Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku selkiyttää ja vahvistaa varhaista tukea, tutkimusarviointeihin ja palveluihin ohjautumista Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut.
Lapin hyvinvointialueella noin 10–15 % väestöstä, eli arviolta 17 650–26 475 asukasta, kuuluu neurokirjoon. Neurokirjoon luetaan muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (adhd), autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. Vaikka kaikki neurokehityksellisiä piirteitä omaavat eivät täytä diagnostisia kriteerejä, nämä piirteet vaikuttavat merkittävästi heidän päivittäiseen elämäänsä. Usein nämä henkilöt ja heidän perheensä kokevat jäävänsä palvelujärjestelmässä "väliinputoajiksi".
Neurokehityksellisten häiriöiden diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvulla. Esimerkiksi Suomessa psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden kumulatiivinen ilmaantuvuus 14 ikävuoteen mennessä kasvoi vuosien 1987 ja 1997 syntymäkohorteissa tytöillä 9,8 prosentista 14,9 prosenttiin ja pojilla 6,2 prosentista 8,8 prosenttiin. Erityisesti adhd-diagnoosien määrä lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut merkittävästi vuosien 2015 ja 2023 välillä. Vuonna 2023 noin 11 % alakouluikäisistä pojista ja noin 4 % alakouluikäisistä tytöistä sai ADHD-diagnoosin. Nuorilla (13–17-vuotiaat) vastaavat luvut olivat pojilla noin 10 % ja tytöillä noin 6 %. Myös ADHD-lääkityksen käyttö on kasvanut vastaavasti. Nämä kasvuennusteet eivät osoita vielä vakaantumista, ja THL:n ja Kelan asiantuntija-arvioiden mukaan alakouluikäisten poikien adhd-diagnoosien vuosittainen esiintyvyys voi nousta jopa 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiaiden tyttöjen 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.
Tämä näkyy suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Esimerkiksi vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynneistä liittyi neuropsykiatriseen diagnoosiin. Lasten ja nuorten alle 16- vuotiaiden vammaistuen saajien määrä kasvoi Suomessa 15 prosenttia vuonna 2024, ja adhd oli yleisin syy vammaistuen myöntämiselle lasten ja nuorten keskuudessa. Kymmenen vuoden aikana (2014–2024) adhd-perusteisten vammaistukien määrä on kasvanut 349 prosenttia. Suhteessa 0–15- vuotiaiden väestöön eniten adhd: perusteella etuutta saatiin Lapissa ja Pohjois-Savossa (2,4 %). Lappi pitää myös kärkipaikkaa adhd diagnoosien ja adhd- lääkkeiden käyttäjien määrissä. Vammaistuen osalta alueiden väliset erot ovat varsin maltilliset.
Tämä kehitys heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia, kuten koulujen ja luokkien koon kasvua sekä erityisluokkien määrän vähenemistä, pandemian vaikutuksia ja lisääntyvää ruutuaikaa. Myös diagnosointikäytäntöjen muutokset ja oirekuvan parempi tunnistaminen ovat vaikuttaneet diagnoosien lisääntymiseen, kun diagnostiikan vastuuta on siirretty enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Adhd:n Käypä hoito -suosituksen päivitys keväällä 2025 linjaa ja vahvistaa osaltaan hyvää hoitoa ja kuntoutusta.
Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086).
Lapin hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 saamenkielisiltä palveluilta puuttui selkeä rakenne eivätkä saamenkieliset palvelut muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä Lapin hyvinvointialueelle määrättiin valtakunnallinen erityistehtävä tukea saamenkielisten palveluiden kehittämistä. Tähän vastattiin perustamalla kaksi saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden päällikön virkaa; palvelupäällikkö ja kehittämispäällikkö. Tämän jälkeen saamenkielisten palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle on alkanut muodostua selkeä rakenne. Saamenkieliset palvelut vaativat paljon kehittämistyötä ja Lapin hyvinvointialueelle ollaan työstämässä laajempaa saamenkielistä palvelupolkua, johon muut kehitettävät palvelupolut, kuten saamenkielinen neuropsykiatrinen palvelupolku, kytkeytyvät. Neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämistyön alusta alkaen oli vahvana ajatus, että saamenkielisen polku kulkee rintarinnan suomenkielisen polun kanssa, sillä ne ovat molemmat samaa polkua, vaikka polulla on omat erityisyytensä siinä, miten saamenkielinen asiakas ohjautuu saamenkieliseen palveluun.
Lapin alueella on ollut käytössä erilaisia palvelupolkuja, yhteisiä ja alueiden omia. Tällä hetkellä haasteena on mm. se, että neurokehityksellisiä piirteitä, oireistoja ei tunnisteta riittävästi palvelujärjestelmässä, varhaisen tuen palvelut ja tuki eivät ole riittäviä, oikeanlaisia eikä oikea-aikaisia tukemaan ihmisiä ja perheitä heidän arjen haasteissaan. Moniammatillisuus ja yhteistyön tekeminen ontuu SiSoTe- palveluissa, koska ammattilaisten omat ja keskinäiset vastuut ovat epäselvät. Tukea tarvitsevien ihmisten tarkempiin tutkimusarviointeihin pääsemisessä on haasteita, koska ei ole olemassa yhtä yhteneväistä linjausta siitä, miten näitä asioita hoidetaan eri ikäryhmissä.
Saamenkielisten palveluiden näkökulmasta toimintaympäristön lähtötilanteessa haasteena on saamenkielisten (neurokirjon ammattilaisten) vähyys, palveluiden niukkuus ja hajanaisuus/ pitkät välimatkat. Siirryttäessä Lapin hyvinvointialueelle 1.1.2023 saamenkielisten palveluiden järjestämiseltä puuttui selkeä rakenne eivätkä ne muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Moniammatillisen yhteistyön haasteena henkilöstön vaihtuvuus ja pysyvät yhteistyöverkostot, sekä saamenkielisten palveluiden kehittämistyön hankevetoisuus.
Lapin alueelle on tehty vuonna 2021 neuropsykiatrinen palvelupolku, mutta se on tehty ennen hyvinvointialuejakoa ja tässä hetkessä se vaatii päivittämistä. Lapin hyvinvointialueella päätettiin siis keväällä 2023 aloittaa neuropsykiatrisen palvelupolun päivittäminen huomioiden saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut.
Lähtötilanteen haasteita:
- Tutkimusprosessiin pääsyn jono olivat noin vuoden mittaiset ja odotusaikana asiakkaiden ongelmat pääsivät kasvamaan entisestään.
- Hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen seuranta epäselvää
- Tutkimuksiin ohjautuminen ja diagnostinen prosessi epäselvää
- Varhainen tuki epäselvää ja sen tarjoamisesta on ilman yhteneväisiä linjauksia
- Toimintakyvyn tukemista arjessa ontuu
- Psykoedukaatio ja elämänhallinnan tekijöiden ohjaus epäselvää
- Palvelupolku kokonaisuudessaan vaatii päivittämistä tähän päivään
- Ammattilaisten keskinäinen konsultaatio on hajanaista ja epäselvää
- Lapin alue tuottaa omat haasteensa pitkine välimatkoineen, Meri-Lapin erityisyyksineen palveluntuotannossa jne.
- Saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua ei ole olemassa
Lapin hyvinvointialuestrategiassa on esillä strategisia painopisteitä ja linjauksia, jotka liittyvät vahvasti myös neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen kokonaisuuteen:
Asiakaskokemukseen liittyen
- Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja esteettömyys: lakisääteiset hoito- ja palvelutakuut toteutuvat
- Asiakkaan kohtaaminen ja kohtelu: Asiakkaiden asiointi- ja palvelukokemus on hyvä
- Asukkaan ja asiakkaan itsenäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: lappilaisille mahdollistetaan itsenäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanavat ja seuranta heidän omien voimavarojensa puitteissa
Henkilöstökokemukseen liittyen
- Osaamisen kehittäminen: tunnistamme vaikuttavan toiminnan kannalta tarvittavat osaamiset sekä osaamistarpeet ja rakennamme yhteistyössä toimivat osaamisen kehittämisen mallit
Vaikuttavuuden näkökulmasta
- Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyön kohdentaminen tunnistettuihin väestön tarpeisiin ja hyvinvointivajeisiin: tuemme kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää elämäntapaa, toimintakykyä ja osallisuutta, mielenterveyttä sekä arjen turvallisuutta
- Palvelujen yhteensovittaminen asukkaan ja asiakkaan näkökulmasta: sovitamme palveluja yhteen siten, että asiakkaat ja asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut joustavasti ja yhteensovitettuna kokonaisuutena
- Voimavarojen kohdentaminen vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti: kohdennamme voimavarat tunnistettuihin väestön palvelutarpeisiin ja tutkittuun tietoon. Tunnistamme väestöryhmittäiset ja alueittaiset erot ja huomioimme ne hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa.
Saamenkielisen palvelupolun kehittämistyö alkoi keväällä 2023 tekemällä kartoitusta Lapin hyvinvointialueen ammattilaisista, joilla on neurokirjon osaamista tai jotka ovat oleellisia ammattilaisia neuropsykiatrisella palvelupolulla. Varsinainen yhteiskehittäminen alkoi alkusyksystä 2023, jolloin tiimi saamenkielisiä sisote-ammattilaisia alkoi kokoontua säännöllisesti etänä kehittämistyön merkeissä; he antoivat suuntaa tehtävälle kehittämistyölle.
Suomenkielisen palvelupolun kehittämistyön alettua syksyllä 2023, oli silloin jo olemassa kattava sähköpostilista Lapin alueen sote- ammattilaisista. Tämä lista on kasvanut vielä entisestään ja tällä hetkellä siinä on n. 300 ammattilaista sekä erilaisia työryhmiä mukana. Tälle joukolle lähti kehittämisen työpajojen kutsut alusta saakka. Ammattilaisten aktiiviseen kehittäjäjoukkoon kuului 30–40 Lapin alueen sisote- ammattilaista. Nämä ammattilaiset valikoituivat vapaaehtoisuuden periaatteella mukaan kehittämistyöhön. Alusta saakka kehittämistyö haluttiin pitää avoimena ja läpinäkyvänä kentän suuntaan; kaikki halukkaat saivat tulla mukaan kehittämiseen ja yhteisen Teams- tiimin kautta kehittämistyön etenemistä saattoi seurata, vaikkei aktiivisesti mukana olisi ollutkaan.
Työpajatyöskentelyssä kerran kuussa työskenneltiin pääsääntöisesti etänä sekä yhdessä että pienemmissä ikäkohtaisissa työryhmissä. Työryhmiä oli siis lapset, nuoret ja aikuiset ja ammattilaiset jakautuivat oman substanssinsa mukaan omaan ryhmäänsä. Näissä ryhmissä työskenneltiin syksy 2023 ja kevät- syksy 2024, yhteensä 14 työpajassa.
Syksyllä 2024 saamenkielisten ammattilaisten tiimi yhdistyi työskentelemään suomenkielisen palvelupolun kehittäjien kanssa ja mukaan yhteiseen kehittämiseen tulivat myös kehittäjäasiakkaat sekä järjestöjen edustajat.
Mukana ollut ammattilaisten porukka ei vaatinut erityistä innostamista, koska kaikki ovat vapaaehtoisesti ja motivoituneena mukana kehittämisessä. Haasteena on ammattilaisten ajan riittäminen, koska kehittämistyötä on tällä hetkellä niin paljon meneillään ja samoja ammattilaisia koskettaa useampi kehittämiskokonaisuus.
Kehittäjäasiakkaiden ja järjestöjen mukaan saamisessa ei myöskään ole ollut mitään haasteita, vaan päinvastoin suurta innokkuutta päästä mukaan yhteiseen tekemiseen. Kehittäjäasiakkaat pääsivät tuomaan omaa palvelujärjestelmäkokemustaan ammattilaisille ja järjestöt tekemään omaa toimintaansa näkyväksi yhteiseen keskusteluun.
Kokonaismuutostavoitteena kehittämisessä oli vahvistaa hoitoon ja palveluihin pääsyä. Neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämiskokonaisuudessa, ml. saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut, tavoitteena on selkiyttää neuropsykiatrista palvelupolkua, mikä tarkoittaa:
- selkeää visuaalista palvelupolkua, mikä palvelee ammattilaisia heidän omassa työssään; tuo työn tekemiseen selkeyttä, yhteneväisyyttä ja kokonaisuutta
- ammattilaisten osaaminen vahvistuu neurokirjosta, sekä saamelaisen asiakkaan ohjaamiseen ja kohtaamiseen liittyen
- ihminen ja perhe saa oikeanlaista apua, oikeassa kohdassa ja riittävän pitkään, oma kieli- ja kulttuuritausta huomioiden
Neuropsykiatrisen palvelupolun ja palvelujen nykytila tarkasteltiin ja selvitettiin kehittämisen alussa. Tästä selvityksestä nostettiin keskeisiä kansalaisia ja ammattilaisia koskettavat kehittämisen kohteet, jotka koettiin keskeiseksi palvelupolulla. Kehittämisen loppupuolella tarkastellaan näitä tehtyjä selvityksiä ja todetaan, että kaikki oleelliset asiat on saatu tehtyä ja arvioitua omissa piloteissaan. Ja lopputulemana meillä on käsissä toimiva ja sovellettava palvelupolkukokonaisuus, mikä ohjaa asiakasta palveluihin ja palveluissa eteenpäin ja ammattilaista tukemaan asiakasta palvelujärjestelmässä saamaa tarvitsemaansa tukea ja ohjausta.
Palvelupolun käytettävyyttä ja sovellettavuutta arvioitiin omassa NepsyMieli – pilotissa, missä ammattilaiset antoivat strukturoitua palautetta palvelupolusta ja sen prosesseista.
NepsyMieli- pilotissa kerättiin asiakaspalautetta ammattilaisen antamasta palvelusta asiakkaalle.
Kehittämisessä ammattilaiset ja kokemuskehittäjät työskentelivät syksystä- syksyyn 2023–2024 saakka säännöllisissä työpajoissa strukturoidusti tiettyjen teemojen ja aihioiden äärellä.
Palvelupolku rakentui taustalla kehittämisen työpajoissa. Tämä vaati erityisen paljon aikaa, koska yhteisen ymmärryksen luominen, termien ja käsitteiden yhdessä avaaminen, oman työn ja vastuun avaaminen, ammattilaisten välisen yhteistyön avaaminen ja paljon muuta vaati hyvin paljon aikaa, vaikka työskentely tapahtuikin strukturoidusti tiettyjen suunniteltujen teemojen ja kokonaisuuksien pohjalta. Myös visuaalinen palvelupolku haki muotoaan ihan viimeiseen hetkeen saakka.
Palvelupolun kehittämisen rinnalle lähti koostumaan muita kokonaisuuksia, joiden ajateltiin tukevan palvelupolkua, ammattilaisen työtä ja kansalaisen palveluun pääsyä ja palvelun saantia. Nämä kokonaisuudet eivät suinkaan olleet mitään kivoja lisiä polulle, vaan todelliseen tarpeeseen tulevia kokonaisuuksia. Tarpeet näihin nousi lappilaisille nuorille, aikuisille ja vanhemmille suunnatusta kyselystä, ammattilaisille suunnatusta osaamisen vahvistamisen kyselystä sekä yhteisistä keskusteluista työpajoissa ammattilaisten kanssa.
Neuropsykiatrista palvelupolkua tukevia palveluja ja kokonaisuuksia lähti kehittymään seuraavia kokonaisuuksia (toimintamallikuvaukset löytyvät tämän toimintamallin etusivulta):
- Vire- etäryhmävalmennusmalli (NuortenVire, joka myös pohjoissaameksi ja AikuistenVire)
- Pohjoissaamenkielinen Vire-itsehoitopaketti (NuortenVire ja tekstitetty suomeksi)
- Lapin digiNepsy- verkkosivusto
- Ammattilaisen osaamisen vahvistaminen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa
- Ammattilaisen osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja -kulttuurinmukaisissa palveluissa
- Nepsy-chat osaksi Apua huoliin -verkkoauttamisen kokonaisuutta
- Nepsykahvila - neurokirjon ymmärrystä ja yhteisöä ammattilaisille
- Mielenterveys- ja riippuvuustyön työkaluja ammattilaiselle (Neuromoninaisen työyhteisön huoneentaulu, Kyllästyttääkö darra? - päihteidenkäytön puheeksi ottamisen työkalu, Mieli myllerryksessä? - mielenhyvinvoinnin puheeksi ottamisen työkalu), saatavilla myös saamen kielillä
- Neuropsykiatrinen palvelupolku opiskeluhuollon palveluissa, ml. saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut (NepsyMieli- pilotti)
- Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupolulla
Alle 6- vuotiaiden lasten ja perheiden palvelupolku
Kevään 2025 aikana työstettiin myös alle 6- vuotiaiden lasten ja perheiden polku yhteen. Tässä työskentelyssä hyödynnettiin koko kehittämisenaikaista materiaalia lasten työryhmästä sekä NepsyMieli- pilotissa käytettyä materiaalia ja pohjia, koska palvelupolku taustalla on sama, ikäryhmä tuo polulla oleviin palveluihin hieman erityisyyttä. Työskentelyyn kutsuttiin jokaiselta neljältä palvelualueelta (pohjoinen, itäinen, kaakkoinen ja lounainen) keskeinen pienten lasten ja perheiden parissa työskentelevä ammattilainen sekä kaksi saamenkielistä työntekijää.
6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden palvelupolku
Kevään 2025 aikana lähdettiin työstämään isoa, monta kehittämisen kokonaisuutta yhdistävää NepsyMieli- pilottia. Pilotissa yhdistyi neuropsykiatrisen palvelupolun, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, testaaminen opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta sekä psykososiaalisista menetelmistä ohjatun omahoidon kouluttaminen ja testaaminen. Pilottia lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan itäiselle ja pohjoiselle palvelualueelle Lapissa.
Pilotin rakentamista varten kutsutiin koolle palveluista vastaavista koostuva seurantaryhmä sekä pilottiin valmentamista varten koostettavan valmennuspaketin kokoamista varten suunnitteluryhmä. Suunnitteluryhmä koostui nimetyistä opiskeluhuollon ammattilaisten esihenkilöistä, terveydenedistämisen koordinaattoreista sekä opiskeluhuollon ammattilaisista. Kokoonpanoissa oli huomioitu myös saamenkielisten ammattilaisten edustus.
NepsyMieli- pilotin tulosten perusteella saatiin tärkeää tietoa palvelupolun toimivuudesta käytännössä. Pilotin tuloksia voi lukea tarkemmin NepsyMieli- pilotin kuvauksesta.
Aikuisen nepsy- digihoitopolku
Vuoden 2025 alusta saatiin hankkeeseen vahvistusta työstämään Aikuisen nepsy-digihoitopolkua. Tähän ratkaisuun päädyttiin ehkä paristakin syystä: 1) VASA 2- hankkeessa oli resurssia käyttää Terveyskylän digihoitopolun työstämiseen ja tästä käytiin nepsykehittämisen kanssa yhteistä keskustelua ja 2) aikuisten osalta nepsypalvelupolun ajateltiin olevan hieman yksinkertaisempi kuin lasten ja nuorten ja tämä voisi sopia digihoitopolun struktuuriin. Aikuisen palvelupolun nähtiin kuitenkin olevan kaikessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin valtavan kokonainen ponnistus ja saatiin 50 % vahvistus tätä työstämään tueksi.
Aikuisen nepsy-digihoitopolun työstämistä on raamittanut vahvasti Terveyskylän digihoitopolun tarkka struktuuri, joka on luonut työskentelyn askeleet kehittäjille.
Voit tutustua tarkemmin Aikuisen nepsy-digihoitopolkuun sen omasta kuvauksesta.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelupolut ovat yhden visuaalisen palvelupolun sisällä ikäryhmittäiset erityispiirteet erikseen kuvattuna. Aikuisen nepsy-digihoitopolku on omanaan digitaalisessa muodossa, mutta polun taustalla on vahvasti yhteisen polun ajatus ja eetos.
Palvelupolkukehittämisen kohderyhmänä on kaikki lappilaiset ja saamelaiset kansalaiset sekä heidän kanssaan työskentelevät Lapin alueen suomen- ja saamenkieliset ammattilaiset.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa (Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex). Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Isoja saamelaiskeskittymiä kaupungeissa on Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. (Saamelaiskäräjät 2025.)
Helmi-maaliskuussa 2024 kehittämistyön toteutettiin kysely Lapin alueen (neurokirjon) ihmisille (nuorille, aikuisille ja vanhemmille, n=201), jotka ovat käyttäneet tai käyttävät suomen- ja/tai saamenkielisiä palveluita, jotka liittyvät neuropsykiatriseen palvelupolkuun. Kyselyn avulla kartoitettiin palveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita Lapin alueella. Kyselyssä oli myös 13–17-vuotiaille nuorille oma osionsa, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan avusta ja tuesta sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kysely toteutettiin sekä suomeksi että inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi. Kyselyn tulokset liitteenä.
Kyselyn tulosten perusteella vastaajat nostivat seuraavat asiat keskeisiksi kehittämisen kohteiksi:
- neurokirjon osaamisen lisääminen
- ihmisten kuuleminen
- varhainen tuki
- tutkimuksiin pääseminen
- tuen tarjoaminen koulussa
- ammattilaisten työn kehittäminen
- vaikuttavaa toimintaa ihmisille
Kyselyn tulokset mukailivat hyvin pitkälle kehittämisessä mukana olevien ammattilaisten näkemyksiä kehittämistä vaativista asioista, joten tältä osin meillä oli varsin otollinen maaperä lähteä kehittämään.
Kyselyn kautta koottiin myös kehittämisestä kiinnostuneista kehittäjäasiakkaiden työryhmä, joka aloitti toimintansa toukokuulla 2024. Kehittäjäasiakkaiden porukka koostui kuudesta henkilöstä, joista osa oli itse neurokirjolla tai hänellä oli perheessä neurokirjon lapsia/ nuoria. Saamelaisia palvelujen käyttäjiä on tehdyn kyselyn lisäksi kuultu VASA2-hankkeen jalkauduttua elokuussa 2024 Ijahis Idja -festivaaleille. Kaiken ikäiset pienistä lapsista ikäihmisiin pääsivät osallistumaan palvelupolun kehittämistyöhön saamenäkökulmasta mm. kommentoimalla palvelupolun visuaalista ilmettä sekä palvelupolkuun tulevia sisältöjä.
Järjestöjen mukaan tulo ajoittui myös syksyyn 2024. Mukana kehittämisessä oli kutsuttuna mukana Lapin alueen neurokirjon paikalliset järjestöt Lapin autismikirjo ry, Lapin adhd- yhdistys ry, Pohjois-Suomen autismikirjo ry sekä ELO ry ja heidän ja Napapiirin omaishoitajat ry:n yhteinen Neppari-hanke. Valtakunnallisista järjestöistä kutsuttuina olivat Autismiliitto, ADHD- liitto sekä Suomen Tourette- ja OCD- yhdistys ry.
Lapin alueelle on tehty vuonna 2021 neuropsykiatrinen palvelupolku, joka toimii tämän kehittämisen taustalla. Lapin alueella on myös muita paikallisia polkuja tehtynä ja käytössä ja niitä hyödynnettiin myös työskentelyssä taustalla.
Kehittämistyössä on hyödynnetty ja benchmarkattu muiden hyvinvointialueiden tekeillä ja jo tehtyä nepsykehittämistä. Kehittämistyön alussa syksyllä 2023 tavattiin Kainuun, Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Savon kehittäjien kanssa. Keväällä 2024 tavattiin samalla porukalla uudemman kerran yhdessä ja jaettiin omia kehittämisen tilannekuvia sekä jaettiin muita kehittämiseen liittyviä kokemuksia toisille.
Kehittäjät olivat mukana myös isossa vapaamuotoisessa NepsySparraus- ryhmässä, joka kokoontui säännöllisesti jakamaan omaa kehittämistä ja keskustelemaan yhteisistä asioista.
Palvelupolun kehittämisessä kokonaisuudessaan syksystä 2023 syksyyn 2025 toteutettiin yhteensä 14 työpajaa Lapin alueen suomen- ja saamenkielisille sisote- ammattilaisille kaikissa ikäryhmissä. Työpajoihin lähti isolle joukolle tiedossa olevia alueen ammattilaisia kutsu ja jokainen sai osallistua oman mahdollisuuden mukaan. Aktiivinen joukko oli n. 30–40 ammattilaista per työpaja.
Hankesuunnitelman mukaisesti VASA- hankkeessa kehitetään neuropsykiatrista palvelupolkua, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut
Kehittämistyön tavoitteet
- Selkiyttää ja vahvistaa sekä suomenkielistä että saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua
- Tukea ja vahvistaa ammattilaisten osaamista hoito- ja palveluketjun eri vaiheissa sekä monikanavaisten palveluiden käyttöönotossa
- Lisätä asiakasosallisuutta palveluita kehitettäessä
Kehittämistyön tuloksena
- Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut
- Neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ohjautuminen mallinnettu ja osaamista on vahvistettu sekä saamenkielisiin palveluihin ohjautuminen on kuvattu
Näihin sekä jo olemassa olevaan muuhun kerättyyn tietoon pohjaten, lähdettiin rakentamaan suunnitelmaan polun työstämiseen.
Työskentely tapahtui suurimmaksi osaksi Teamsissä. Keväällä 2024 järjestettiin lähityöpajakiertue jokaisella palvelualueella.
Työpajat 1–9 (4. työpajaa lukuun ottamatta) toteutettiin niin, että Teamsissä ammattilaiset työskentelivät omissa ikäryhmäkohtaisissa huoneissaan ja sen jälkeen yhdessä purettiin tuotokset ja käytiin yhteistä keskustelua.
Työpajat 10–11 jakauduttiin käytännön syistä kahteen ryhmään: 1) lapset ja nuoret ja 2) aikuiset. Näissä työskenneltiin varsinaisten palvelupolkujen äärellä vain sen ikäryhmän ammattilaisten kanssa. Ryhmät toteutettiin peräkkäin 1 h verran kummallakin aikaa.
Työpaja 12 jakauduttiin käytännön syistä kahteen ryhmään: 1) lapset alle 13 v. ja 2) nuoret 13–17 v. Näissä työskenneltiin varsinaisten palvelupolkujen äärellä vain sen ikäryhmän ammattilaisten kanssa. Ryhmät toteutettiin peräkkäin 1 h verran kummallakin aikaa. Aikuisten polku oli tässä kohtaa jo hahmottunut riittävästi, joten keskityttiin tarkentamaan lasten ja nuorten polkuja.
Työpajat 13–14 oli jälleen kaikille avoimia, missä koostettiin kaikkea yhteen ja suunnattiin katseet jo palvelupolun pilotointiin.
Jokaisessa työpajassa oli tavoite, mihin pyrittiin pääsemään, jotta pysytään suunnitelmassa kiinni.
Syksy 2023
- työpaja: Neuropsykiatrisen palvelupolku- kehittämisen tärkeimmät kohteet sovittuna, selvillä ammattilaisten kehittäjäryhmä, selvillä alustavasti ikäryhmittäin (lapset, nuoret ja aikuiset) kehittäjäryhmät sekä sovittuna kehittämistyöryhmien työn etenemisen aikataulu
- työpaja: Ensimmäiset hahmotelmat ikäryhmäkohtaisista palvelupolkujen tavoitetiloista
Kevät 2024
- työpaja: Tavoitepolun alkuosa hahmoteltuna kaikissa ikäryhmissä
- lähityöpajat Kemissä, Rovaniemellä, Ivalossa ja Sodankylässä: Selkeyttää nepsyselvittelyiden prosessia
- työpaja: Hahmotelmat tuen, hoidon ja kuntoutuksen prosesseista (polun loppupäästä) ikäryhmittäin valmiina
- työpaja: Visuaalisen palvelupolun käytettävyyteen ja sisältöön saadaan kehittämiskohteet esiin sekä saadaan sovittua syksyn jatkosuunnitelmat
- työpaja: Visuaalisen palvelupolun jatkokehittämisen ja tulevan palvelupolkupilotin askeleita syksylle sovittuna.
Syksy 2024
- työpaja: Ammattilaisten välisen etäkonsultaation ja etävastaanottotoiminnan avaaminen sekä käsitteenä että käytäntönä. Sovittuna, millaista konsultaatio- ja etävastaanottotoiminnan kehittämistä hankkeessa lähdetään edistämään.
- työpaja: Palvelupolun alkupään tarkentaminen laadukkaan arjen ja huolen heräämisen osalta. Tarkennetaan polun sisältöä, ammattilaisten vastuita sekä yhteistä työskentelyä.
- työpaja: Tarkentaa palvelupolun alkupäätä konkreettisten toimien ja ammattilaisten osalta erikseen ryhmissä lapset ja nuoret sekä aikuiset
- työpaja: Tarkentaa palvelupolun alkupäätä konkreettisten toimien ja ammattilaisten osalta erikseen ryhmissä lapset ja nuoret sekä aikuiset
- työpaja: Tarkentaa palvelupolulle lasten (alle 13 v. sekä 13–17) keskittymisvaikeuksien arvioinnin ja alkuhoidon mallia konkreettisten toimien, palvelujen ja ammattilaisten osalta
- työpaja: Tavoitteena on hahmottaa kokonaisuus, mihin neuropsykiatrinen palvelupolkukokonaisuus tiiviisti linkittyy. Tarkastella ja täydentää uutta hahmotelmaa polun rakenteesta ja sisällöstä.
- työpaja: Tavoitteena on vielä tarkentaa muutama kohta polkuun ja siirtää sen jälkeen katseet ja ajatukset jo ensi vuoteen 2025
Palvelupolun muotoutuminen alusta lopulliseen versioon
Keväällä 2024 6. työpajassa esiteltiin ensimmäinen versio palvelupolusta kehittäjätyöryhmälle (kuva: Nepsypalvelupolun prototyyppi). Tämä ei ihan avautunut ammattilaisille ja saikin kriittistä, mutta rakentavaa palautetta:
- visuaalista asettelua kannattaa vielä kriittisesti tarkastella; mistä lähdetään ja mihin suuntaan edetään? Ensikatsomalla ei avaudu. Nuolen suunnat/ askelmerkit ja vaihtoehdot, miten polulla edetään. Ruskea polku hämmensi alkuun. Infoa on paljon ja kootusti. Huomio on hyvä kiinnittää fontteihin ja selkeyteen, myös sanamuodot ovat merkityksellisiä.
- Pylpyröitä todella paljon, voisi olla selkeämpi ja ohjaavampi.
- Toimiva arki ja tuki pitäisi näkyä koko matkan tuossa palvelupolussa, eikä vain lopputulemana. Pitäisi saada näkymään visuaalisesti alusta saakka.
Palvelupolku vol.2 (kuva: Nepsypalvelupolku vol.2) valmistui toukokuulla 2024 ja tässä oli otettu saatu ammattilaisten palaute huomioon.
Palvelupolku vol.3 (kuva: Nepsypalvelupolku vol.3) Tässä kohtaa olimme melko jumissa polun kanssa, koska se ei tuntunut ollenkaan toimivalta ammattilaisten eikä meidän kehittäjien mielestä; joku siinä vain ei tuntunut toimivalta. Samoihin aikoihin olimme saaneet erikoissairaanhoidon tekemät ohjeistukset 13-17v. nuorten keskittymisen ja tarkkaavuuden hoidosta ja vastuutahoista. Tämä ohjasi tässä kohtaa vahvasti meidän polkua visuaalisesti.
Tämän tilanteen muutti NepsySparrau tapaaminen, missä kuulimme Satakunnan nepsypolusta, jossa oli onnistuttu hyvin yksinkertaisesti kuvaamaan muutamalla laatikolla iso kokonaisuus. Tässä kohtaa meillä syttyi lamppu, että no tässähän se malli on meillekin. Ja niin me parastimme mallipohjan heiltä.
Palvelupolku vol.4 (kuva: Nepsypalvelupolku vol.4) Käytettiin tätä mallia ammattilaisten silmien edessä tutustuttavana ja tarkasteltavana. Tämä alkoi näyttää myös heille, että nyt ollaan oikealla polulla. Tälle pohjalla lähdettiin rakentamaan myös kevään 2025 NepsyMieli- pilottia.
Palvelupolku vol.5 (kuva: Nepsypalvelupolku vol.5) NepsyMieli- pilotin aikana lähdimme siirtämään visuaalista polkua VASA 2- hankemaailmasta Lapin hyvinvointialueen visuaalisen ilmeen mukaiseksi. NepsyMieli -pilotissa saatiin ammattilaisilta tästä visuaalisesta ilmeestä palautetta, että varhaisen tuen osio kolmella laatikolla on harhaanjohtava. Tämä antaa ammattilaisille ymmärryksen, että näihin toimiin tarvitaan jotenkin kolme porrasta/ tapaamista/ kertaa tms.
Palvelupolku vol.6 (kuva: Nepsypalvelupolku vol.6) . Saadun palautteen perusteella muokkasimme polusta uuden version, missä varhainen tuki kuvattiin visuaalisesti yhtenä laatikkona. Tämän avulla me viestimme polulla varhaisesta tuesta visuaalisesti selkeämmin ja kuten toivomme sen viestivän.
Palvelupolku vol.7 (kuva: Nepsypalvelupolku vol.7) NepsyMieli- pilotin tulosten pohjalta tarkastelimme vielä kerran polkua ja löysimme itsemme jälleen kerran tilanteesta, missä tekemämme versio ei palvele ammattilaisia. Samaan aikaan Lapin hyvinvointialueella otettiin vahvemmin käyttöön lasten ja nuorten hoidonporrastusta. Ja tästähän se ajatus sitten lähti. Esittelimme ammattilaisille rinnakkain vol.4 ja tämän vol.5. Ja yksimielisesti vol.5 vei voiton ammattilaisten edessä. Nyt oli löytynyt malli, mikä hahmotti jokaiselle heti yhdellä silmäyksellä, mistä palvelupolussa on kyse.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Palvelupolun kehittämisessä on alusta saakka kulkenut muutama yhteinen iso kokonaisuus, mitkä koettiin merkityksellisiksi palvelupolulla olla olemassa. Nämä asiat nousivat esiin mm. aikaisemmin tehdyissä selvityksissä, ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa, lappilaisille kansalaisille tehdyssä kyselyssä palvelupolun ja palvelujen kehittämisestä.
Ammattilaisten nostamia kokonaisuuksia olivat:
- Selkeää ja yhdenmukaista neuropsykiatrista palveluprosessikuvausta, missä on kuvattuna eri osapuolten roolit ja vastuut
- Neurokirjon osaamisen ja tunnistamisen parantamiseen tietoa neurokirjosta laajasti eri sektoreille (sivi-puoli ja saamenkielinen henkilöstö huomioiden)
- Varhaisia ja ennaltaehkäiseviä palveluita ja palvelukokonaisuuksia (saamen kielet huomioiden), joita voidaan tarvittaessa yksilöllistää ja joita tarjotaan ihmiselle/ perheelle siinä vaiheessa, kun pientäkin huolta / tuen tarvetta huomataan
- Yhtä ihmistä / paikkaa, mistä ihmiset ja perheet löytävät tarvittavan avun ja tuen keskitetysti
- Koulutusta ja välineitä
Kansalaisille tehdyn kyselyn tulosten perusteella vastaajat nostivat seuraavat asiat keskeisiksi kehittämisen kohteiksi:
- neurokirjon osaamisen lisääminen
- ihmisten kuuleminen
- varhainen tuki
- tutkimuksiin pääseminen
- tuen tarjoaminen koulussa
- ammattilaisten työn kehittäminen
- vaikuttavaa toimintaa ihmisille
Näistä työpajoissa valikoitui ja konkretisoitui palvelupolulle seuraavat asiat:
- varhainen tuki (ja riittävä, oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki arkeen, jota säännöllisesti arvioidaan ja päivitetään monialaisesti)
- tutkimuksiin ohjautuminen
- ammattilaisten välinen monialainen yhteistyö
- ammattilaisten välinen monialainen konsultaatio
- saamelaisen asiakkaan ohjaaminen palveluissa
Näihin viiteen kokonaisuuteen tiivistyi palvelupolun pohjimmainen sisältö.
Palvelupolkua testattiin NepsyMieli- pilotissa, missä kerättiin myös asiakaspalautetta. Asiakaspalautetta saatiin pilotissa yksi.
Palvelupolkua on pilotoitu omassa NepsyMieli- pilotissa.
Nepsypalvelupolun virallinen nimi on ”Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku”. Jo nimi itsessään kuvastaa palvelupolun kahta vahvaa kokonaisuutta, jotka tukevat toisiaan; varhainen tuki ja tutkimuksiin ohjautuminen.
Varhainen tuki käsitetään polulla jokaisen sote- ammattilaisen perustehtävän mukaiseksi toiminnaksi, joka on nyt polulle tehty näkyväksi. Polulle on tuotu myös yhteneväisiä välineitä ja malleja käyttöön, millä voidaan mm. tukea elintapoja ja toimivaa arkea, kartoittaa tuen tarpeita laajasti jo alusta lähtien sekä tehdä monialaista yhteistyötä strukturoidusti. Materiaalit ovat saatavilla kaikilla saamen kielillä.
Varhaisen tuen ja siihen liittyvien interventioiden ajatellaan myös joidenkin lasten, nuorten ja perheiden kohdalla olevan riittävää, arki sujuu eikä vahvemmalle tuelle ole tarvetta.
Varhaisen tuen avulla ja sen kautta voidaan ohjautua tarpeen niin vaatiessa tarkempiin arviointeihin. Tässä kohdin hyvin tehty varhaisen tuen osio ammattilaisen osalta ajatellaan tekevän tästä prosessista sujuvampaa lapselle, nuorelle ja perheelle.
Palvelupolulla ajatellaan lapsen, nuoren ja perheen tilanteen päivittämisen olevan keskiössä monialaisessa yhteistyössä, mikä takaa sen, että tuen tarpeen muuttuessa, voidaan tilannetta tarkastella uudelleen ja tarpeen vaatiessa tehdä niihin muutoksia, esim. tarkempiin arviointeihin siirtyminen.
Palvelupolulla kulkee taustalla vahvana myös monialainen yhteistyö, minkä ajatellaan toimivan areenana keskustella ja vahvistaa ammattilaisten välisiä vastuita. Lisäksi monialaisessa yhteistyössä on keskeistä sopia yhdyshenkilö perheen suuntaan. Yhdyshenkilö on ammattilainen, jolla on lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta kokonaiskäsitys ja jonka puoleen perhe voi tarvittaessa kääntyä omassa asiassa.
Kuva
Lapin hyvinvointialueen sote- integraation myötä palveluissa tapahtui muutoksia ja se järjestäytyi uudelleen. Nepsyasioissa ei ole aiemmin ollut Lapin hyvinvointialueella selkeää omistajuutta ja tämä uusi järjestäytyminen toivon mukaan tuo tähän kovin kaivattua vahvistusta. Suunnitelmissa on, että uuden omistajan kanssa pääsisimme syksyllä 2025 käymään tarkempaa keskustelua Varhainen tuki ja nepsypalvelupolun tarkemmasta juurruttamistyöstä ennen hankkeen päättymistä.
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolun osalta järjestetään syksyllä 2025 kaksi samansisältöistä valmennusta kaikille Lapin hyvinvointialueen opiskeluhuollon ammattilaisille jokaisella palvelualueella. Valmennuskokonaisuudesta käytiin ensin keskusteluja kaakkoisen ja lounaisen palvelualueen opiskeluhuollon esihenkilöiden kanssa ja heidän kanssa sovittiin suunnitelma valmennuksen toteuttamiselle. Pohjoisen ja itäisen palvelualueen opiskeluhuollon ammattilaiset ja esihenkilöt olivat jo mukana NepsyMieli- pilotissa ja nyt he pääsevät samanmoiseen valmennukseen halutessaan uudelleen osallistumaan.
Lapin hyvinvointialueella on alkamassa elokuun alussa Kelan Kirjo- projekti, josta toivotaan ainakin osin VASA 2- hankkeessa tehdyn kehittämistyön jatkoa. Tästä käydään tehtävään valitun työntekijän kanssa keskusteluja ja sillataan hänelle jo tehtyä työtä valmiiksi jalkauttamista varten.
Saamenkielinen palvelupolku kytkeytyy osaksi Lapin hyvinvointialueen saamenkielisiä lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä laajemmasssa kuvassa kytkeytyy Lapin hyvinvointialueella työstettävään saamenkieliseen palvelupolkuun. Pysyväksi toimintatavaksi juurtuminen vaatii edelleen Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten palveluiden yhtenäisten käytänteiden ja kaikkien ammattilaisten osaamisen vahvistamista.
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolkua pilotoitiin omassa NepsyMieli- pilotissa, josta on tehty oma toimintamallinsa.
Tässä lyhyesti pilotin tuloksia:
- Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku on päivitetyn ADHD Käypä hoito- suosituksen mukainen, missä varhainen tuki ja riittävän laaja kokonaistilanteen kartoitus ovat keskiössä.
- Visuaalisesti nepsypalvelupolku on asetettu kansallisen lasten ja nuorten hoidonporrastuksen mallin mukaisesti, mikä osaltaan ohjaa lasten ja nuorten palveluja Lapin hyvinvointialueella.
- Palvelupolku kuvaa opiskeluhuollon ammattilaisen perustehtävän mukaista työtä ja tästä syystä se on istutettavissa työhön. Tämä osaltaan tukee mallin käyttöönottoa.
- Ohjattu omahoito varhaisessa vaiheessa antaa matalalla kynnyksellä perheille tukea arkeen. Ohjattuun omahoitoon koulutettiin pilotissa ammattilaisia, jotka testasivat mallia osana omaa työtään. Tulokset olivat hyviä; vanhemmat kokivat saaneensa tukea sekä työkaluja arkeen ja ammattilaiset kokivat ohjatun omahoidon erittäin sopivana menetelmänä ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon.
- Palvelupolku on muunneltavissa; sitä voidaan hyödyntää niin laajemmin hyvinvointialuetasoisesti kuin tarkemmin alue- ja yksikkötasolla.
Lopputuloksena Lapin hyvinvointialueella on olemassa saamenkielinen varhaisen tuen ja tutkimuksiin ohjautumisen polku, jota ei aiemmin ole ollut olemassa. Polku on sellainen, joka voidaan liittää osaksi Lapin hyvinvointialueen laajempaa saamenkielistä palvelupolkua. Kevään 2025 NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa -pilotin palautteissa ammattilaiset arvioivat saamenkielisiin palveluihin ohjautumista varhaisen tuen vaiheessa, tutkimuksiin ohjautumisessa sekä monialaiseen yhteistyöhön liittyen. Saadun palautteen mukaan kaiken kaikkiaan palvelupolussa on huomioitu saamelaisten kielelliset oikeudet, mikä vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista saamenkielisissä palveluissa. Myös palvelupolun visuaaliseen ilmeeseen on nostettu esiin saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen saamenkieliseen palveluun ja polun sisälle on selkeästi kuvattu, miten tämä käytännössä tapahtuu. Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli- ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi. Koska saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua ei ole aiemmin ollut, myös pilottikokeilu oli saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden näkökulmasta ainutlaatuinen. Pilotissa oli vahvasti huomioituna ammattilaisten osaamisen vahvistaminen liittyen saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden. Saamenkielisellä palvelupolulla ja kaikella siihen liittyvällä kehittämistyöllä on merkitystä myös saamelaisten identiteetin vahvistajana ja valtava merkitys saamen kielen kieliyhteisölle mm. uusien neurokirjon sanojen luonnin myötä.