Vammaisen henkilön hoito- ja palveluketju, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamalli kokoaa vammaisen henkilön tarvitsemat palvelut varhaisen tuen palveluista lähtien. Hoito- ja palveluketju tulee näkyväksi asiakkaille, ja on myös ammattilaisten tukena. Hoito- ja palveluketju kuvataan hyvinvointialueen verkkosivuille.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kokoaa vammaisen henkilön tarvitsemat palvelut varhaisen tuen palveluista lähtien. Hoito- ja palveluketju tulee näkyväksi asiakkaille, ja on myös ammattilaisten tukena. Hoito- ja palveluketju kuvataan hyvinvointialueen verkkosivuille.
Kuva
Vammaisen lapsen/lapsiperheen ja vammaisen aikuisen hoito- ja palveluketjut antavat asiakkaille ja läheisille tietoa tämän hetken palveluista sekä selkeyttää palvelun etenemistä. Asiakas löytää tiedon itsenäisesti ja oikea-aikaisesti varhaisen tuen palveluista lähtien ilman vahvaa tunnistautumista lisäten saatavuutta ja saavutettavuutta. Asiakkaan tarpeet voivat ratketa jo ennen palveluun hakeutumista. Lisäksi ammattilaiset hyödyntävät työssään hoito- ja palveluketjuja, jolloin saadaan toimijoita toimimaan yhteen, vältetään päällekkäisen työn tekemistä ja joustavoitetaan verkoston yhteistyötä asiakkaan hyväksi. Hoito- ja palveluketjuille on nimetty omistajuus, päivittämisvastuussa olevat henkilöt sekä työryhmä, jotta hoito- ja palveluketjut juurtuvat, ja ne jäävät pysyväksi toiminnaksi. Hyvin johdettu ja suunniteltu hoito- ja palveluketju luo edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja työntekijöiden hyvinvoinnille.
Valtakunnallisten ja Kainuun hyvinvointialueella tehtyjen selvitysten perusteella koronapandemia vaikutti heikentävästi vammaisten henkilöiden palveluihin pääsyyn. Lisäksi Kainuun hyvinvointialueen vammaispalvelujen organisoitumisessa ja johtamisessa on tapahtunut rakenteellisia muutoksia hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Vammaispalvelut sijoittuvat hyvinvointialueella sosiaali- ja perhepalvelujen toimialueelle siten, että vammaisten henkilöiden palvelut jakautuvat useampaan palveluyksikköön. Perustaksi tarvitaan tiivistä palvelujen kehittämistä eri toimialojen kesken ja asiakkaiden näkökulmia sekä tietoa palvelujärjestelmästä. Palvelukokonaisuuden vaikuttava johtaminen ja toimintakulttuurin muutokset tarvitsevat tukea, jotta muutokset eivät johtaisi palvelujen heikentymiseen.
Asiakaslähtöiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja palveluprosessien kehittäminen ja toteuttaminen turvaa palvelujen saatavuutta. On tärkeä, että peruspalvelujen ja erityispalvelujen palveluketju toimii asiakkaan tarpeen mukaisesti.
Toimintamallin kohderyhmänä on palveluita käyttävät vammaiset henkilöt ja organisaation henkilöstö.
Yhteiskehittämisen ryhmissä on mukana työntekijöitä ja asiakkaita. Asiakasosallisuutta lisätään hyödyntämällä asiakkaiden kokemuksia palveluista ja palveluun pääsystä.
Hoito- ja palveluketjuille on nimetty omistajat, päivittämisvastuussa olevat työntekijät sekä työryhmä. Tällä turvataan hoito- ja palveluketjujen sisällön päivittäminen ja huomioidaan tarvittaessa muuttuneet ohjeet. Samalla voidaan tarkastella yhdessä sisäisiä prosesseja ja mahdollisia kriittisiä pisteitä.
Toimintamallin juurruttaminen tulee tehdä sekä asiakkaille että ammattilaisille. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat mukana hoito- ja palveluketjujen kehittämisen jokaisessa vaiheessa, joka itsessään jo edesauttaa toimintamallin juurtumista. Pohdittu yhdessä työntekijöiden kanssa, miten voivat juurruttaa ketjuja omassa työssään. Työntekijöillä on mm. hoito- ja palveluketjujen esitteitä, joita voivat antaa asiakkaille. Pidetty Kainuun eri kunnissa asiakkaille suunnattuja tilaisuuksia, joissa neuvottu hoito- ja palveluketjujen käyttöön.
Juurruttamista tuetaan hyvällä viestinnällä (videot, tiedotteet, podcast-sarja, mainokset) ja perehdytyksellä sekä käyttökoulutuksilla.
Kansikuva
