| Innokylä

Toimintaympäristö

Lapsiperheiden kotipalvelulla (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 § 19) tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Vuoden 2015 alusta lähtien lapsiperheiden välttämättömät kotipalvelut säädettiin subjektiiviseksi oikeudeksi.

Perhesosiaalityö perustuu Sosiaalihuoltolakiin (2014/1301). Perhesosiaalityön asiakkaita ovat lapsiperheet, joilla on tuen tarvetta arjen sujumiseen liittyen, mutta ei kuitenkaan tarvetta lastensuojelun asiakkuudelle. Tuen tarve voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen. Työskentely on vapaaehtoista asiakkaana olevalle lapselle ja tämän perheelle ja perustuu lapselle laadittuun lakisääteiseen asiakassuunnitelmaan.

Covid-pandemia, epävakaa maailmantilanne, taloudellinen epävarmuus ja muut yhteiskunnalliset haasteet ovat heikentäneet lapsiperheiden hyvinvointia. Perheiden luonnollinen tukiverkosto saattaa asua toisella puolella Suomea, toisessa maassa tai tukiverkostoa ei ole ollenkaan. Toiset perheet kärsivät työttömyydestä ja työkyvyttömyydestä ja toiset taas liiankin hektiseksi muuttuneesta työelämästä ja arjesta. Vanhemmat uupuvat ja erityisesti erityislasten vanhemmat. Perheiden avun tarve on kasvanut, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit eivät. Sosiaali- ja terveysaloilla on pulaa työvoimasta ja rahoitusvaikeuksia, ja perheet joutuvat odottamaan tarvitsemaansa apua ja tukea välillä pitkiäkin aikoja. Riittävän varhain saatu, tarvetta vastaava tuki kuitenkin ehkäisisi ongelmien pahenemista ja järeämmän tuen tarvetta. Kansallisena tavoitteena on palvella laadukkaan palvelutarpeen arvioinnin avulla (SHL 36§/ LSL 26§) entistä enemmän perheitä varhaisemman tuen palveluilla lastensuojelutarpeen vähentämiseksi. Tavoite korostaa varhaisen tuen palveluiden vaikuttavuuden merkitystä. On tavallista, että vanhemmaksi tuleminen lisää vanhemman masennus- tai ahdistusoireita, ja tällä tiedetään olevan yhteys lapsen kehitykseen. Riittävän ajoissa ja varhain annettu kotipalvelun tuki voi ehkäistä lastensuojelun asiakkuuden alkamista sekä tukea yhteiskunnassa perheiden sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi ja perheiden haasteet monimutkaistuneet. Vantaalla tehtiin vuonna 2021 yli 2000 palvelupäätöstä lapsiperheiden kotipalvelusta, ja kotipalvelu onkin keskeisimpiä sosiaalipalveluista mitä lapsiperheidelle voidaan tarjota.

Sama asiakasmäärien kasvu ja perheiden haasteiden kasvu on ollut havaittavissa myös perhesosiaalityössä. Vantaalla Perhesosiaalityön asiakasmäärä on kasvanut noin 40% vajaassa kahdessa vuodessa.

Perhesosiaalityön ja lapsiperheiden kotipalvelun arjessa on havaittu tarve yhteensovittaa osaamista asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Nykytilassa toimitaan liikaa siiloissa, tieto ei kulje ja saatetaan tehdä päällekkäistä työtä samassa perheessä.

Tarve kehittää kotipalvelun arviointia, suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa on ollut olemassa jo pitkään.

Kehittäjämallissa lapsiperheiden kotipalvelun sosiaaliohjaaja toimii kotipalvelun asiakastyön kehittäjänä ja kehittää yhteisiä verkostotyön rakenteita sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhteisten rakenteiden luominen ja niiden käyttöönotto sujuvoittaa asiakkaan tarpeiden mukaista sekä oikea-aikaista palveluun pääsyä.

Sosiaalihuoltolain mukaisen työskentelyn vahvistaminen: lapsiperheiden kotipalvelu, perhesosiaalityö.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:

Perheet ovat joutuneet järjestämään useita tapaamisia ja kertomaan samoja asioita uudestaan eri henkilöille, mikä on kuormittanut heitä.
Perhe on saattanut saada ristiriitaisia neuvoja ja ohjeita tai eri ihmiset ovat auttaneet heitä samoissa asioissa, kun eri toimijat eivät ole olleet tietoisia kaikesta käynnissä olevasta työskentelystä tai toisen toimijan työskentelyn tavoitteista ja sisällöistä
Perhe on saattanut saada väärää tai ristiriitaista tietoa siitä, minkälaista palvelua heidän on mahdollista saada, mistä on seurannut pettymystä ja pois käännyttämisen kokemuksia

Ammattilainen:

Perheiden tilanteet ja haasteet ovat monimutkaistuneet, työ on aiempaa kuormittavampaa ja työntekijät kaipaavat enemmän tukea työskentelyyn sekä haastavien asiakastilanteiden käsittelyyn
Oma rooli sekä työskentelyn tarkoitus ja tavoitteet ovat saattaneet jäädä epäselviksi, tai työskentelyyn on voinut kohdistua epärealistisia odotuksia

Organisaatio:

Asiakasmäärät ovat lisääntyneet, asiakkaiden haasteet ovat monimutkaistuneet, sosiaali- sekä terveysalalla on työntekijäpulaa ja palveluiden rahoitukseen liittyen on haasteita. Jotta palvelua saataisiin riittämään kaikille, tulisi työskentelyn olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta

Yhteiskunta

Järeät palvelut tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Riittävän varhain annetulla tarvetta vastaavalla tuella kyettäisiin auttamaan perheitä mahdollisimman varhain ja näin ollen ehkäisemään erityisesti lastensuojelun tarvetta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Vastuutyöntekijät perhesosiaalityöstä:

Sosiaalityöntekijä ja kaksi erityissosiaaliohjaajaa

Perhesosiaalityön tehtävät:

Mentorina toimiminen muille perhesosiaalityön työntekijöille
Laatia selkeä ohjeistus yhteistyömallista ja teknisestä suoritteesta asiakastietojärjestelmään perhesosiaalityön työntekijöille
Raportoida ohjausryhmällä kokemuksiin perustuvaa tietoa yhteistyömallin käytännöstä
Jokaisen perhesosiaalityön työntekijän tehtävä on toimia vastuutyöntekijänä lapselle, laatia tälle asiakassuunnitelma ja yhteensovittaa kotipalvelun työskentely osaksi lapsen palvelukokonaisuutta. Kotipalvelun asiakkaana on perheen aikuinen, jolloin kotipalvelun työskentelyn etenemisestä tulee kirjata tarvittavilta osin myös lapsen tietoihin.

Vastuutyöntekijät kotipalvelusta:

Sosiaaliohjaaja ja kaksi lähihoitajaa

Sosiaaliohjaajan tehtävät:

Kotipalvelun kenttätyöntekijöiden tukeminen
Kehittämisprosessin koordinointi (kehittämistiimin tapaamiskutsujen lähettäminen, tapaamismuistioiden laatiminen, tilastointi, raportointi)
Kotipalvelun esittely yhteistyökumppaneille
Kotipalveluhakemusten käsittely, tarvittaessa lisätietojen pyytäminen tai hakemuksen esittely kotipalvelun asiakasohjausryhmässä
Yhteydenotto asiakkaaseen sekä kotipalvelun palvelutarpeen arvioinnin tekeminen
Kotipalvelun ja perhesosiaalityön välisenä linkkinä toimiminen
Asiakkaiden aloitusneuvotteluihin, väliarviointeihin ja loppuarviointeihin osallistuminen ja kirjaaminen
Perheiden jakaminen omaan työhön tai käyntien hakeminen ostopalvelusta
Yhteydenpito kotipalvelun ostopalveluihin
Kotipalvelupäätösten valmistelu

Lähihoitajan tehtävät:

Tavoitteiden mukainen työskentely pilottiperheissä ja perheen palvelutarpeen muutoksen arvioiminen
Yhteydenpito perhesosiaalityön omatyöntekijään, kotipalvelun sosiaaliohjaajaan ja tarvittaessa muihin yhteistyökumppaneihin
Neuvotteluihin, väliarviointeihin ja loppuarviointeihin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan
Palvelusuunnitelman laadinta asiakkaan kanssa

Ohjausryhmä:

Varhaisen tuen yksikön esihenkilö, perhesosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, kotipalvelun esihenkilö

Ohjausryhmän tehtävät:

Seurata ja tukea kehittämistyötä
Tunnistaa yhteistyömallin esteitä ja pyrkiä poistamaan niitä yhteensovittavalla johtamisella
Motivoida työyhteisöä yhteistyömalliin
Perehdyttää uudet työntekijät yhteistyömalliin, jotta se vakiintuu
Mahdollistaa työntekijän ajankäyttö yhteistyölle sekä tukea tarvittaessa priorisoinnissa

Kehittämistyöhön osallistujat valittiin henkilökohtaisen kiinnostuksen perusteella, joten osallistujat olivat jo valmiiksi innostuneita. Motivaatiota lisäsi yhteistyön lisääntymisestä seuranneiden vaikutusten havaitseminen.

Tavoiteltu muutos

Lapsiperheiden kotipalvelun työskentelyn vaikuttavuuden lisääminen. Perhe saa oikea-aikaisesti ja sujuvasti tarvettaan vastaavaa, suunnitelmallista, tavoitteellista ja vaikuttavaa tukea monitoimijaisesti. Perheen oma toimintakyky vahvistuu ja järeämmän tuen tarve vähenee.

Muutoksen mittaaminen

Kotipalvelun ja perhesosiaalityön yhteisten asiakastapaamisten määrä tilastoidaan kuukausitasolla sekä kotipalvelussa että perhesosiaalityössä.

Kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden sekä työyhteisön näkemyksiä yhteistyöstä selvitetään kyselyllä sekä aluksi että lopuksi.

Asiakkailta kysytään palaute kotipalvelun väli/loppuarvioinnin yhteydessä.

Toteutussuunnitelma

Tavoitteena on saada tiivis yhteistyö vakiinnutettua pysyväksi toimintatavaksi. Kehitystyön aikana laadittuja rakenteita ja prosesseja ylläpidetään sekä jatkojalostetaan tiedotuksen ja yhteistyön avulla myös tulevaisuudessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kotipalvelun ja perhesosiaalityön yhteisten asiakkaiden pulmina korostuvat vanhempien uupumus ja erilaiset vanhemmuuden haasteet, taloudelliset vaikeudet sekä kotoutumiseen liittyvät haasteet. Vanhempien uupumuksen taustalla on usein monenlaisia tekijöitä, kuten psyykkisen tai fyysisen terveyden ongelmia, lapsen erityistarpeita (esim. neuropsykiatriset oireet), yksinhuoltajuutta, avioeroja ja huoltajuuskiistoja, läheisverkoston ja vertaistuen puutetta sekä keinottomuutta.

Asiakkaille on kerrottu käynnissä olevasta kehittämistyöstä sekä kotipalvelun ja perhesosiaalityön välisen yhteistyön tiivistämisestä. Perhesosiaalityön työntekijöitä on ohjeistettu tekemään kotipalveluhakemukset ensisijaisesti yhdessä asiakkaan kanssa ja teknisesti siten, että tehty hakemus näkyy asiakkaalle Asiakastietojärjestelmä Apotin Maisa -asiakasportaalin kautta. Asiakasosallisuutta lisää myös reaaliaikainen kirjaaminen tapaamisista ja suunnitelmista, jotka myös on nähtävissä Maisassa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yhteistyömallilla pyritään vaikuttavaan Lapsiperheiden kotipalveluun Perhesosiaalityön perheissä, joissa asiakas on aidosti toimijoille yhteinen

Tavoitteena on, että:

Asiakkaat saisivat sujuvasti vaikuttavaa apua ja tukea
Työntekijät saisivat enemmän ja monitoimijaisesti tukea entistä haastavammaksi muuttuneeseen asiakastyöhön
Eri yksiköiden välinen yhteistyö ja -toimijuus lisääntyisi (mm. yhteisten rakenteiden ja yhteensovittavan johtajuuden kautta)
Systeeminen toimintatapa vahvistuisi
Työskentely ja palvelu olisi entistä suunnitelmallisempaa, tavoitteellisempaa, laadukkaampaa sekä kustannustehokkaampaa

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osallistujien vastuualueista on sovittu kehittämistyön alkuvaiheessa.

Kotipalvelusta on kehittämistyöhön irrotettu kahden lähihoitajan kokopäiväinen työpanos sekä yhden sosiaaliohjaajan työajasta n. 20-40%. Perhesosiaalityöstä mukana on yksi sosiaalityöntekijä sekä kaksi erityissosiaaliohjaajaa, jotka osallistuvat toimintamallin kehittämiseen muun työn ohella. Lisäksi kehittämistyöllä on ohjausryhmä, johon kuuluvat kotipalvelun ja perhesosiaalityön esihenkilöt sekä varhaisen tuen yksikön esihenkilö. Kehittämisryhmä tapaa n. 1x/kk, ja osaan tapaamisista osallistuu myös ohjausryhmä. Tapaamisissa luodaan ja työstetään yhteisiä rakenteita sekä arvioidaan työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista. Kehittämistyöskentelyä varten on perustettu myös oma Teams-työskentelyalusta, jossa on mahdollista vaihtaa tietoa, keskustella etänä ja työstää materiaaleja. Lisäksi käytössä ovat tavanomaiset viestintäkanavat (sähköposti, puhelin, Apotin työkoriviestit).

Kehittämiseen osallistuvilla kotipalvelun lähihoitajilla ja sosiaaliohjaajalla on kerran viikossa oma tiimi asiakasasioiden käsittelyä varten ja lisäksi yksikön yhteisessä viikkotiimissä on mahdollisuus kertoa koko työyhteisölle kehittämistyöhön liittyviä ajankohtaisia asioita. Perhesosiaalityössä toimintamallin kehittämiseen liittyviä teemoja käsitellään viikkotiimien yhteydessä. Molemmista yksiköistä tehdään toiseen yksikköön esittäytymisvierailut, joiden aikana keskustellaan yksikön työskentelyn sisällöstä, tavoitteista ja toimintatavoista.

Yhteiset asiakastapaamiset tilastoidaan sekä kotipalvelussa että perhesosiaalityössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen on edellyttänyt:

Toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutosta: ajatuksena yhteinen asiakas ja tiivis yhteistyö asiakkaan asian edistämiseksi
Kehittämismyönteisyyttä
Vastuista sopimista
Johdon tukea
Resurssin irrottamista kehitystyön koordinointiin ja toteutukseen

Toimintamallin soveltamisen kannalta eduksi on ollut yhteinen asiakastietojärjestelmä (Apotti), yhteinen työskentelyalusta (Teams) sekä säännölliset kokoontumiset.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kotipalvelun ja perhesosiaalityön välinen yhteistyö ja kommunikaatio on yhteistyömallin myötä lisääntynyt. Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa yhteisten arviointien ja keskustelujen lisääntymisenä. Yhteistyömalli on myös selkiyttänyt eri toimijoiden rooleja ja työskentelyn sisältöjä sekä lisännyt systeemistä ajattelua. Toimintakulttuurin muutoksen myötä työntekijöiden on ollut mahdollista asiakkuuden alusta alkaen lähteä työskentelemään suunnitelmallisesti ja yhteisten tavoitteiden mukaisesti mutta omilla vastuualueilla. Asiakkaat on pystytty kohtaamaan monitoimijaisesti ja entistä kokonaisvaltaisemmin. Erillisten tapaamisten kokonaismäärä on vähentynyt, koska asiakas on voinut tavata kaikki toimijat samalla kertaa.

Vaikuttavaa Lapsiperheiden kotipalvelua Perhesosiaalityön perheille - Yhteistyömalli