Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Avainhenkilömalli on kattava, hajautettu perustason väkivaltatyön malli organisaatioiden eri tasoille. Keskeisessä roolissa on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan, ottamaan puheeksi ja puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan osana normaalia työtä.
Avainhenkilömallissa on kyse kolmiportaisesta koulutusmallista, jossa edetään koulutusportaalta seuraavalle. Avainhenkilökoulutuksen käyneet vastaavat puheeksi ottamisen koulutusten pitämisestä omissa yksiköissään ja kouluttajakoulutusten käyneet avainhenkilökoulutusten pitämisestä. Avainhenkilökoulutuksen kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon, työterveyshuollon ja kolmannen sektorin ammattilaiset. Avainhenkilökoulutus on esimerkki julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä alueellisen lähisuhdeväkivaltatyön kehittämisessä. (THL 2023)
Väkivaltatyön avainhenkilömalli linkittyy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli -kokonaisuuteen. Avainhenkilömallin keskiössä on asiakastyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen väkivaltatyön osaajiksi työyhteisöihinsä. Avainhenkilökoulutus on kohdennettu kaikille asiakastyötä tekeville hyvinvointialueen ammattilaisille.
Kansallisten tutkimusten mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ei kysytä systemaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Samoin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmiöt tunnistetaan heikosti, väkivaltatyön palveluja ei tunneta ja/tai niihin ei osata ohjata. Yleisesti ottaen ammattilaisten osaaminen väkivaltaan liittyvissä asioissa on vaihtelevaa, jolloin yhdenvertaisuus ei toteudu.
Kymenlaaksossa on havaittu osaamisvaje lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa, väkivallan eri osapuolten auttamisessa sekä palveluohjauksessa. Kymenlaakson hyvinvointialue on osallistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan avainhenkilöpilottiin, minkä aikana on koulutettu kolme avainhenkilökouluttajaa. Avainhenkilökouluttajat ovat toteuttaneet kaksi avainhenkilökoulutusta ja koulutettuja avainhenkilöitä on 40.
Koulutetut avainhenkilöt muodostavat avainhenkilöverkoston, minkä koordinoinnista vastaa väkivallan vastaisen työn koordinaattori. Koordinaattori tukee avainhenkilöitä heidän tehtävässään. Avainhenkilöverkosto kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa ja jakaa tietoa omassa Teams-kanavassaan. Lisäksi avainhenkilöille ja kaikille lähisuhdeväkivaltateemasta kiinnostuneille järjestetään kuukausittain tunnin mittainen tilaisuus lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista. Avainhenkilöitä koulutetaan avainhenkilöiden tarpeiden mukaan.
Kymenlaaksossa on havaittu osaamisvaje lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa, väkivallan eri osapuolten auttamisessa sekä palveluohjauksessa. Hankesuunnitelmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen vahvistaminen. Keskeisenä toimenpiteenä on syrjäytymistä ehkäisevän työn tehostaminen, johon perhe- ja lähisuhdeväkivallan koordinaatiomalli tuo lisää välineitä.
Avainhenkilökoulutuksiin osallistuneet asiakas- ja potilastyötä tekevät ammattilaiset ja koulutuksen suorittaneet sekä heidän esihenkilönsä.
Avainhenkilökoulutukseen ilmoittautumisen yhteydessä pyydetään käymään keskustelu oman esihenkilön kanssa koulutuksen suorittamisesta.
Koulutuksen välitehtävissä pyydetään osallistujia reflektoimiaan oppimaansa ja hahmottelemaan omaa avainhenkilöroolia työyhteisössään.
Koulutuksen jälkeen kouluttaja, koulutettu avainhenkilö ja hänen esihenkilönsä järjestävät tapaamisen. Tapaamisessa sovitaan avainhenkilön tehtävistä ja vastuista.
Kouluttajat vastaavat siitä että avainhenkilöiden kanssa käydään yhteinen keskustelu ja he toimivat keskustelun muistion kirjaajina. Muistiot jaetaan tapaamiseen osallistuneille.
Työyhteisöissä tiedetään kuka avainhenkilö on ja miten häneen voi olla yhteydessä. Avainhenkilöt edistävät lähisuhdeväkivallan systemaattista puheeksi ottamista ja vahvistavat lähisuhdeväkivalta ilmiön ja sen vaikutusten tunnistamista. Näiden muutosten vaikutuksesta väkivallan eri osapuolet saavat avun nopeammin väkivallan aiheuttamaan kriisiin ja väkivaltaa ehkäistään tehokkaammin.
Avainhenkilöiden toiminnan vaikutusta ja ammattilaisten toiminnan muutosta mitataan kerran vuodessa kyselyllä. Ensimmäinen kysely toteutetaan keväällä 2025. Kyselyssä avainhenkilöiltä ja ammattilaisilta kartoitetaan kokemuksia seuraavilla kysymyksillä:
Kysymykset avainhenkilöille (luonnos; lopullinen versio valmistuu Q1/2025):
Kuinka usein viikossa/kuukaudessa/3 kuukaudessa/puolessa vuodessa/vuodessa olet toiminut avainhenkilön roolissa?
Kuinka usein olet ollut konsultaatioapuna/toteuttamassa puheeksi ottamisen koulutuksia/työparina/jokin muu tapa?
Kysymykset ammattilaiselle:
Kuinka usein otat väkivallan puheeksi?
Kuinka usein kirjaat väkivallan puheeksi ottamisesta?
- Marraskuussa 2023 sovittu perheiden sosiaalityön kanssa avainhenkilömallin
pilotoinnista heidän palvelussaan - Maaliskuussa 2024 Sovittu avainhenkilökoulutukseen osallistuvista työntekijöistä Perheiden
sosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijän kanssa - Avainhenkilökoulutusten toteutuksesta sovittu keväälle ja syksylle 2024
- Kesäkuu 2024 mennessä kootaan avainhenkilöverkosto koulutetuista avainhenkilöistä ja
sovitaan tapaamiset avainhenkilöiden osaamisen ylläpitämiseksi; tapaamiset ovat
koulutuksellisia ja vuorovaikutteisia tapaamisia (ehdotus 2-4 kertaa vuodessa) - Kesäkuussa 2024 sovittiin avainhenkilöiden tehtävistä perheiden sosiaalityössä
- Kesäkuussa 2024 sovittiin muiden palvelujen esihenkilöiden (sponsorit) kanssa yhteiset
tapaamiset jalkauttamiseksi ja avainhenkilöiden tehtävistä sopimiseksi (ehdotus 2-4 kertaa vuodessa 30-60 min) - Syyskuu-marraskuu 2024: syksyn avainhenkilökoulutus
- Syyskuussa 2024 avainhenkilöverkoston käynnistäminen
- Syyskuussa 2024 Avainhenkilömalli toimenpiteenä alueellisessa Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmassa 2024-2025
- Avainhenkilömalli kirjattu toimenpiteeksi perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja ehkäisyyn
- Kuntien kanssa sovitaan joulukuussa 2024 jalkauttamissuunnitelma vuodelle 2025
- Marraskuu 2024 alkoi Avoimet väkivaltatyö tilaisuudet; toteutetaan kerran kuukaudessa avainhenkilöille ja kaikille lähisuhdeväkivaltateemasta kiinnostuneille
Välitön kohderyhmä on avainhenkilökoulutukseen osallistuneet ammattilaiset. Välillinen kohderyhmä on kaikki Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakastyötä tekevät ammattilaiset.
Työntekijöiltä, esihenkilöiltä ja palvelupäälliköiltä saatujen suullisten tietojen mukaan on havaittavissa että
- henkilöstössä on tunnistettu tarve lisäkoulutukselle
- joissakin palveluissa päälliköt ja esihenkilöt tunnistavat mallin tarpeellisuuden
- terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa on suuri kiinnostus mallia kohtaan
- haaste on työajan resursointi ja määrittely kenelle väkivaltatyö kuuluu, mikä näyttäytyy sekä väkivaltatyön tekemisen että johtamisen haasteena
Pohdimme ohjausryhmän kanssa millä tavoin aiomme avainhenkilömallia alueella toteuttaa. Väkivallaton VAKE - Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana Perhekeskustoimintamallin kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimintamalli herätti mielenkiintomme. Poimimme toimintamallista osia, joita muotoilimme omalle alueellemme sopivaksi. Näitä osia ovat lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutus, avainhenkilöverkosto ja materiaalipankki.
Keskityimme ensimmäisenä pilotoitavan palvelun etsimiseen ja avainhenkilökoulutuksen järjestämiseen keväälle 2024. Pohdimme kuinka monelle koulutusta tarjotaan, ketkä ovat koulutuksen kohderyhmää, miten koulutuksesta informoidaan ja kuinka viesti saadaan perille.
Avainhenkilömallin keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon levittäminen organisaation eri tasoille. Päätimme että kiintiöimme perheiden sosiaalityöhön 6 koulutuspaikkaa, joista 5 toteutui ja loput paikat täytämme ilmoittautumisjärjestyksessä. Päätimme että kokoamme avainhenkilöverkoston, kun ensimmäinen ryhmä on käynyt koulutuksen loppuun. Päätimme myös että avainhenkilön tehtävistä käydään keskustelu koulutuksen jälkeen.
Avainhenkilömallin keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan ja ottamaan puheeksi sekä puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan. Avainhenkilökoulutuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja molempiin ryhmiin otetaan 20 ilmoittautujaa. Koulutuksen kesto on ennakko-, väli- ja lopputehtävineen, koulutuspäivät yhteenlaskettuna noin 35 tuntia. Kouluttajina toimivat THL:n kouluttamat avainhenkilökouluttajat. Avainhenkilökoulutuksessa tehdään yhteistyötä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella.
Avainhenkilöt muodostavat monialaisen avainhenkilöverkoston. Avainhenkilöverkostolle on oma Teams-kanava, mihin tallennettu koulutus- ja muu materiaali on vapaasti avainhenkilöiden käytettävissä. Avainhenkilöiden tehtäviin kuuluu työyhteisön konsultaatio, työparityöskentely, infotilaisuudet lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista ja systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen. Joillakin toimialoilla avainhenkilöt järjestävät myös lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutuksia.
Avainhenkilömallia kehitettiin THL:n koordinoiman avainhenkilömallin pilotin yhteydessä. Hyödynsimme Etelä-Savon kokemuksia avainhenkilömallin toteutuksesta. Etelä-Savon kokemuksien mukaan ryhmäkoon ei kannata olla suurempi kuin 20 osallistujaa ja kouluttajia kannattaa olla 2 jokaiselle koulutusryhmälle. Kaksi kouluttajaa mahdollistavat reflektoivan ja dialogisen otteen koulutuksen toteutuksessa.
Väkivallaton VAKE toimintamallissa avainhenkilöverkosto koottiin ennen avainhenkilökoulutuksia. Pohdimme hyötyjä suhteessa käytettävään työaikaan ja työntekijäresurssiin ja päätimme perustaa avainhenkilöverkoston koulutetuista avainhenkilöistä.
Avainhenkilömallin toteutussuunnitelma on alla olevassa liitteessä. Liitteessä olevan koordinaatiomallin toteutussuunnitelmasta on oma kehittämiskokonaisuutensa Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2).
Ohjausryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa etäyhteydellä. Jäsenet:
integraatiopalvelujen johtaja
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö
kehittämispäällikkö
kehittämispäällikkö
projektipäällikkö
projektikoordinaattori
Projektikoordinaattori vastaa
- Avainhenkilökoulutusten markkinoinnista
- Esittely HR-radiossa
- Esihenkilöiden sähköpostiryhmä
- Intratiedotteet
- Ilmoittautumisista yhdessä HR-palvelujen kanssa
- Fasu-merkinnöistä; poissaolot, korvaavat tehtävät ja läsnäolot
- Avainhenkilöverkoston jäsenrekisterin ylläpitämisestä
- Teams-kanavan ylläpito
- Salattu Teams-kanava jäsenrekisteriä varten; tarkistetaan vuosittain ja päivitetään
Projektikoordinaattori ja kaksi avainhenkilökouluttajaa vastaavat koulutusten toteuttamisesta
- Infokirjeen lähettämisestä ilmoittautuneille
- Ennakko-, väli- ja lopputehtävien palautuksista
- Koulutuksen materiaalin päivittämisestä
- Seuraavan vuoden toteutussuunnitelmasta
Avainhenkilömallin tavoitteena on vahvistaa sote-ammattilaisten osaamista, jotta kymenlaaksolaiset saavat apua lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin. Lisäksi tavoitteena on ammattilaisten lähisuhdeväkivallan systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kokeilun aikana järjestetään kaksi avainhenkilökoulutusta asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Kumpaankin ryhmään otetaan 20 ammattilaista, jotka muodostavat avainhenkilöverkoston.
Avainhenkilömallin kokeilu osoitti että mallin toteuttaminen on haavoittuvaa projektityöntekijän ja kolmen kouluttajan resurssilla. Kouluttaminen ja verkoston ylläpitäminen vaatii hyvinvointialueen koordinaatiota ja tiivistä yhteistyötä järjestötoimijan kanssa. Yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella, mikä on kytketty projektikoordinaattorin tehtävään, mikä on riski mallin juurruttamiselle tulevaisuudessa.
Kouluttamiseen kuluva kouluttajan käytettävä työaika ylitti odotukset; koulutuksen markkinointi, koulutuspaikan varaaminen, ilmoittautumisten hallinta, ennakko-, väli- ja lopputehtävien tarkastus sekä koulutuksen konkreettinen läpi vieminen ottivat enemmän aikaa kuin etukäteen oli tiedossa n. 35 tuntia per koulutus. Käytännössä vaadittu työaika ylittyi puolella ollen yli 50 tuntia. Kouluttajia tarvitaan lisää Kymenlaakson alueelle. Kokeilussa opimme että kouluttajaparin olisi hyvä olla eri toimialoilta.
Kokeilun aikana jalkauttaminen työyhteisöihin toteutettiin kouluttajan, avainhenkilön ja hänen esihenkilönsä kanssa kolmikanta keskusteluna. Keskustelussa sovittiin avainhenkilön tehtävistä omassa työyhteisössään, sovittiin yhteisistä vastuista ja tehtävistä. Kouluttaja kirjasi sovitut asiat muistioon ja jakoi tapaamiseen osallistuneille. Tämä koettiin hyväksi käytännöksi.