Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Avainhenkilömalli on kattava, hajautettu perustason väkivaltatyön malli organisaatioiden eri tasoille. Keskeisessä roolissa on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan, ottamaan puheeksi ja puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan osana normaalia työtä.
Toimintamallin nimi
Avainhenkilömalli on kattava, hajautettu perustason väkivaltatyön malli organisaatioiden eri tasoille. Keskeisessä roolissa on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan, ottamaan puheeksi ja puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan osana normaalia työtä.
Avainhenkilömalli vahvistaa sote-ammattilaisten lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osaamista, minkä vaikutuksesta kymenlaaksolaiset saavat apua lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin. Avainhenkilömallin keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan ja ottamaan puheeksi sekä puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan.
Avainhenkilöiden tehtäviin kuuluu esimerkiksi systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen, työyhteisön konsultaatio, työparityöskentely ja infotilaisuuksien järjestäminen lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista. Avainhenkilöt järjestävät myös lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutuksia.
Koulutetut avainhenkilöt muodostavat monialaisen avainhenkilöverkoston. Avainhenkilöverkostolle on oma Teams-kanava, mihin tallennettu koulutus- ja muu materiaali on vapaasti avainhenkilöiden käytettävissä. Avainhenkilökoulutuksessa tehdään yhteistyötä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella.
Avainhenkilömallissa on kyse kolmiportaisesta koulutusmallista, jossa edetään koulutusportaalta seuraavalle. Avainhenkilökoulutuksen käyneet vastaavat puheeksi ottamisen koulutusten pitämisestä omissa yksiköissään ja kouluttajakoulutusten käyneet avainhenkilökoulutusten pitämisestä. Avainhenkilökoulutuksen kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon, työterveyshuollon ja kolmannen sektorin ammattilaiset. Avainhenkilökoulutus on esimerkki julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä alueellisen lähisuhdeväkivaltatyön kehittämisessä. (THL 2023)
Väkivaltatyön avainhenkilömalli linkittyy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli -kokonaisuuteen. Avainhenkilömallin keskiössä on asiakastyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen väkivaltatyön osaajiksi työyhteisöihinsä. Avainhenkilökoulutus on kohdennettu kaikille asiakastyötä tekeville hyvinvointialueen ammattilaisille.
Kansallisten tutkimusten mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ei kysytä systemaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Samoin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmiöt tunnistetaan heikosti, väkivaltatyön palveluja ei tunneta ja/tai niihin ei osata ohjata. Yleisesti ottaen ammattilaisten osaaminen väkivaltaan liittyvissä asioissa on vaihtelevaa, jolloin yhdenvertaisuus ei toteudu.
Kymenlaaksossa on havaittu osaamisvaje lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa, väkivallan eri osapuolten auttamisessa sekä palveluohjauksessa. Kymenlaakson hyvinvointialue on osallistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan avainhenkilöpilottiin, minkä aikana on koulutettu kolme avainhenkilökouluttajaa. Avainhenkilökouluttajat ovat toteuttaneet kaksi avainhenkilökoulutusta ja koulutettuja avainhenkilöitä on 40.
Koulutetut avainhenkilöt muodostavat avainhenkilöverkoston, minkä koordinoinnista vastaa väkivallan vastaisen työn koordinaattori. Koordinaattori tukee avainhenkilöitä heidän tehtävässään. Avainhenkilöverkosto kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa ja jakaa tietoa omassa Teams-kanavassaan. Lisäksi avainhenkilöille ja kaikille lähisuhdeväkivaltateemasta kiinnostuneille järjestetään kuukausittain tunnin mittainen tilaisuus lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista. Avainhenkilöitä koulutetaan avainhenkilöiden tarpeiden mukaan.
Välitön kohderyhmä on avainhenkilökoulutukseen osallistuneet ammattilaiset. Välillinen kohderyhmä on kaikki Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakastyötä tekevät ammattilaiset.
Työntekijöiltä, esihenkilöiltä ja palvelupäälliköiltä saatujen suullisten tietojen mukaan on havaittavissa että
- henkilöstössä on tunnistettu tarve lisäkoulutukselle
- joissakin palveluissa päälliköt ja esihenkilöt tunnistavat mallin tarpeellisuuden
- terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa on suuri kiinnostus mallia kohtaan
- haaste on työajan resursointi ja määrittely kenelle väkivaltatyö kuuluu, mikä näyttäytyy sekä väkivaltatyön tekemisen että johtamisen haasteena
- Avainhenkilökoulutuksia järjestetään 2 kertaa vuodessa.
- Kohderyhmät:
- Kymenlaakson hyvinvointialueen potilas- ja asiakastyötä tekevät ammattilaiset
- Kuntien ammattilaiset, esimerkiksi koulunuorisotyöntekijät ja hyvinvointitutorit
- Järjestöjen ammattilaiset
- Suorittamiseen käytettävä aika noin 35 tuntia/kouluttautuja
- Kohderyhmät:
- Koulutusten organisoinnista vastaa Kymenlaakson hyvinvointialue yhteistyössä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa
- Koulutukset toteuttaa koulutetut avainhenkilökouluttajat
- Arvioitu koulutukseen käytettävä aika noin 50 tuntia/kouluttaja
- Koulutuksen aikana osallistujat hahmottelevat omaa avainhenkilörooliaan omassa työyhteisössään
- Koulutuksen jälkeen kouluttaja järjestää tapaamisen koulutetun avainhenkilön ja hänen esihenkilönsä kanssa
- Tapaamisessa sovitaan
- Avainhenkilön tehtävistä
- Vastuista ja rooleista
- Tarvittaessa jatkosta
- Kouluttaja kirjaa tapaamisesta muistion ja lähettää sen tapaamiseen osallistuneille
- Tapaamisessa sovitaan
- Koulutetut avainhenkilöt muodostavat avainhenkilöverkoston
- Verkostoa koordinoi hanketyöntekijä hankekauden ajan
- Avainhenkilöille ja kaikille lähisuhdeväkivaltateemasta kiinnostuneille hyvinvointialueen ammattilaisille järjestetään kuukausittain Teams-tilaisuus lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista
- Avainhenkilöverkostolle järjestetään kahden kuukauden välein Teams-tapaaminen. Tapaamisen tavoite on ylläpitää avainhenkilöiden osaamista ja jakaa kokemuksia avainhenkilönä toimimisesta monialaisesti. Tapaaminen sisältää koulutuksellisen osuuden ja mahdollisuuden yhteiselle keskustelulle.
Koulutuksen strukturoitu rakenne on toimiva. Rakenteen vuoksi uusien avainhenkilökouluttajien perehdyttäminen kouluttajan tehtävään on mahdollista kokeneemman kouluttajan tuella. Kahdesta toteutuneesta ryhmästä koulutetaan kaksi uutta avainhenkilökouluttajaa vuoden 2025 aikana.
Pilotointikauden aikana toteutetut ryhmät täyttyivät nopeasti. Ryhmän koko 20 ammattilaista/ryhmä osoittautui toimivaksi. Kolmen kouluttajan kesken oli hyödyllistä sopia jokaisen rooleista ennen toteutuskertaa. Koulutukseen osallistuneet pitivät hyvänä monialaisia koulutusryhmiä. Osallistujien kokemuksen mukaan tämä madalsi kynnystä yhteistyölle ja lisäsi ymmärrystä eri palveluista. Toisaalta saman kaltaisten asiakas- tai potilasryhmien kanssa työskentelevät kokivat hyödyllisenä pohtia lähisuhdeväkivaltaan liittyviä teemoja saman kaltaista työtä tekevien kanssa.
Koordinaation määrä ja siihen kuluvan työajan määrä yllätti eikä siihen osattu varautua etukäteen. Hanketyöntekijän rooli avainhenkilökoulutusten toteutuksen organisoinnissa oli merkittävä mm.:
- koulutuksen aikatauluttamisessa
- kouluttajien yhteisten tapaamisaikojen sopimisessa
- koulutukseen soveltuvien tilojen varaamisessa
- koulutuksesta tiedottamisessa henkilöstölle
- infokirjeiden lähettämisessä ilmoittautuneille
- koulutusmateriaalien läpi käymisessä
- koulutukseen osallistuneiden välitehtävien delegoimisessa
- tapaamisten sopimisessa koulutuksen suorittaneen ja hänen esihenkilönsä kanssa
- tämä koettiin tärkeänä avainhenkilön tehtävän vahvistamiseksi omassa palvelussa ja tehtävistä sopimiseksi esihenkilön kanssa
- avainhenkilöverkoston perustamisessa
- avainhenkilöverkoston tapaamisten aikatauluttamisessa
- avainhenkilöverkoston tapaamisten järjestämisessä
Kouluttajien kokemuksen mukaan koulutusmateriaali vastaa hyvin väkivaltatyön avainhenkilökoulutuksen tarpeeseen. Kokemuksemme mukaan struktuuri on toimiva sekä kouluttajien että koulutuksen suorittaneiden näkökulmasta. Koulutuksen aikana nousi esiin lisäkoulutustarpeita, joihin on hyvä varautua etukäteen ja selvittää millä tavoin organisaatiossa lisäkoulutustarpeisiin vastataan.
Kansikuva
