Urologian vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P4, I3)

Luotu 31.03.2023
Urologian vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P4, I3)
Urologian vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P4, I3)

Tiivistelmä

Toimintamallissa luotiin organisaation potilas-ja asiakastietojärjestelmän mallipohjaratkaisulla tiedon keruuratkaisu urologian vaikuttavuusmittareiden tietojen keräämiseksi 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointialue on strategiassaan sitoutunut palvelutuotannon vaikuttavuuteen, asiakaskokemuksen mittaamiseen, asiakaspalautteen hyödyntämiseen sekä asiakasohjauksen mittaamiseen ja systematisointiin. Vaikuttavuusperustainen ohjaus edellyttää yhtenäistä ymmärrystä vaikuttavuudesta, 
vaikuttavuuden mittaamisesta sekä vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä.  Kuvassa esitelty vaikuttavuusperustaisuuden linkittyminen hyvinvointialueen strategian tavoitteisiin ja palvelustrategiaan. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiset linjaukset ja vaikuttavat palvelut
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiset linjaukset ja vaikuttavat palvelut
Vaikuttavuusperustaisen kehittämisen linkittyminen hyvinvointialueen palvelustrategian osa-alueisiin
Vaikuttavuusperustaisen kehittämisen linkittyminen hyvinvointialueen palvelustrategian osa-alueisiin
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Vaikuttavuuden edistäminen on keskeinen osa sote-uudistusta, jonka tavoitteena on vastata yhteiskunnallisten muutosten tuomiin haasteisiin. Terveydenhuollon päämääränä on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä käytettävissä olevilla resursseilla. Resurssit tulee kohdentaa niin, että saavutetaan paras mahdollinen terveyshyöty kustannustehokkaasti.

Kansanterveyden näkökulmasta on olennaista varmistaa, että koko väestölle tarjotaan vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluja, huomioiden eri väestöryhmien ja yksilöiden tarpeet.

Kustannusten hallinta edellyttää innovatiivisia hoitoratkaisuja sekä osallistavia ja vaikuttavia työmenetelmiä. Kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovat:

  • hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen,
  • palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen,
  • kustannusten nousun hillitseminen.

Kehitystarve nousee tämänhetkisen vaikuttavuuskeskustelun eritasoisuudesta, vaikuttavuustyön pirstaleisuudesta sekä  ohjausmallin puutteesta. Lisäksi alueelta puuttuvat yhtenäiset asiakaskokemuksen (PREM) sekä asiakkaan raportoiman hoidon vaikutustiedon (PROM) keräämisen käytännöt ja välineet. Vaikuttavuuteen liittyvän tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja suunnittelussa ei ole systemaattisia toimintamalleja.

  1. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivinen hoito kuuluu erikoissairaanhoidossa urologian erikoisalan toimintaan. 

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivinen hoitaminen erikoissairaanhoidossa luetaan useimmiten kiireettömäksi hoidoksi. Erikoissairaanhoidon ruuhkautumisesta ja kiireetöntä leikkaushoitoa odottavien potilaiden suuresta määrästä johtuen eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta kärsivien potilaiden odotusaika leikkaukseen on pitkä. Leikkausta odottaessa potilas saattaa joutua käyttämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita useasti oireiden etenemisen ehkäisemistä ja lievittämistä varten. Monet toimenpidejonoissa olevat potilaat joutuvat säännöllisesti tyhjentämään virtsarakkonsa omatoimisella toistokatetroinnilla. 

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oikea-aikainen operatiivinen hoito parantaa potilaan elämänlaatua ja hyvinvointia.

2) Tuotteistuslaskennan malli

Kohdeyksikön johdolta puuttuu seuranta- ja raportointimalli yksikön eri operatiivisten hoitolinjojen kustannusten seurantaan.  Tavoitteena on tarjota johdolle näkymä kohderyhmän hoidon vaihtoehtojen, ”tuotteiden”, kustannuksista tiedolla johtamisen tueksi. Tavoitteena on saada tuotteille DRG-laskentaa todenmukaisempi ja ajantasainen kustannus ja kustannusrakenne. Rakentaa tuotteistuslaskennan malli jatkuvaa seurantaa varten ja integroida se johdon raportointiin. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Urologian vaikuttavuuspilotissa tavoitellaan seuraavia tuloksia/muutoksia vaikuttavuusketjun kautta. Vaikuttavuusketju perustuu panos-tuotos malliin. Tavoiteltua muutosta tarkastellaan asiakkaan/potilaan ja yhteiskunnan näkökulmasta. 

1) kohderyhmän osalta määritetään vaikuttavuusperustaisen ohjauksen edellyttämä tietopohja ja luodaan rakenne vaikuttavuustietojen keräämiseksi. 

2) Pilotin kohderyhmän(eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivisesti hoidettavat potilaat) hoitoon luodaan toimintamalli kustannusten seurantaan ja kustannusvaikuttavuuden todentamiseen.  Tuotteistuslaskennan tavoitteena on tarjota johdolle näkymä kohderyhmän hoidon vaihtoehtojen, ”tuotteiden”, kustannuksista tiedolla johtamisen tueksi. Tavoitteena on saada tuotteille DRG-laskentaa todenmukaisempi ja ajantasainen kustannus ja kustannusrakenne.

Lisäksi

  •  Vahvistetaan urologian erikoisalan ammattilaisten vaikuttavuustiedon hyödyntämisen osaamista.
  • Vaikuttavuusperustaisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja kehittämistarpeet tunnistetaan pilotin kohderyhmän osalta ja ne yhteensovitetaan hyvinvointialuetasoiseen vaikuttavuusperustaisen tiedolla johtamisen toteutussuunnitelmaan.
  • Hoidon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten seurannalla edistetään vaikuttavuustiedon hyödyntämistä ja tuetaan vaikuttavuusperustaista johtamista organisaatiossa.
  • Kehittämistyöstä saatuja tuloksia, kokemuksia ja tietoa hyödynnetään hyvinvointialuetasoisen vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin suunnittelussa.
  • Kustannusten seurannan toimintamallin käyttöä laajennetaan mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialueen terveys- ja sairaanhoitopalvelujen muihin asiakasryhmiin ja prosesseihin.
urologian pilotin vaikuttavuusketju
Urologian pilotin vaikuttavuusketju: panos-tuotos periaatteen pohjalta kuvattuna
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotin kohderyhmän (eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivisesti hoidettavat potilaat) hoidon vaikuttavuuden todentamiseen käytetään sekä prosessin tuottavuus- ja laatumittareita että kliinisiä mittareita ja potilailta kerättäviä tietoja (PROM, PREM). 

Urologian vaikuttavuuspilotin tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta
Urologian vaikuttavuuspilotin tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Mallipohjan käytön juurruttamiseksi koulutettiin Urologian yksikön henkilöstöä sen käyttöön.  Koulutuksessa korostettiin mallipohjan käytön merkitystä ja tärkeyttä  eri hoitomenetelmien vaikuttavuuden määrittämiseksi ja osoittamiseksi. 

BPH mallipohjan käytön hyödyt ja merkitys
BPH mallipohjan käytön hyödyt ja merkitys

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa luotiin organisaation potilas-ja asiakastietojärjestelmän mallipohjaratkaisulla tiedon keruuratkaisu urologian vaikuttavuusmittareiden tietojen keräämiseksi 

Urologian BPH-mallipohja
Urologian BPH-mallipohjan tarkoitus ja tavoitteet

Toimintamallin aikaansaama muutos

Vaikka hankkeen aikana ei mahdollistunut datan analysointi ja raportointi, mallipohjan avulla kerätään yksikön toiminnasta erityisiä tietoja ja dataa. PowerBi-alusta mahdollistaa tulevaisuudessa  tietojen ja datan syvällisemmänkin arvioinnin, jolloin voidaan  osoittaa eri hoitolinjojen kustannusvaikuttavuutta sekä asiakasryhmän hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutosta.  

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltamiseksi tulee huomioida

  • organisaation käytössä olevan potilastietojärjestelmän kehittämisen prosessi ja viiveet sekä mahdollisuudet yksittäisen yksikön raportoinnin ja mittaroinnin kehittämiseen
  • organisaation käytössä olevan datan hyödyntäminen
  • teknologian mahdollisuudet - tietoallastyön huomioiminen suunnittelussa
  • kohdeyksikön resurssit ja kiinnostus sekä sitoutuminen tavoitteisiin
  • Tietojohtamisen edustuksen tärkeys kehittämisen ensi vaiheesta lähtien
  • johdon sitoutuminen 

     

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)