Vammaisen henkilön hoito- ja palveluketju, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamalli kokoaa vammaisen henkilön tarvitsemat palvelut varhaisen tuen palveluista lähtien. Hoito- ja palveluketju tulee näkyväksi asiakkaille, ja on myös ammattilaisten tukena. Hoito- ja palveluketju kuvataan hyvinvointialueen verkkosivuille.
Valtakunnallisten ja Kainuun hyvinvointialueella tehtyjen selvitysten perusteella koronapandemia vaikutti heikentävästi vammaisten henkilöiden palveluihin pääsyyn. Lisäksi Kainuun hyvinvointialueen vammaispalvelujen organisoitumisessa ja johtamisessa on tapahtunut rakenteellisia muutoksia hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Vammaispalvelut sijoittuvat hyvinvointialueella sosiaali- ja perhepalvelujen toimialueelle siten, että vammaisten henkilöiden palvelut jakautuvat useampaan palveluyksikköön. Perustaksi tarvitaan tiivistä palvelujen kehittämistä eri toimialojen kesken ja asiakkaiden näkökulmia sekä tietoa palvelujärjestelmästä. Palvelukokonaisuuden vaikuttava johtaminen ja toimintakulttuurin muutokset tarvitsevat tukea, jotta muutokset eivät johtaisi palvelujen heikentymiseen.
Asiakaslähtöiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja palveluprosessien kehittäminen ja toteuttaminen turvaa palvelujen saatavuutta. On tärkeä, että peruspalvelujen ja erityispalvelujen palveluketju toimii asiakkaan tarpeen mukaisesti.
Palvelujärjestelmä ei pystynyt vastaamaan koronapandemian vuoksi määrällisesti palvelutarpeisiin, ja tasa-arvoinen palvelujen piiriin pääsy ei toteutunut. Monialaisten palvelujen tarve on suuri, sillä palvelujärjestelmä on hajanainen ja eriarvoistava. Koronapandemian aikana sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja siirrettiin koronakriisin hoitoon. Tämä on heikentänyt palveluiden saatavuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä toimintakykyä tukevissa monialaisissa palveluissa. Palveluvajetta on syntynyt kaikissa asiakas- ja ikäryhmissä. Koronapandemia on aiheuttanut palveluvelkaa mm. vammaisten henkilöiden tilapäishoitojen toteutumiseen sekä ryhmä- ja päivätoimintojen supistumisena. Lisäksi tilastojen perusteella Kainuussa on enemmän apua riittämättömästi saavia vammaisia henkilöitä kuin koko maassa v. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelalla on pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia.
Kestävän kasvun Kainuu II –hanke jatkaa Kestävän kasvun Kainuu –hankkeen aloittamaa työtä. Tämän hankkeen taustalla olevat väestön tarpeet eivät ole muuttuneet aikaisemmasta, hankesuunnitelma v. 2022. Hankkeen kehittämistoimenpiteet kohdistuvat koko Kainuun hyvinvointialueelle.
Asiakkaiden osallisuuden, tasa-arvoisuuden ja tarpeita vastaavien palvelujen saamisen varmistaminen organisaatio- ja lakiuudistusten sekä koronapandemian toimintaympäristössä. Hoito- ja palveluketju parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
Asiakaskokemuskysely, sotekuva indikaattorit, verkkosivujen käyttäjämäärät, uudistettavat hoito- ja palveluketjut käytössä.
Hoito- ja palveluketju integroidaan osaksi Kainuun hyvinvointialueen ydinprosesseja ja prosessien johtamista. Rakentaminen vaatii organisaatiolta yhteisen näkemyksen käytettävistä käsitteistä, ja sen vuoksi yhteistyötä on aloitettu tekemään eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa. Kainuun hyvinvointialueella käytetään käsitettä hoito- ja palveluketju.
Monialaisen yhteistyöskentelyn kehittäminen on avain sidosryhmien välillä, jotta saadaan näkyväksi tarpeen mukaiset hoito- ja palveluketjut. Yhteiskehittämisen ryhmissä kuvataan nykytilan palvelut kevyestä tuesta raskaampaan, ns. yleisestä erityiseen, eri toimialueiden palvelut, ei pelkästään vammaispalvelulain mukaisia, vaan mukana on myös mm. sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ja kolmas sektori. Tämä huomioi myös uuden vammaispalvelulain soveltamisalan, sillä laki tulee voimaan 1.1.2025. Yhteiskehittämisen ryhmiä on kaksi; vammaisen lapsen/lapsiperheen hoito- ja palveluketju ja vammaisen aikuisen hoito- ja palveluketju.
Vaikuttavuutta; tarpeen mukaisilla palveluilla, varhaisella tuella ja monialaisuudella.
Hoito- ja palveluketjukuvaukset tulevat Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuille. Sivuille ei tarvitse kirjautua vahvan tunnistamisen kautta, joten se on avoin kaikille. Hoito- ja palveluketjut tulee kuvata asiakkaan näkökulmasta etenevänä kokonaisuutena. Asiakkaan on mahdollista saada apua tilanteeseensa ja vastauksia kysymyksiinsä palvelukuvauksen sivuilta, näin asiakkaat löytävät tiedon palveluista omatoimisesti ja oikea-aikaisesti.
Yhteiskehittämisen ryhmissä kerätään tietoa myös kriittisistä pisteistä, jotta tiedostetaan, miten saada asiakkaan hoito- ja palveluketju sujuvammaksi. Esille on noussut tarve mm. Toisen puolesta asiointi -esitteeseen, joka valmistuu syksyllä 2024.
Jotta hoito- ja palveluketjut saadaan integroitua sosiaali- ja perhepalveluiden toimintaan, luodaan hoito- ja palveluketjujen avulla palvelukartta ja vastuumatriisi tiedolla johtamisen tueksi.
Toimintamallin kohderyhmänä on palveluita käyttävät vammaiset henkilöt ja organisaation henkilöstö.
Yhteiskehittämisen ryhmissä on mukana työntekijöitä ja asiakkaita. Asiakasosallisuutta lisätään hyödyntämällä asiakkaiden kokemuksia palveluista ja palveluun pääsystä.
Yhteiskehittämisen ryhmä kokoontuu 1-2 kuukauden välein. Tapaamisia on vähintään neljä ja tapaamisen kesto on vähintään kolme tuntia/kerta. Jokaiselle tapaamiselle on määritelty tavoite ja aikataulu. Tapaamisten teemat kulkevat prosessina; palveluiden nykytila, palvelutarpeiden ja -ketjun tarkastelu, kehitetään sujuva hoito- ja palveluketju sekä testaus ja arviointi.
Asiakkailta saatujen palautteiden avulla kyettiin muokkaamaan vammaisen hoito- ja palveluketjun palveluiden järjestystä tai lisättiin palveluita sekä tekstejä muokattiin selkokielisemmäksi.
Ryhmien kokoontuminen ajoittuu aikataululle marraskuu v. 2023 - syksy v. 2024. Työntekijöitä on n. 7-10 / ryhmä eri palvelualueilta. Kehittämiseen otettu mukaan myös palveluita käyttäviä asiakkaita. Ryhmissä hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmää. Ensimmäisessä tapaamisessa teemana on palveluiden nykytila. Ryhmä käyttää apuna asiakasprofiileja, joiden avulla saadaan näkyväksi tällä hetkellä tarjolla olevat palvelut. Käytetään erivärisiä post it lappuja, joihin ryhmäläiset kirjaavat palvelut. Seuraavassa tapaamisessa tarkastellaan näitä ensimmäisessä tapaamisessa koottuja palveluita kokoamalla ne hoito- ja palveluketjun muotoon. Tärkeä huomioida tässä vaiheessa nivelvaiheet ja kriittiset pisteet sekä tunnistaa ketjun verkostot. Kolmannessa tapaamisessa kuvataan kokonaisuus, toisiaan täydentävät roolit ja luodaan hoito- ja palveluketjuista kokoava hoito- ja palveluketjukuvaus. Tässä vaiheessa tiedot kirjataan verkkosivualustalle. Viimeisessä tapaamisessa testataan ja arvioidaan hoito- ja palveluketjujen toimivuutta.
Isompien yhteiskehittämisryhmien välissä pidetään tapaamisia pienemmillä kokoonpanoilla, jotta ketjukuvauksien osa-alueet saadaan kuvattua täsmällisemmin.
Sisäisen ja ulkoisen viestinnän avulla saadaan tuotua näkyväksi kehitteillä olevat hoito- ja palveluketjut, ja näin tietoisuus kasvaa hoito- ja palveluketjuista. Tämän vuoksi Kainuun hyvinvointialueen sisäisen viestinnän alustalle on tuotu yhdessä toimialuejohtajan kanssa tiedote hoito- ja palveluketjuista, ja sen merkityksestä mm. työnkeventämisen mahdollistajana. Lisäksi Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuille on laitettu esite.
Kun hoito- ja palveluketjujen kuvaus on saatu luotua Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuille, on tärkeä kouluttaa työntekijöitä sen käyttöön. Juurruttaminen on tärkeää, jotta työntekijät osaavat hyödyntää hoito- ja palveluketjuja omassa työssään, ja ohjata asiakkaita palveluketjujen käyttöön.
Kuva
Kuva
Antaa neuvoja ja tietoa asiakkaalle tämän hetken palveluista sekä selkeyttää palvelun etenemistä. Asiakas löytää tiedon itsenäisesti ja oikea-aikaisesti, jolloin myös saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät. Palvelutarjonta monipuolistuu ja uudistuu. Lisäksi hoito- ja palveluketjujen kautta voidaan kartoittaa kriittisiä pisteitä, ja niistä saadut tiedot auttavat kehittämään palveluja ja ketjuja asiakaslähtöisemmäksi. Hyvin johdettu ja suunniteltu hoito- ja palveluketju luo edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja työntekijöiden hyvinvoinnille.