Uniapneakiskohoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella

Toimintamalli kuvaa uniapneakiskohoidon toteuttamista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Mallissa on kuvattu asiakkaan polku sekä keskeiset ohjeet ammattilaisille. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta

Toimintamallin nimi
Uniapneakiskohoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli kuvaa uniapneakiskohoidon toteuttamista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Mallissa on kuvattu asiakkaan polku sekä keskeiset ohjeet ammattilaisille. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta

Toteutuspaikka
Pirkanmaan hyvinvointialue, PirSOTE-hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Essi Teronen

Luotu

09.04.2023

Viimeksi muokattu

24.10.2023
Ratkaisun perusidea

Uniapneakiskohoidon toimintamalli kuvaa hoidon toteutusta ja porrastusta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamallissa on huomioitu myös ennaltaehkäisy, moniammatillinen näkökulma sekä raportointi ja seuranta. 

Toimintamallin kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää. Toimintamalli perustuu Pirkanmaan hyvinvointialueen uniapneapotilaan hoitoketjun lisäksi Käypä hoito -suosituksiin ja STM:n yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin.

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden yhteiskunnallisten muutosten tuomat haasteet. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi sekä vahvistaa osaamista perustason palveluissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset sekä uniapneapotilaita hoitavat ammattilaiset. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä suun terveydenhuollon tiimien kanssa, joka edistää moniammatillista yhteistyötä ja integroitumista sote-palvelujärjestelmään.

Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.

Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on myös välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallisuunnittelun lähtökohtana on tunnistettujen haasteiden analysointi ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden kehittäminen. Ensimmäinen askel on alueella jo olemassa olevan osaamisen sekä mahdollisten koulutustarpeiden kartoittaminen. Tätä tietoa voidaan hankkia esimerkiksi henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.

Toimintamallin kehittämisen ydin on tiivis yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistuksiin ja omaksuvat ne käytännössä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen on kriittistä, samoin kuin perustasolla työskentelevien, oppialaan perehtyneiden ammattilaisten tunnistaminen ja osallistaminen.

On olennaista ymmärtää, että kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista. Toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset saatuun palautteeseen ja mitattuihin tuloksiin perustuen.

Viestintä henkilöstölle on olennainen osa toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa ja jatkuvaa arviointia. Selkeä, avoin, jatkuva ja ajantasainen viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet, oman roolinsa niiden toteuttamisessa, sekä miten ja milloin palaute kerätään ja analysoidaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle, jatkuvan parantamisen kulttuurille sekä toimintamallin onnistuneelle toteutukselle ja kehittämiselle.

Kansikuva
Uniapneakiskohoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä