Väkivallaton VAKE - Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana Perhekeskustoimintamallin kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Toimintamalli sisältää mm. kaikille avoimen lähisuhdeväkivallan puheeksiottokoulutuksen, avainhenkilöverkoston, Välineitä väkivallan puheeksi ottamiseen-oppaan, Väkivallan vastaisen teemaviikon, materiaalipankin sekä nuorten ryhmämuotoisen psykoedukaation mallintamisen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli sisältää mm. kaikille avoimen lähisuhdeväkivallan puheeksiottokoulutuksen, avainhenkilöverkoston, Välineitä väkivallan puheeksi ottamiseen-oppaan, Väkivallan vastaisen teemaviikon, materiaalipankin sekä nuorten ryhmämuotoisen psykoedukaation mallintamisen.
Kuva
Kuvateksti
Älä kanna turhaa taakkaa - Puhu väkivallasta!Toimintamalli lyhyesti
Lähtökohtana toimintamallissa on se, että väkivallan ehkäisy on teema, joka kuuluu kaikille. Lisäksi ajattelemme, että pelkkä tiedon lisääminen ei riitä, vaan meidän pitää vaikuttaa myös asenteisiin ja taitoihin - eli valistamisen sijaan haluamme tarjota reflektiivistä psykoedukaatiota, joka haastaa pohtimaan omia asenteita, käsittelemään tunteita sekä oppimaan uusia tapoja toimia.
Toimintamallin kantavana ajatuksena onkin eräänlainen tabujen murtajana oleminen: väkivallasta puhutaan avoimesti, rehellisesti ja systemaattisesti eri kohderyhmien kanssa, jotta kynnys tuen ja avun hakemiseen madaltuu. Toimintamalli edellyttää erilaisten koulutusten ja toimintojen sekä viestinnän suuntaamista paitsi työntekijöille, myös suoraan eri ikäisille kuntalaisille.
Toisaalta samalla kun väkivallasta kysyminen ja kertominen helpottuu, varmistetaan, että väkivallan ehkäisytyön palvelupolku on saumaton sekä kehitetään kohdennetusti palveluja ryhmille, jotka ovat vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Koulutusten sekä muiden palvelujen kehittäminen tapahtuu tarvelähtöisesti sekä työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita että kuntalaisia osallistaen.
Väkivallan ehkäisy on osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Väkivallan tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja palveluohjaus kuuluu kaikille kasvatus-, opetus-, sosiaali-, ja terveysalan ammattilaisille. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tavoitteena on luoda käytännön työhön pysyvästi integroituneet väkivallan ehkäisyn toimintamallit ja rakenteet tasalaatuisten palvelujen varmistamiseksi kaikille kuntalaisille. Kehittämistä on tehty tiivissä verkostoyhteistyössä, ja joka vaiheessa on palautetta on pyydetty myös kokemusasiantuntijoilta.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) arvioi vuonna 2019 julkaistussa raportissaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa Suomessa. GREVIO nosti useita asioita, jotka edellyttävät parannusta. Tällaisia olivat esimerkiksi ammattilaisten kouluttamiseen liittyvät seikat, joihin Väkivallaton VAKE - toimintamallissa on erityisesti panostettu.
Toisaalta mm. kouluterveyskyselyiden kautta on tiedossa erilaisen psyykkisen oireilun lisääntyminen nuorten keskuudessa sekä kiusaamisen- ja väkivallan yleistyminen etenkin viimeisen parin vuoden aikana. Nuorten vertaisryhmässä tapahtuvan kiusaamisen ja väkivallan jälkihoitoon ei ole olemassa mitään systemaattisesti käytössä olevaa mallia, vaikka sellaisen tarve on laajasti tunnistettu ja tunnustettu. Vantaalla pilotoitava kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten voimavara- ja ratkaisukeskeinen psykoedukaatio on räätälöity moniammatillisessa yhteistyössä vastaukseksi jälkihoitomallin ja palveluohjauksen tarpeeseen. Toimintamallin sisältöä ja eri toteutustapoja arvioidaan ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi (2022) ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy on myös yksi Perhekeskustoimintamallin kehittämiskärjistä. Tavoitteena on, että lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tiedotusta, materiaalia, tapahtumia ja koulutusta tarjotaan tarvelähtöisesti myös suoraan kuntalaisille. Kehittämistyössä hyödynnetään säännöllisesti erilaisia kuntalaiskyselyjä ja muita osallistavia menetelmiä.
Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty sekä puheeksiottokoulutuksessa, avainhenkilöverkoston koulutuksessa että väkivallan vastaisen teemaviikon suunnittelussa ja toteutuksessa, joissa kokemusasiantuntijoiden ääni on haluttu kuuluviin mm. materiaaliin upotettujen aidoin sitaatein ja videoklipein sekä työryhmätyöskentelyyn osallistumisen ja heille varattujen puheenvuorojen avulla.
Kokemusasiantuntijoita on ollut myös mukana videoiden tuotantoprosessissa: työntekijöiden koulutuksessa käytössä olevat ns. kokemusasiantuntijavideot perustuvat kokemusasiantuntijoiden omiin tarinoihin ja palvelupolku-animaatiossa kokemusasiantuntijat ovat päässeet mukaan käsikirjoitusprosessiin ja heidän kommenttejaan on kuultu animaation toteutuksen eri vaiheissa.
Väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmaa on suunnattu suoraan kuntalaisille paitsi materiaalituotannon myös järjestettävän ohjelman osalta. Tämä konsepti on Vantaan ja Keravan alueella uusi, eikä tietääksemme tämänkaltaista ole toteutettu myöskään muualla Suomessa.
Teemaviikolla tarjottava ns. kuntalaiswebinaari on suunniteltu kuntalaiskyselyihin perustuen, joita on toteutettu Osallistuva Vantaa - sivuston kautta. Jo kuntalaiswebinaarien aihevalinnoissa (väkivallan ylisukupolvisen kierteen katkaiseminen vuonna 2021 ja lapsen väkivaltainen käyttäytyminen vuonna 2022) on kuunneltu kuntalaisten toiveita.
Itse webinaareissa on pyritty vastaamaan kuntalaisten etukäteen esittämiin kysymyksiin, mutta heille on mahdollistettu myös suora osallistuminen keskusteluun chatin kautta. Tehtävään palkatut kokemusasiantuntijat osallistuvat kuntalaiswebinaarin arviointiin ja konseptin kehittämiseen.
Koska väkivalta-aihe on monille haastava, kuntalaiswebinaarin toteutuksessa on päädytty livestriimaukseen YouTube-kanavalla, jotta osallistuminen kynnys olisi mahdollisimman matala. Livestriimeihin on mahdollista osallistua anonyymisti ja tallenteita voi katsoa myös jälkikäteen. Myös Podcasteja ja Blogikirjoituksia on käytetty kuntalaisten tavoittamiseen.
Väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmaa on suunniteltu myös yhteistyössä koulujen ja oppilaiden kanssa osallistavia työpaja-menetelmiä käyttäen. Väkivallan vastaisen teemaviikon taustalla on ajatus "talkoista", joissa turvallisuuden edistäminen ja väkivallan vähentäminen kuuluu kaikille.
Lasten ja nuorten osallistamiseen tullaan panostamaan jatkossa niin, että teemaviikon käytännöt integroidaan koulujen opetusohjelmiin ja joka vuosi tietyille ikäluokille tarjotaan aiheeseen liittyvä ikätasolle sopiva koulutus sekä toteutetaan erilaisia nuorten ideoimia haastekampanjoita.
Kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten ja nuorten aikuisten psykoedukaatiota kehitetään pilotista saadun palautteen perusteella. Ensimmäisessä vaiheessa pilotti toteutetaan nuorten psykososiaalisissa palveluissa ryhmämuotoisesti etätoteutuksella ja vahvasti voimavara- ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä painottaen. Tämän jälkeen tarkoituksena on pilotoida jalkautuvaa mallia sekä ryhmä- että yksilötoteutuksena myös peruskouluympäristössä. Pilottia suunnitellaan yhteistyössä nuorten kanssa työskentelevien ja väkivaltaerityistä työtä tekevien ammattilaisten kanssa nuorten ajatuksia ja toiveita kuunnellen.
Mikäli nuorten palaute on myönteinen, "Matkaeväitä"-ryhmä otetaan tulevaisuudessa osaksi nuorten psykososiaalisten palvelujen palveluvalikoimaa sekä kootaan keskeisistä materiaaleista nuorille jaettava Matkaeväitä- menetelmäopas. Mikäli peruskouluihin jalkautuva malli todetaan toimivaksi, toteutuksesta voi tulevaisuudesta vastata myös oppilashuolto yhdessä avainhenkilöiden kanssa.
Toimintamalli on otettavissa käyttöön sekä juurrutettavissa osaksi organisaation rakenteita varsin pienillä resursseilla, koska tuotetut puheeksiottokoulutukset on saatavissa videotallenteina ja materiaalipankkiin (nettisivuille) on koottu käyttövalmista materiaalia eri ikäisten kanssa toimiville. Välineitä väkivallan puheeksi ottamiseen - opasta on jaettu laajasti eri toimialojen ammattilaisten käyttöön ja opas on saatavissa myös sähköisenä versiona suomeksi ja ruotsiksi.
Sivustolla oleva materiaali voi hyödyttää myös muita kuin kasvatus-, opetus-, sekä sosiaali-, ja terveysalan ammattilaisia, joten se on avoimesti myös kuntalaisten käytössä. Avoimuus helpottaa tiedottamista ja viestintää ja lisää työn yleistä tunnettavuutta.
Väkivallan ehkäisytyötä jalkauttavat ja juurruttavat palvelualuilla toimivat avainhenkilöt, jotka vievät tietoa ja tarjoavat tukea sekä toimivat kehitystyön moottoreina omissa työyksiköissään. Avainhenkilöverkoston tarkoitus on myös tarjota avainhenkilöille vertaisfoorumi asiantuntijatiedon ja kokemusten jakoon sekä mahdollisuus osallistua yleiseen väkivaltatyön kehittämiseen hyvinvointialueella. Avainhenkilöverkoston käytännöt ovat integroituneet osaksi arkityötä, mikä johtuu osittain myös roolin joustavuudesta toimintaympäristön tarpeiden mukaan.
Kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten ratkaisukeskeinen Matkaeväitä-toimintamalli on suunniteltu helposti juurrutettavaksi ja mallia on helppo myös levittää. Suunnitteilla on myös nuorille jaettava opas ryhmätoiminnan ja/tai yksilötapaamisten tueksi.
Vaikka Väkivallaton VAKE - toimintamallin lähtökohta ovat mahdollisimman "aikaakestävät" videotallenteet ja muut materiaalit, joiden toivotaan muodostuvan pysyväksi osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä ja väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmaa, toimintamallin ylläpitäminen vaatii jatkossa väkivaltatyötä koordinoivan henkilön, eli ihmisen, joka pystyy tekemään sisällöllistä kehittämistä ja verkostoyhteistyötä.
Väkivallan ehkäisytyöstä vastaavan koordinaattorin palkkaaminen Hyvinvointialueille on myös Sosiaali- ja terveysministeriön suositus, mikä vain alleviivaa sitä, että työlle ja sen tekijälle on todellinen ja perusteltu tarve.
Työntekijöiltä saatu palaute puheeksiottokoulutuksesta on ollut erinomainen. Koulutus on koettu erittäin tarpeelliseksi, selkeäksi, väkivallan puheeksi ottoon motivoivaksi ja rohkaisevaksi sekä uutta tietoa antavaksi. Palaute on ollut eriomaista huolimatta siitä, miltä toimialalta vastaaja on tullut tai kuinka kauan hän on alalla työskennellyt.
Myös sote-palveluja käyttäviltä asiakkailta on tullut spontaaneja palautteita siitä, että heiltä on alettu kysymään turvallisuudesta ja väkivallasta. Nämä palautteet ovat olleet myönteisiä ja ne ovat tulleet henkilöiltä, jotka ovat kokeneet elämässään väkivaltaa. Asiakaspalaute todistaa sen, että puheeksiottokoulutuksen opit eivät ole jääneet vain työntekijän tietoon vaan ne ovat menneet myös käytäntöön.
Verkostoituminen ja järjestöyhteistyö on tiivistynyt, minkä voi olettaa parantavan asiakkaiden tilannetta, koska työntekijöiden keskinäinen tiedonvaihto on lisääntynyt ja konsultaatiokynnys on madaltunut.
Väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmatarjonnasta on saatu joka vuosi erinomaista palautetta. Erityistä kiitosta kuntalaisilta on saanut "Kun lapsi -lyö - Mitä teen kun lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti?" - videosarja ja aiheeseen liittyvä kuntalaiswebinaari. Myös julkisten palvelujen sähköisillä ilmoitustauluilla teemaviikolla pyörinyt "Oletko koskaan käyttäytynyt väkivaltaisesti" - infovideo on herättänyt myönteistä huomiota. Erityistä kiitosta on annettu tiedon tarjoamisesta suoraan kuntalaisille sekä myös väkivaltaisesti käyttäytyvien huomioimisesta.
Työntekijöille suunnattu täydennyskoulutuspäiväksi tarkoitettu Väkivaltafoorumi tavoitti marraskuussa 2022 yli 350 työntekijää ja yleisarvosana foorumista oli erinomainen. Erityistä kiitosta saivat avainhenkilöverkoston toimijoiden puheenvuorot, joissa käsiteltiin hyvin käytännönläheisesti ja konkreettisten tapausesimerkkien kautta lasten väkivallan riskioloihin ja lasten väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä teemoja sekä kokemusasiantuntija-äidin puheenvuoro, jota pidettiin erittäin puhuttelevana.
Väkivaltafoorumin suosio rohkaisee suuntaamaan toimintaa yhä vahvemmin aidon yhteiskehittämisen suuntaan, jossa muille tietoaan ja kokemuksiaan jakavat eri alojen asiantuntijat nousevat yhä useammin oman verkoston sisältä. Vertaisinnostaminen paitsi voimaannuttaa työntekijöitä, myös sitouttaa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä mukana olevia yhteisiin tavoitteisiin ja käytäntöihin.
Kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten ja nuorten aikuisten ryhmämuotoisesta etätoteutetusta psykoedukaatiopilotista ei ole vielä saatavilla arviontitietoa, koska pilotti on vasta käynnissä (tammi-helmikuu 2023). Kehittämistyölle on kuitenkin suunniteltu jo jatkoa, jossa psykoedukaatiomalli jalkautetaan perusopetukseen ja testataan sen toimivuutta myös lähitoteutuksena sekä yksilötapaamisissa. Palautteen ja arvionnin jälkeen tarkoitus on valita toimivimmat toteutustavat ja juurruttaa ne osaksi nuorten psykososiaalisten palvelujen ja mahdollisesti myös oppilashuollon palveluvalikkoa.
Kansikuva
