarkastukseen
- rakenteinen kirjaaminen ja tilastointi
- palveluprosessin kehittäminen: esitietolomake ja lähete-palaute-käytäntö
- monialaisuuden hyödyntäminen
- yleinen osaamisen kehittäminen työikäisten työkyvyn tukemisesta työttömän terveystarkastuksissa.
Vuoden 2024 aikana on järjestetty neljä webinaaria ja työpajaa sotekeskuksen johtoryhmässä päätettyjen kehittämistoimenpiteiden mukaisesti. Kehittämiseen tähtäävää vuoropuhelua on käyty myös muissa tavoitteellisissa tapaamisissa.
Ensimmäisen webinaarin aihe oli rakenteinen kirjaaminen ja tilastointi, seuraavassa työpajassa viimeisteltiin yhtenevä esitietolomake työttömien terveystarkastuksiin, kolmannen aihe oli monialainen yhteistyö. Viimeisen webinaarin tavoite oli juurruttaa tehdyt toimenpiteet ja mallit hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Webinaareihin on kutsuttu kaikki alueella työttömien terveystarkastuksia tekevät hoitajat ja heidän esihenkilönsä.
Alueen yhtenevää esitietolomaketta työstimme laajemman osallistujajoukon lisäksi etätyöpajassa viiden hyvinvointialueella työttömien terveystarkastuksia tekevän hoitajan kanssa. Esitietolomake mukailee Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisemaa kirjaamisopasta. Esitietolomake löytyy oheisesta tiedostosta.
Tavoitteena on luoda yhteinen strukturoitu toimintamalli ja toimintatavat työttömien terveystarkastusten tekemiseen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, jolloin
- Terveystarkastukset ovat sisällöllisesti aiempaa yhtenäisempiä, asiakaskohtaiset erot huomioiden. Kun palvelut ovat tasalaatuisia, asiakkaat ovat aiempaa tasaveroisessa asemassa.
- Tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat tarkoituksenmukaisesti. Hoitajat käyttävät oikeita toimenpidekoodeja.
- Työikäisten työelämäosallisuus lisääntyy ja vahvistuu.
- Tarkastuksia tekevien terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen karttuu, osaamista on vaivattomampaa ylläpitää ja perehdyttää uusia osaajia.
- Selkein ja numeerisesti seurattava, mitattava ja todettava muutos on alueella tehtyjen työttömien terveystarkastusten lukumäärä. Kun hoitajat käyttävät tarkoituksenmukaisia toimenpidekoodeja, tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat oikein.
- Terveystarkastusten sisällön yhdenmukaisuutta voidaan todentaa osin rakenteisen kirjaamisen avulla ja toimenpidekoodien käytöllä. Tavoitteen mittaamisessa ja todentamisessa tulee ottaa huomioon, että terveystarkastuksen sisältö määräytyy asiakaskohtaisesti.
- Työikäisten työelämäosallisuuden lisääntymisen mittaaminen on kompleksista, sillä siihen vaikuttaa useat toisiinsa eri tavoin kytkeytyvät asiat kuten työmarkkinoilla tarvittava osaaminen, työnantajien mahdollisuus palkata osa-aikasia työntekijöitä tai mukauttaa työtehtäviä.
- Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen karttumista voidaan osaltaan todentaa tilastoitujen terveystarkastusten määrällä. Myös asiakkaiden ohjautuminen tarpeitaan vastaaviin palveluihin ja palvelupolulla eteneminen kuvastaa osaltaan hoitajien osaamista.
Terveystarkastusten toteutuminen vaatii monialaista verkostotyötä, joten muutosten aikaansaamiseen vaikuttaa sidosryhmien toiminta, mihin voimme vaikuttaa vain rajallisesti.
Kirjallinen työohje tukee yhtenevien toimintatapojen käyttöönottoa, kun se on alueella terveystarkastuksia tekevien hoitajien saatavilla. Työohje on tallennettu IMS-tiedonhallintajärjestelmään, jonne kaikilla hyvinvointialueella työskentelevillä on pääsy. Hoitajia on tiedotettu eri kanavilla työohjeen sijainnista em. tiedonhallintajärjestelmässä.
Sisällöllisesti yhtenäisten, tasalaatuisten ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioivien terveystarkastusten toteutuminen vaatii riittäviä henkilöstöresursseja terveystarkastusten tekemiseen. Työttömien terveystarkastusten tekeminen tulisi keskittää tietyille hoitajille. Keskittäminen mahdollistaa hoitajien perehtymisen työkykyasioihin ja syvän asiantuntijuuden kehittymisen, mitä terveystarkastusten tehokas tekeminen vaatii.
Yhtenevien käytäntöjen levittymiseksi ja juurruttamiseksi tarvitaan esihenkilöiden sitoutumista systemaattiseen hoitajien osaamisen kehittämiseen ja monialaisen vuoropuhelun ylläpitämiseen. Toisin sanoen hoitajat tarvitsevat työaikaa asiakastyön lisäksi osaamisensa kehittämiseen ja monialaisissa verkostoissa toimimiseen.
Yhteisten käytäntöjen juurtuminen edellyttää monialaisen yhteistyön koordinointia: systemaattista, säännöllistä ja tavoitteellista vuoropuhelua ja yhteistyötä hoitajien sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti.
Työttömien terveystarkastusten yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhuollon ammattilaiset. Terveydenhuollon ammattilaiset osallistuivat kehittämistyöhön tuomalla esille ja määrittelemällä kehittämistarpeet (ks. Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen-osio). Kohderyhmän osallistumista kehittämistyöhön tuettiin kutsumalla heidät henkilökohtaisesti kaikkiin järjestettyihin kehittämiswebinaareihin ja työpajoihin. Kaikissa järjestetyissä webinaareissa/työpajoissa tuettiin osallistujien mahdollisuutta keskusteluun ja kommentoitiin. Osallisuutta tuettiin mm. jakamalla osallistujat pienryhmiin sekä pyytämällä anonyymiä palautetta ja ehdotuksia webinaareissa käsiteltävistä teemoista ja näkökulmista. Saamamme palautteen mukaan webinaarit ovat vahvistaneet ammatillista osaamista, sisällöt ovat olleet konkreettisia ja käsiteltyjä asioita on voinut hyödyntää käytännön työssä. Webinaareissa/työpajoissa on käyty aktiivista keskustelua. Kehittämistyötä voidaan pitää osallistavana.
Työttömien terveystarkastusten kohdenryhmään kuuluvat ovat pääpiirteissään monipulmaisia eli usein asiakkailla on enemmän kuin yksi terveyshaaste. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat terveyshaasteet ovat usein selvittämättömiä ja/tai riittämättömästi hoidettuja. Asiakasryhmä on monipulmaisuuden takia haastava, joten terveystarkastuksia tekevillä hoitajilla tulee olla laaja-alainen osaaminen ja perehtyneisyyttä ko. asiakasryhmän tarpeista. Terveystarkastukset vaativat toteutuakseen monialaista yhteistyötä ja hoitajilta laaja-alaista osaamista.