Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku selkiyttää ja vahvistaa varhaista tukea, tutkimusarviointeihin ja palveluihin ohjautumista Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut.
Toimintamallin nimi
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku selkiyttää ja vahvistaa varhaista tukea, tutkimusarviointeihin ja palveluihin ohjautumista Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut.
Kuva
Nepsypalvelupolun virallinen nimi on ”Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku”. Jo nimi itsessään kuvastaa palvelupolun kahta vahvaa kokonaisuutta, jotka tukevat toisiaan; varhainen tuki ja tutkimuksiin ohjautuminen.
Varhainen tuki käsitetään polulla jokaisen sote- ammattilaisen perustehtävän mukaiseksi toiminnaksi, joka on nyt polulle tehty näkyväksi. Polulle on tuotu myös yhteneväisiä välineitä ja malleja käyttöön, millä voidaan mm. tukea elintapoja ja toimivaa arkea, kartoittaa tuen tarpeita laajasti jo alusta lähtien sekä tehdä monialaista yhteistyötä strukturoidusti. Materiaalit ovat saatavilla kaikilla saamen kielillä.
Varhaisen tuen ja siihen liittyvien interventioiden ajatellaan myös joidenkin lasten, nuorten ja perheiden kohdalla olevan riittävää, arki sujuu eikä vahvemmalle tuelle ole tarvetta.
Varhaisen tuen avulla ja sen kautta voidaan ohjautua tarpeen niin vaatiessa tarkempiin arviointeihin. Tässä kohdin hyvin tehty varhaisen tuen osio ammattilaisen osalta ajatellaan tekevän tästä prosessista sujuvampaa lapselle, nuorelle ja perheelle.
Palvelupolulla ajatellaan lapsen, nuoren ja perheen tilanteen päivittämisen olevan keskiössä monialaisessa yhteistyössä, mikä takaa sen, että tuen tarpeen muuttuessa, voidaan tilannetta tarkastella uudelleen ja tarpeen vaatiessa tehdä niihin muutoksia, esim. tarkempiin arviointeihin siirtyminen.
Palvelupolulla kulkee taustalla vahvana myös monialainen yhteistyö, minkä ajatellaan toimivan areenana keskustella ja vahvistaa ammattilaisten välisiä vastuita. Lisäksi monialaisessa yhteistyössä on keskeistä sopia yhdyshenkilö perheen suuntaan. Yhdyshenkilö on ammattilainen, jolla on lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta kokonaiskäsitys ja jonka puoleen perhe voi tarvittaessa kääntyä omassa asiassa.
Lapin hyvinvointialueella noin 10–15 % väestöstä, eli arviolta 17 650–26 475 asukasta, kuuluu neurokirjoon. Neurokirjoon luetaan muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (adhd), autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. Vaikka kaikki neurokehityksellisiä piirteitä omaavat eivät täytä diagnostisia kriteerejä, nämä piirteet vaikuttavat merkittävästi heidän päivittäiseen elämäänsä. Usein nämä henkilöt ja heidän perheensä kokevat jäävänsä palvelujärjestelmässä "väliinputoajiksi".
Neurokehityksellisten häiriöiden diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvulla. Esimerkiksi Suomessa psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden kumulatiivinen ilmaantuvuus 14 ikävuoteen mennessä kasvoi vuosien 1987 ja 1997 syntymäkohorteissa tytöillä 9,8 prosentista 14,9 prosenttiin ja pojilla 6,2 prosentista 8,8 prosenttiin. Erityisesti adhd-diagnoosien määrä lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut merkittävästi vuosien 2015 ja 2023 välillä. Vuonna 2023 noin 11 % alakouluikäisistä pojista ja noin 4 % alakouluikäisistä tytöistä sai ADHD-diagnoosin. Nuorilla (13–17-vuotiaat) vastaavat luvut olivat pojilla noin 10 % ja tytöillä noin 6 %. Myös ADHD-lääkityksen käyttö on kasvanut vastaavasti. Nämä kasvuennusteet eivät osoita vielä vakaantumista, ja THL:n ja Kelan asiantuntija-arvioiden mukaan alakouluikäisten poikien adhd-diagnoosien vuosittainen esiintyvyys voi nousta jopa 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiaiden tyttöjen 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.
Tämä näkyy suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Esimerkiksi vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynneistä liittyi neuropsykiatriseen diagnoosiin. Lasten ja nuorten alle 16- vuotiaiden vammaistuen saajien määrä kasvoi Suomessa 15 prosenttia vuonna 2024, ja adhd oli yleisin syy vammaistuen myöntämiselle lasten ja nuorten keskuudessa. Kymmenen vuoden aikana (2014–2024) adhd-perusteisten vammaistukien määrä on kasvanut 349 prosenttia. Suhteessa 0–15- vuotiaiden väestöön eniten adhd: perusteella etuutta saatiin Lapissa ja Pohjois-Savossa (2,4 %). Lappi pitää myös kärkipaikkaa adhd diagnoosien ja adhd- lääkkeiden käyttäjien määrissä. Vammaistuen osalta alueiden väliset erot ovat varsin maltilliset.
Tämä kehitys heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia, kuten koulujen ja luokkien koon kasvua sekä erityisluokkien määrän vähenemistä, pandemian vaikutuksia ja lisääntyvää ruutuaikaa. Myös diagnosointikäytäntöjen muutokset ja oirekuvan parempi tunnistaminen ovat vaikuttaneet diagnoosien lisääntymiseen, kun diagnostiikan vastuuta on siirretty enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Adhd:n Käypä hoito -suosituksen päivitys keväällä 2025 linjaa ja vahvistaa osaltaan hyvää hoitoa ja kuntoutusta.
Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086).
Lapin hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 saamenkielisiltä palveluilta puuttui selkeä rakenne eivätkä saamenkieliset palvelut muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä Lapin hyvinvointialueelle määrättiin valtakunnallinen erityistehtävä tukea saamenkielisten palveluiden kehittämistä. Tähän vastattiin perustamalla kaksi saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden päällikön virkaa; palvelupäällikkö ja kehittämispäällikkö. Tämän jälkeen saamenkielisten palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle on alkanut muodostua selkeä rakenne. Saamenkieliset palvelut vaativat paljon kehittämistyötä ja Lapin hyvinvointialueelle ollaan työstämässä laajempaa saamenkielistä palvelupolkua, johon muut kehitettävät palvelupolut, kuten saamenkielinen neuropsykiatrinen palvelupolku, kytkeytyvät. Neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämistyön alusta alkaen oli vahvana ajatus, että saamenkielisen polku kulkee rintarinnan suomenkielisen polun kanssa, sillä ne ovat molemmat samaa polkua, vaikka polulla on omat erityisyytensä siinä, miten saamenkielinen asiakas ohjautuu saamenkieliseen palveluun.
Palvelupolkukehittämisen kohderyhmänä on kaikki lappilaiset ja saamelaiset kansalaiset sekä heidän kanssaan työskentelevät Lapin alueen suomen- ja saamenkieliset ammattilaiset.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa (Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex). Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Isoja saamelaiskeskittymiä kaupungeissa on Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. (Saamelaiskäräjät 2025.)
Helmi-maaliskuussa 2024 kehittämistyön toteutettiin kysely Lapin alueen (neurokirjon) ihmisille (nuorille, aikuisille ja vanhemmille, n=201), jotka ovat käyttäneet tai käyttävät suomen- ja/tai saamenkielisiä palveluita, jotka liittyvät neuropsykiatriseen palvelupolkuun. Kyselyn avulla kartoitettiin palveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita Lapin alueella. Kyselyssä oli myös 13–17-vuotiaille nuorille oma osionsa, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan avusta ja tuesta sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kysely toteutettiin sekä suomeksi että inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi. Kyselyn tulokset liitteenä.
Kyselyn tulosten perusteella vastaajat nostivat seuraavat asiat keskeisiksi kehittämisen kohteiksi:
- neurokirjon osaamisen lisääminen
- ihmisten kuuleminen
- varhainen tuki
- tutkimuksiin pääseminen
- tuen tarjoaminen koulussa
- ammattilaisten työn kehittäminen
- vaikuttavaa toimintaa ihmisille
Kyselyn tulokset mukailivat hyvin pitkälle kehittämisessä mukana olevien ammattilaisten näkemyksiä kehittämistä vaativista asioista, joten tältä osin meillä oli varsin otollinen maaperä lähteä kehittämään.
Kyselyn kautta koottiin myös kehittämisestä kiinnostuneista kehittäjäasiakkaiden työryhmä, joka aloitti toimintansa toukokuulla 2024. Kehittäjäasiakkaiden porukka koostui kuudesta henkilöstä, joista osa oli itse neurokirjolla tai hänellä oli perheessä neurokirjon lapsia/ nuoria. Saamelaisia palvelujen käyttäjiä on tehdyn kyselyn lisäksi kuultu VASA2-hankkeen jalkauduttua elokuussa 2024 Ijahis Idja -festivaaleille. Kaiken ikäiset pienistä lapsista ikäihmisiin pääsivät osallistumaan palvelupolun kehittämistyöhön saamenäkökulmasta mm. kommentoimalla palvelupolun visuaalista ilmettä sekä palvelupolkuun tulevia sisältöjä.
Järjestöjen mukaan tulo ajoittui myös syksyyn 2024. Mukana kehittämisessä oli kutsuttuna mukana Lapin alueen neurokirjon paikalliset järjestöt Lapin autismikirjo ry, Lapin adhd- yhdistys ry, Pohjois-Suomen autismikirjo ry sekä ELO ry ja heidän ja Napapiirin omaishoitajat ry:n yhteinen Neppari-hanke. Valtakunnallisista järjestöistä kutsuttuina olivat Autismiliitto, ADHD- liitto sekä Suomen Tourette- ja OCD- yhdistys ry.
Lapin hyvinvointialueen sote- integraation myötä palveluissa tapahtui muutoksia ja se järjestäytyi uudelleen. Nepsyasioissa ei ole aiemmin ollut Lapin hyvinvointialueella selkeää omistajuutta ja tämä uusi järjestäytyminen toivon mukaan tuo tähän kovin kaivattua vahvistusta. Suunnitelmissa on, että uuden omistajan kanssa pääsisimme syksyllä 2025 käymään tarkempaa keskustelua Varhainen tuki ja nepsypalvelupolun tarkemmasta juurruttamistyöstä ennen hankkeen päättymistä.
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolun osalta järjestetään syksyllä 2025 kaksi samansisältöistä valmennusta kaikille Lapin hyvinvointialueen opiskeluhuollon ammattilaisille jokaisella palvelualueella. Valmennuskokonaisuudesta käytiin ensin keskusteluja kaakkoisen ja lounaisen palvelualueen opiskeluhuollon esihenkilöiden kanssa ja heidän kanssa sovittiin suunnitelma valmennuksen toteuttamiselle. Pohjoisen ja itäisen palvelualueen opiskeluhuollon ammattilaiset ja esihenkilöt olivat jo mukana NepsyMieli- pilotissa ja nyt he pääsevät samanmoiseen valmennukseen halutessaan uudelleen osallistumaan.
Lapin hyvinvointialueella on alkamassa elokuun alussa Kelan Kirjo- projekti, josta toivotaan ainakin osin VASA 2- hankkeessa tehdyn kehittämistyön jatkoa. Tästä käydään tehtävään valitun työntekijän kanssa keskusteluja ja sillataan hänelle jo tehtyä työtä valmiiksi jalkauttamista varten.
Saamenkielinen palvelupolku kytkeytyy osaksi Lapin hyvinvointialueen saamenkielisiä lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä laajemmasssa kuvassa kytkeytyy Lapin hyvinvointialueella työstettävään saamenkieliseen palvelupolkuun. Pysyväksi toimintatavaksi juurtuminen vaatii edelleen Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten palveluiden yhtenäisten käytänteiden ja kaikkien ammattilaisten osaamisen vahvistamista.
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolkua pilotoitiin omassa NepsyMieli- pilotissa, josta on tehty oma toimintamallinsa.
Tässä lyhyesti pilotin tuloksia:
- Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku on päivitetyn ADHD Käypä hoito- suosituksen mukainen, missä varhainen tuki ja riittävän laaja kokonaistilanteen kartoitus ovat keskiössä.
- Visuaalisesti nepsypalvelupolku on asetettu kansallisen lasten ja nuorten hoidonporrastuksen mallin mukaisesti, mikä osaltaan ohjaa lasten ja nuorten palveluja Lapin hyvinvointialueella.
- Palvelupolku kuvaa opiskeluhuollon ammattilaisen perustehtävän mukaista työtä ja tästä syystä se on istutettavissa työhön. Tämä osaltaan tukee mallin käyttöönottoa.
- Ohjattu omahoito varhaisessa vaiheessa antaa matalalla kynnyksellä perheille tukea arkeen. Ohjattuun omahoitoon koulutettiin pilotissa ammattilaisia, jotka testasivat mallia osana omaa työtään. Tulokset olivat hyviä; vanhemmat kokivat saaneensa tukea sekä työkaluja arkeen ja ammattilaiset kokivat ohjatun omahoidon erittäin sopivana menetelmänä ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon.
- Palvelupolku on muunneltavissa; sitä voidaan hyödyntää niin laajemmin hyvinvointialuetasoisesti kuin tarkemmin alue- ja yksikkötasolla.
Lopputuloksena Lapin hyvinvointialueella on olemassa saamenkielinen varhaisen tuen ja tutkimuksiin ohjautumisen polku, jota ei aiemmin ole ollut olemassa. Polku on sellainen, joka voidaan liittää osaksi Lapin hyvinvointialueen laajempaa saamenkielistä palvelupolkua. Kevään 2025 NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa -pilotin palautteissa ammattilaiset arvioivat saamenkielisiin palveluihin ohjautumista varhaisen tuen vaiheessa, tutkimuksiin ohjautumisessa sekä monialaiseen yhteistyöhön liittyen. Saadun palautteen mukaan kaiken kaikkiaan palvelupolussa on huomioitu saamelaisten kielelliset oikeudet, mikä vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista saamenkielisissä palveluissa. Myös palvelupolun visuaaliseen ilmeeseen on nostettu esiin saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen saamenkieliseen palveluun ja polun sisälle on selkeästi kuvattu, miten tämä käytännössä tapahtuu. Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli- ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi. Koska saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua ei ole aiemmin ollut, myös pilottikokeilu oli saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden näkökulmasta ainutlaatuinen. Pilotissa oli vahvasti huomioituna ammattilaisten osaamisen vahvistaminen liittyen saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden. Saamenkielisellä palvelupolulla ja kaikella siihen liittyvällä kehittämistyöllä on merkitystä myös saamelaisten identiteetin vahvistajana ja valtava merkitys saamen kielen kieliyhteisölle mm. uusien neurokirjon sanojen luonnin myötä.
Kansikuva
