Työttömien terveystarkastusten kehittäminen, Pohjois-Savon HVA (RRP3, P3)

Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueen jokaisessa sotekeskuksessa, mutta työkäytännöt ja henkilöstöresurssit vaihtelevat. Kehittämistyössä terveystarkastusten sisältöä yhtenäistetään.  

Toimintaympäristö

Työttömän terveystarkastus on työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville, erityisesti työttömille tarkoitettu lakisääteinen palvelu, jonka toteuttamisvastuu on hyvinvointialueilla. Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyään ja kuntoutustarpeitaan sekä ohjataan tarvittaviin jatkopalveluihin. 

Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään perusterveydenhuollon sotekeskuksissa mutta hyvinvointialueelta puuttuu yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli. Työttömien terveystarkastus on keskeinen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Työkyvyn tuen palveluita toteutetaan vaihtelevasti hyvinvointialueen sisällä.  Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kokonaan valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan kolme työllisyysaluetta. Terveystarkastusten toteutumiseksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden on käytävä tiivistä ja systemaattista vuoropuhelua yhteistyökäytännöistä, kuten esitietolomakkeen ja lähete-palaute-lomakkeen käytöstä.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työttömien terveystarkastus on keskeinen osa työkyvyn tuen palveluita, joita toteutetaan vaihtelevasti hyvinvointialueen sisällä. Pohjois-Savossa työttömien terveystarkastuksia on tehty kaikissa hyvinvointialueen sotekeskuksissa. Hyvinvointialueelta kuitenkin puuttuu yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli ja terveystarkastusten sisältö ja toimintatavat ovat poikenneet toisistaan. Myös henkilöstöresursseissa on ollut eroavaisuuksia. 

Haasteena terveystarkastusten sisällöllisten eroavaisuuksien lisäksi on tehtyjen terveystarkastusten määrä ja/tai tilastoituminen tarkoituksenmukaisesti. Pohjois-Savossa työttömien terveystarkastuksia on tehty vähänlaisesti, vaikka palvelu on lakisääteinen ja pitkäaikaistyöttömien määrä on tilastollisesti korkea (34,7 %, 10/2024). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta vuonna 2022 oli 9,5 %, vuonna 2023 10,1 % ja vuonna 2024 (lokakuu) 10,5 %. Työttömien terveystarkastuksia vuonna 2022 tehtiin 4,7 % (koko maa 7,1 %) ja 3,5 % vuonna 2023 (koko maa 8,3 %). 

Työttömien terveystarkastusten toimintamalli kytkeytyy ja on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitettyä ja pilotoitua Työkyvyn tuen tiimin toimintamallia. Voit tutustua toimintamalliin oheisesta linkistä. 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään vaihtelevien henkilöstöresurssein ja toimintatavat voivat poiketa toisistaan. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on esimerkiksi ollut käytössä useita erilaisia asiakkaalle annettavia esitietolomakkeita. Myös lähete-palaute-käytännöissä on eroja. Toimenpidekoodien käytössä on ollut eroavaisuuksia ja mahdollisia puutteita, jolloin alueella tehdyt terveystarkastukset eivät välttämättä ole tilastoituneet tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Ammattilaiset kokevat tarvetta laajempaan ja tiiviimpään monialaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen kehittämiseen mm. rakenteisen kirjaamisen osalta. Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta on tärkeää, että heillä on yhtenäinen toimintatapa ja terveystarkastukset ovat sisällöllisesti yhdenmukaisia. Tämä lisää ammattilaisten osaamista, motivaatiota ja työhön sitoutumista.  

Asiakkaiden näkökulmasta on tärkeää, että he saavat yhtenäistä tasalaatuista palvelua riippumatta asuinkunnasta. Terveystarkastuksessa tulee huomioida asiakkaiden työkyky entistä paremmin. On tärkeää tunnistaa sairaudet ja kuntoutustarve jo varhaisessa vaiheessa, sillä näin voidaan ehkäistä riskiä työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Varhainen puuttuminen on kansantaloudellisesti kannattavaa, sillä työttömyys tulee yhteiskunnalle monella tavalla kalliiksi. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty alueella työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien ja heidän esihenkilöidensä kanssa. Kehittämistyön ja sen tulosten juurtumisen kannalta on erittäin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat kehittämiseen, sillä heillä on vahvin ammatillinen osaaminen terveystarkastusten tekemisestä, niiden sisällöstä ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa. 

Kehittämistyötä on tehty hyvinvointialueen henkilöstölle suunnatuissa webinaareissa ja työpajoissa, joiden sisältö vastaa käytännön työn ammattilaisten ja sotekeskusten esihenkilöiden vuonna 2023 esille tuomia tarpeita. 

Kehittämistarpeiksi nousseita teemoja olivat:

  • viestintä (ammattilaisten ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen mahdollisuudesta ohjata/hakeutua työttömän terveystarkastukseen
  • rakenteinen kirjaaminen ja tilastointi
  • palveluprosessin kehittäminen: esitietolomake ja lähete-palaute-käytäntö
  • monialaisuuden hyödyntäminen 
  • yleinen osaamisen kehittäminen työikäisten työkyvyn tukemisesta työttömän terveystarkastuksissa.

Vuoden 2024 aikana on järjestetty neljä webinaaria ja työpajaa sotekeskuksen johtoryhmässä päätettyjen kehittämistoimenpiteiden mukaisesti. Kehittämiseen tähtäävää vuoropuhelua on käyty myös muissa tavoitteellisissa tapaamisissa.  

Ensimmäisen webinaarin aihe oli rakenteinen kirjaaminen ja tilastointi, seuraavassa työpajassa viimeisteltiin yhtenevä esitietolomake työttömien terveystarkastuksiin, kolmannen aihe oli monialainen yhteistyö. Viimeisen webinaarin tavoite oli juurruttaa tehdyt toimenpiteet ja mallit hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Webinaareihin on kutsuttu kaikki alueella työttömien terveystarkastuksia tekevät hoitajat ja heidän esihenkilönsä.  

Alueen yhtenevää esitietolomaketta työstimme laajemman osallistujajoukon lisäksi etätyöpajassa viiden hyvinvointialueella työttömien terveystarkastuksia tekevän hoitajan kanssa. Esitietolomake mukailee Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisemaa kirjaamisopasta. Esitietolomake löytyy oheisesta tiedostosta. 

Liitteet
Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on luoda yhteinen strukturoitu toimintamalli ja toimintatavat työttömien terveystarkastusten tekemiseen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, jolloin 

  • Terveystarkastukset ovat sisällöllisesti aiempaa yhtenäisempiä, asiakaskohtaiset erot huomioiden. Kun palvelut ovat tasalaatuisia, asiakkaat ovat aiempaa tasaveroisessa asemassa. 
  • Tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat tarkoituksenmukaisesti. Hoitajat käyttävät oikeita toimenpidekoodeja. 
  • Työikäisten työelämäosallisuus lisääntyy ja vahvistuu. 
  • Tarkastuksia tekevien terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen karttuu, osaamista on vaivattomampaa ylläpitää ja perehdyttää uusia osaajia.  
Muutoksen mittaaminen
  • Selkein ja numeerisesti seurattava, mitattava ja todettava muutos on alueella tehtyjen työttömien terveystarkastusten lukumäärä. Kun hoitajat käyttävät tarkoituksenmukaisia toimenpidekoodeja, tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat oikein. 
  • Terveystarkastusten sisällön yhdenmukaisuutta voidaan todentaa osin rakenteisen kirjaamisen avulla ja toimenpidekoodien käytöllä. Tavoitteen mittaamisessa ja todentamisessa tulee ottaa huomioon, että terveystarkastuksen sisältö määräytyy asiakaskohtaisesti. 
  • Työikäisten työelämäosallisuuden lisääntymisen mittaaminen on kompleksista, sillä siihen vaikuttaa useat toisiinsa eri tavoin kytkeytyvät asiat kuten työmarkkinoilla tarvittava osaaminen, työnantajien mahdollisuus palkata osa-aikasia työntekijöitä tai mukauttaa työtehtäviä. 
  • Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen karttumista voidaan osaltaan todentaa tilastoitujen terveystarkastusten määrällä. Myös asiakkaiden ohjautuminen tarpeitaan vastaaviin palveluihin ja palvelupolulla eteneminen kuvastaa osaltaan hoitajien osaamista. 

Terveystarkastusten toteutuminen vaatii monialaista verkostotyötä, joten muutosten aikaansaamiseen vaikuttaa sidosryhmien toiminta, mihin voimme vaikuttaa vain rajallisesti. 

Toteutussuunnitelma

Kirjallinen työohje tukee yhtenevien toimintatapojen käyttöönottoa, kun se on alueella terveystarkastuksia tekevien hoitajien saatavilla. Työohje on tallennettu IMS-tiedonhallintajärjestelmään, jonne kaikilla hyvinvointialueella työskentelevillä on pääsy. Hoitajia on tiedotettu eri kanavilla työohjeen sijainnista em. tiedonhallintajärjestelmässä. 

Sisällöllisesti yhtenäisten, tasalaatuisten ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioivien terveystarkastusten toteutuminen vaatii riittäviä henkilöstöresursseja terveystarkastusten tekemiseen. Työttömien terveystarkastusten tekeminen tulisi keskittää tietyille hoitajille. Keskittäminen mahdollistaa hoitajien perehtymisen työkykyasioihin ja syvän asiantuntijuuden kehittymisen, mitä terveystarkastusten tehokas tekeminen vaatii. 

Yhtenevien käytäntöjen levittymiseksi ja juurruttamiseksi tarvitaan esihenkilöiden sitoutumista systemaattiseen hoitajien osaamisen kehittämiseen ja monialaisen vuoropuhelun ylläpitämiseen. Toisin sanoen hoitajat tarvitsevat työaikaa asiakastyön lisäksi osaamisensa kehittämiseen ja monialaisissa verkostoissa toimimiseen. 

Yhteisten käytäntöjen juurtuminen edellyttää monialaisen yhteistyön koordinointia: systemaattista, säännöllistä ja tavoitteellista vuoropuhelua ja yhteistyötä hoitajien sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työttömien terveystarkastusten yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhuollon ammattilaiset. Terveydenhuollon ammattilaiset osallistuivat kehittämistyöhön tuomalla esille ja määrittelemällä kehittämistarpeet (ks. Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen-osio). Kohderyhmän osallistumista kehittämistyöhön tuettiin kutsumalla heidät henkilökohtaisesti kaikkiin järjestettyihin kehittämiswebinaareihin ja työpajoihin. Kaikissa järjestetyissä webinaareissa/työpajoissa tuettiin osallistujien mahdollisuutta keskusteluun ja kommentoitiin. Osallisuutta tuettiin mm. jakamalla osallistujat pienryhmiin sekä pyytämällä anonyymiä palautetta ja ehdotuksia webinaareissa käsiteltävistä teemoista ja näkökulmista. Saamamme palautteen mukaan webinaarit ovat vahvistaneet ammatillista osaamista, sisällöt ovat olleet konkreettisia ja käsiteltyjä asioita on voinut hyödyntää käytännön työssä. Webinaareissa/työpajoissa on käyty aktiivista keskustelua. Kehittämistyötä voidaan pitää osallistavana.  

Työttömien terveystarkastusten kohdenryhmään kuuluvat ovat pääpiirteissään monipulmaisia eli usein asiakkailla on enemmän kuin yksi terveyshaaste. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat terveyshaasteet ovat usein selvittämättömiä ja/tai riittämättömästi hoidettuja. Asiakasryhmä on monipulmaisuuden takia haastava, joten terveystarkastuksia tekevillä hoitajilla tulee olla laaja-alainen osaaminen ja perehtyneisyyttä ko. asiakasryhmän tarpeista.  Terveystarkastukset vaativat toteutuakseen monialaista yhteistyötä ja hoitajilta laaja-alaista osaamista. 

Ratkaisun perusidea

Jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialueen sotekeskuksissa tehdään sisällöllisesti yhdenmukaisia työttömien terveystarkastuksia, huomioiden asiakaskohtaiset painotukset.  Terveystarkastuksissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn. Toisin sanoen siirrytään entistä vahvemmin työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työkyvyn tarkasteluun ja sen vahvistamiseen. Terveystarkastuksia tekevillä hoitajilla on käytössä yhtenevä työttömien terveystarkastusten esitietolomake. Hoitajat käyttävät tarkoituksenmukaisia toimenpidekoodeja, jolloin tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat oikein.  

Terveystarkastusten tarkoituksenmukaista ja yhtenevää toteutumista tukee työohje, joka kokoaa käytännöt yhteen. Työohje työttömien terveystarkastukseen sisältää  terveystarkastusten yleisiä käytänteitä, sisältöä, kirjaamiskäytäntöjä ja tilastointia. Työohje on tehty yhteisten käytäntöjen vahvistamiseksi ja niiden kertaamisen tueksi työttömien terveystarkastuksia tekeville hoitajille käytännön työtehtäviin. Työohjetta voidaan hyödyntää myös uusien ammattilaisten perehdyttämisessä. ​​Voit tutustua työohjeeseen oheisesta liitteestä. 

Yhteisten käytäntöjen juurtumista tukee esitietolomakkeen ja kirjallisen työohjeen lisäksi hoitajien itsensä luoma Teams-kanava, joka on tarkoitettu terveystarkastuksia tekeville hoitajille ja muulle verkostolle. Kanava on perustettu tiedon jakamiseksi ja vertaistueksi: hoitajat voivat jakaa tietoa käytännöistä, teemaan liittyvistä koulutuksista ja infoista sekä keskustella esimerkein asiakastyöstä tietosuoja huomioon ottaen.  Matalan kynnyksen keskinäinen yhteydenpito tukee  osaamisen ylläpitämistä, hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurtumista, tuo uusia näkökulmia työhön ja sitä voi hyödyntää uusien ammattilaisten perehdyttämisessä.  

Yhtenäinen toimintatapa lisää terveydenhuollon ammattilaisten osaamista, motivaatiota ja työhön sitoutumista. Asiakaslähtöisen asiakkaan senhetkisen työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen painottuvan terveystarkastuksen avulla asiakkaan pääsy tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaaviin palveluihin oikea-aikasesti vähentää palveluiden häiriökysyntää, jolloin terveydenhuollon kuormitus kevenee. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavien sairauksien ja kuntoutustarpeen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa vähentää riskiä työmarkkinoilta syrjäytymiseen, tukee työmarkkinoilla pysymistä ja lisää työelämäosallisuutta, mikä on kansantaloudellisesti kannattavaa. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työikäisten työttömien terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja tukeminen edellyttävät monialaista yhteistyötä ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä. 

  1. Tasalaatuisten ja riittävän laaja-alaisten terveystarkastusten toteutumiseksi alueella tulisi olla riittävät henkilöstöresurssit työttömien terveystarkastusten tekemiseen. Työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien määrä ja heidän käytettävissä oleva työaikansa terveystarkastusten tekemiseen pitäisi olla tasaisemmin jaettu hyvinvointialueen sotekeskuksissa. Hoitajat ovat tuoneet keskusteluissa ja järjestetyissä webinaareissa/työpajoissa usein esille, että työttömien terveystarkastukset tulisi keskittää tietyille hoitajille. Keskittäminen mahdollistaa hoitajien perehtymisen työkykyasioihin ja syvän asiantuntijuuden kehittymisen, mitä terveystarkastusten tehokas tekeminen vaatii. 
  2. Terveystarkastusten tarkoituksenmukaista toteutumista tukee hyvinvointialueella yhteisesti käytössä oleva yhtenevä esitietolomake sekä lähete-palaute-lomake, joka vaatii jatkokehittämistä. Lähete-palaute-lomakkeen ja esitietolomakkeen tulisi olla saatavilla sekä digitaalisesti että paperiversiona.  
  3. Yhteisen toimintamallin juurruttamiseksi tarvitaan systemaattista osaamisen lisäämistä, laadukasta perehdytystä, esimiesten tukea sekä valtakunnallisten ohjeistusten jatkuvaa seurantaa. Yhteisten käytäntöjen juurtuminen vaatii yhteistä tahtotilaa, koordinointia ja terveydenhoitajien työaikaa. Tarvitaan myös systemaattista ja koordinoitua vuoropuhelua ja yhteistyötä hoitajien sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti.  
  4. Hyvinvointialueen, kuntien ja työllisyysalueiden tulee viestiä työikäisten työttömien mahdollisuudesta terveystarkastukseen monikanavaisesti (myös sosiaalista mediaa hyödyntäen). Viestinnän tulee olla systemaattista ja selkeää ja yhteystietojen on oltava helposti löydettävissä.   

Työkyvyn arviointi osana työttömien terveystarkastusta edellyttää hoitajan perehtyneisyyden ja selkeän toimintamallin lisäksi monialaista yhdyspintatyötä. Tärkeä yhteistyötaho työttömien terveystarkastusten toteutumisessa on työllisyyden hoidon toimijat. Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kokonaan valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan kolme työllisyysaluetta. Terveystarkastusten toteutumiseksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden on käytävä tiivistä ja systemaattista vuoropuhelua yhteistyökäytännöistä, kuten esitietolomakkeen ja lähete-palaute-lomakkeen käytöstä.   

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työikäisten työttömien terveystarkastusten tekeminen vaatii hoitajilta laaja-alaista osaamista ja perehtyneisyyttä terveydenhuollosta, kuntoutuksesta, työllistymisen tukitoimista sekä työllisyyspalveluista. 

Terveystarkastusten toteutuminen vaatii systemaattista ja koordinoitua vuoropuhelua ja yhteistyötä hoitajien sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti.  Työikäisten työttömien terveystarkastusten tarkoituksenmukainen toteutuminen edellyttää monialaista yhdyspintatyötä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  1. Työttömien terveystarkastuskäytäntöjä on yhtenäistetty sisällöllisesti. Terveystarkastuksessa on huomioitu entistä vahvemmin asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä tarve monialaiseen työkyvyn tukemiseen. Nämä asiat ovat esillä ja niitä käsitellään aiempaa laajemmin asiakkaan täyttämässä esitietolomakkeessa, joka ohjaa terveystarkastuksen kulkua ja sisältöä. 
  2. Rakenteisen kirjaamisen käytäntöjä ja toimenpidekoodien käyttöä on kerrattu yhteisessä kehittämiswebinaarissa. Kirjaamiseen on luotu yhteinen rakenne. Toimenpidekoodit ja rakenteisen kirjaamisen malli löytyvät kirjallisesta työohjeesta. 
  3.  Yhtenevä työttömien terveystarkastusten esitietolomake mahdollistaa tasalaatuisen palvelun ja asiakkaiden entistä yhdenvertaisemman kohtelun. Yhdessä terveydenhoitajien kanssa luotu esitietolomake vahvistaa terveystarkastuksia tekevien hoitajien välistä yhteistyötä ja tukee esitietolomakkeen käyttöönottoa.
  4. Terveystarkastuksia tekevien hoitajien keskinäistä vuoropuhelua on vahvistettu kokoamalla heidät yhteen kehittämiswebinaareihin. Jatkuvuutta vuoropuhelulle ja yhteiskehittämiselle sekä osaamisen ylläpitämiseelle luo perustettu yhteinen Teams-kanava.  

Edellä mainittujen lisäksi konkreettisena kehittämistyön tuloksena on tehty työohje työttömien terveystarkastusten tekemisen tueksi. Työohje on tehty yhteisten käytäntöjen vahvistamiseksi ja kertaamiseksi työttömien terveystarkastuksia tekeville hoitajille käytännön työtehtäviin. Työohjetta voidaan hyödyntää myös uusien ammattilaisten perehdyttämisessä. ​​Työohje sisältää työttömien terveystarkastusten yleisiä käytänteitä, tavoitteita, sisältöä, kirjaamiskäytäntöjä ja tilastointia toimenpidekoodit mukaan lukien. Työohje on tehty kehittämistyössä järjestettyjen webinaarien sisältöjen, hyvinvointialueen sisäisten ohjeiden sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisemien materiaalien pohjalta.