Työttömien terveystarkastusten kehittäminen, Pohjois-Savon HVA (RRP3, P3)
Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueen jokaisessa sotekeskuksessa, mutta työkäytännöt ja henkilöstöresurssit vaihtelevat. Kehittämistyössä terveystarkastusten sisältöä yhtenäistetään.
Toimintamallin nimi
Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueen jokaisessa sotekeskuksessa, mutta työkäytännöt ja henkilöstöresurssit vaihtelevat. Kehittämistyössä terveystarkastusten sisältöä yhtenäistetään.
Jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialueen sotekeskuksissa tehdään sisällöllisesti yhdenmukaisia työttömien terveystarkastuksia, huomioiden asiakaskohtaiset painotukset. Terveystarkastuksissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn. Toisin sanoen siirrytään entistä vahvemmin työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työkyvyn tarkasteluun ja sen vahvistamiseen. Terveystarkastuksia tekevillä hoitajilla on käytössä yhtenevä työttömien terveystarkastusten esitietolomake. Hoitajat käyttävät tarkoituksenmukaisia toimenpidekoodeja, jolloin tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat oikein.
Terveystarkastusten tarkoituksenmukaista ja yhtenevää toteutumista tukee työohje, joka kokoaa käytännöt yhteen. Työohje työttömien terveystarkastukseen sisältää terveystarkastusten yleisiä käytänteitä, sisältöä, kirjaamiskäytäntöjä ja tilastointia. Työohje on tehty yhteisten käytäntöjen vahvistamiseksi ja niiden kertaamisen tueksi työttömien terveystarkastuksia tekeville hoitajille käytännön työtehtäviin. Työohjetta voidaan hyödyntää myös uusien ammattilaisten perehdyttämisessä. Voit tutustua työohjeeseen oheisesta liitteestä.
Yhteisten käytäntöjen juurtumista tukee esitietolomakkeen ja kirjallisen työohjeen lisäksi hoitajien itsensä luoma Teams-kanava, joka on tarkoitettu terveystarkastuksia tekeville hoitajille ja muulle verkostolle. Kanava on perustettu tiedon jakamiseksi ja vertaistueksi: hoitajat voivat jakaa tietoa käytännöistä, teemaan liittyvistä koulutuksista ja infoista sekä keskustella esimerkein asiakastyöstä tietosuoja huomioon ottaen. Matalan kynnyksen keskinäinen yhteydenpito tukee osaamisen ylläpitämistä, hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurtumista, tuo uusia näkökulmia työhön ja sitä voi hyödyntää uusien ammattilaisten perehdyttämisessä.
Yhtenäinen toimintatapa lisää terveydenhuollon ammattilaisten osaamista, motivaatiota ja työhön sitoutumista. Asiakaslähtöisen asiakkaan senhetkisen työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen painottuvan terveystarkastuksen avulla asiakkaan pääsy tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaaviin palveluihin oikea-aikasesti vähentää palveluiden häiriökysyntää, jolloin terveydenhuollon kuormitus kevenee. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavien sairauksien ja kuntoutustarpeen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa vähentää riskiä työmarkkinoilta syrjäytymiseen, tukee työmarkkinoilla pysymistä ja lisää työelämäosallisuutta, mikä on kansantaloudellisesti kannattavaa.
Työttömän terveystarkastus on työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville, erityisesti työttömille tarkoitettu lakisääteinen palvelu, jonka toteuttamisvastuu on hyvinvointialueilla. Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyään ja kuntoutustarpeitaan sekä ohjataan tarvittaviin jatkopalveluihin.
Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään perusterveydenhuollon sotekeskuksissa mutta hyvinvointialueelta puuttuu yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli. Työttömien terveystarkastus on keskeinen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Työkyvyn tuen palveluita toteutetaan vaihtelevasti hyvinvointialueen sisällä. Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kokonaan valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan kolme työllisyysaluetta. Terveystarkastusten toteutumiseksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden on käytävä tiivistä ja systemaattista vuoropuhelua yhteistyökäytännöistä, kuten esitietolomakkeen ja lähete-palaute-lomakkeen käytöstä.
Työttömien terveystarkastusten yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhuollon ammattilaiset. Terveydenhuollon ammattilaiset osallistuivat kehittämistyöhön tuomalla esille ja määrittelemällä kehittämistarpeet (ks. Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen-osio). Kohderyhmän osallistumista kehittämistyöhön tuettiin kutsumalla heidät henkilökohtaisesti kaikkiin järjestettyihin kehittämiswebinaareihin ja työpajoihin. Kaikissa järjestetyissä webinaareissa/työpajoissa tuettiin osallistujien mahdollisuutta keskusteluun ja kommentoitiin. Osallisuutta tuettiin mm. jakamalla osallistujat pienryhmiin sekä pyytämällä anonyymiä palautetta ja ehdotuksia webinaareissa käsiteltävistä teemoista ja näkökulmista. Saamamme palautteen mukaan webinaarit ovat vahvistaneet ammatillista osaamista, sisällöt ovat olleet konkreettisia ja käsiteltyjä asioita on voinut hyödyntää käytännön työssä. Webinaareissa/työpajoissa on käyty aktiivista keskustelua. Kehittämistyötä voidaan pitää osallistavana.
Työttömien terveystarkastusten kohdenryhmään kuuluvat ovat pääpiirteissään monipulmaisia eli usein asiakkailla on enemmän kuin yksi terveyshaaste. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat terveyshaasteet ovat usein selvittämättömiä ja/tai riittämättömästi hoidettuja. Asiakasryhmä on monipulmaisuuden takia haastava, joten terveystarkastuksia tekevillä hoitajilla tulee olla laaja-alainen osaaminen ja perehtyneisyyttä ko. asiakasryhmän tarpeista. Terveystarkastukset vaativat toteutuakseen monialaista yhteistyötä ja hoitajilta laaja-alaista osaamista.
Työikäisten työttömien terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja tukeminen edellyttävät monialaista yhteistyötä ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä.
- Tasalaatuisten ja riittävän laaja-alaisten terveystarkastusten toteutumiseksi alueella tulisi olla riittävät henkilöstöresurssit työttömien terveystarkastusten tekemiseen. Työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien määrä ja heidän käytettävissä oleva työaikansa terveystarkastusten tekemiseen pitäisi olla tasaisemmin jaettu hyvinvointialueen sotekeskuksissa. Hoitajat ovat tuoneet keskusteluissa ja järjestetyissä webinaareissa/työpajoissa usein esille, että työttömien terveystarkastukset tulisi keskittää tietyille hoitajille. Keskittäminen mahdollistaa hoitajien perehtymisen työkykyasioihin ja syvän asiantuntijuuden kehittymisen, mitä terveystarkastusten tehokas tekeminen vaatii.
- Terveystarkastusten tarkoituksenmukaista toteutumista tukee hyvinvointialueella yhteisesti käytössä oleva yhtenevä esitietolomake sekä lähete-palaute-lomake, joka vaatii jatkokehittämistä. Lähete-palaute-lomakkeen ja esitietolomakkeen tulisi olla saatavilla sekä digitaalisesti että paperiversiona.
- Yhteisen toimintamallin juurruttamiseksi tarvitaan systemaattista osaamisen lisäämistä, laadukasta perehdytystä, esimiesten tukea sekä valtakunnallisten ohjeistusten jatkuvaa seurantaa. Yhteisten käytäntöjen juurtuminen vaatii yhteistä tahtotilaa, koordinointia ja terveydenhoitajien työaikaa. Tarvitaan myös systemaattista ja koordinoitua vuoropuhelua ja yhteistyötä hoitajien sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti.
- Hyvinvointialueen, kuntien ja työllisyysalueiden tulee viestiä työikäisten työttömien mahdollisuudesta terveystarkastukseen monikanavaisesti (myös sosiaalista mediaa hyödyntäen). Viestinnän tulee olla systemaattista ja selkeää ja yhteystietojen on oltava helposti löydettävissä.
Työkyvyn arviointi osana työttömien terveystarkastusta edellyttää hoitajan perehtyneisyyden ja selkeän toimintamallin lisäksi monialaista yhdyspintatyötä. Tärkeä yhteistyötaho työttömien terveystarkastusten toteutumisessa on työllisyyden hoidon toimijat. Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kokonaan valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan kolme työllisyysaluetta. Terveystarkastusten toteutumiseksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden on käytävä tiivistä ja systemaattista vuoropuhelua yhteistyökäytännöistä, kuten esitietolomakkeen ja lähete-palaute-lomakkeen käytöstä.
- Työttömien terveystarkastuskäytäntöjä on yhtenäistetty sisällöllisesti. Terveystarkastuksessa on huomioitu entistä vahvemmin asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä tarve monialaiseen työkyvyn tukemiseen. Nämä asiat ovat esillä ja niitä käsitellään aiempaa laajemmin asiakkaan täyttämässä esitietolomakkeessa, joka ohjaa terveystarkastuksen kulkua ja sisältöä.
- Rakenteisen kirjaamisen käytäntöjä ja toimenpidekoodien käyttöä on kerrattu yhteisessä kehittämiswebinaarissa. Kirjaamiseen on luotu yhteinen rakenne. Toimenpidekoodit ja rakenteisen kirjaamisen malli löytyvät kirjallisesta työohjeesta.
- Yhtenevä työttömien terveystarkastusten esitietolomake mahdollistaa tasalaatuisen palvelun ja asiakkaiden entistä yhdenvertaisemman kohtelun. Yhdessä terveydenhoitajien kanssa luotu esitietolomake vahvistaa terveystarkastuksia tekevien hoitajien välistä yhteistyötä ja tukee esitietolomakkeen käyttöönottoa.
- Terveystarkastuksia tekevien hoitajien keskinäistä vuoropuhelua on vahvistettu kokoamalla heidät yhteen kehittämiswebinaareihin. Jatkuvuutta vuoropuhelulle ja yhteiskehittämiselle sekä osaamisen ylläpitämiseelle luo perustettu yhteinen Teams-kanava.
Edellä mainittujen lisäksi konkreettisena kehittämistyön tuloksena on tehty työohje työttömien terveystarkastusten tekemisen tueksi. Työohje on tehty yhteisten käytäntöjen vahvistamiseksi ja kertaamiseksi työttömien terveystarkastuksia tekeville hoitajille käytännön työtehtäviin. Työohjetta voidaan hyödyntää myös uusien ammattilaisten perehdyttämisessä. Työohje sisältää työttömien terveystarkastusten yleisiä käytänteitä, tavoitteita, sisältöä, kirjaamiskäytäntöjä ja tilastointia toimenpidekoodit mukaan lukien. Työohje on tehty kehittämistyössä järjestettyjen webinaarien sisältöjen, hyvinvointialueen sisäisten ohjeiden sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisemien materiaalien pohjalta.
Kansikuva
