Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Selkiyttää ja vahvistaa neuropsykiatrista palvelupolkua Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset palvelut. Vahvistaa neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamista, tutkimista, sekä hoitoon ohjautumista ja osaamisen vahvistamista.
Toimintamallin nimi
Selkiyttää ja vahvistaa neuropsykiatrista palvelupolkua Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset palvelut. Vahvistaa neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamista, tutkimista, sekä hoitoon ohjautumista ja osaamisen vahvistamista.
Kuva
VASA 2- hankkeessa kehitetään neuropsykiatrista palvelupolkua, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut
Kehittämistyön tavoitteet
- Selkiyttää ja vahvistaa sekä suomenkielistä että saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua
- Tukea ja vahvistaa ammattilaisten osaamista hoito- ja palveluketjun eri vaiheissa sekä monikanavaisten palveluiden käyttöönotossa
- Lisätä asiakasosallisuutta palveluita kehitettäessä
Kehittämistyön tuloksena
- Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut
- Neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ohjautuminen mallinnettu ja osaamista on vahvistettu sekä saamenkielisiin palveluihin ohjautuminen on kuvattu
Neurokehityksellisiä häiriöitä ovat mm. aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä. Puhekielessä näihin viitataan usein puhumalla esim. nepsystä tai neurokirjosta. Neurokirjon ihmisiä on n. 10–15 % väestöstä. Lapin hyvinvointialueella on n. 176 500 asukasta eli se tarkoittaa n. 17 650–26 475 neurokirjon ihmistä.
Useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Neurokehityksellisiä piirteitä voi ilmetä myös ihmisillä, jotka eivät täytä diagnostisia kriteerejä. Nämä piirteet vaikuttavat heidän päivittäiseen elämään. Neurokehityksellisiä piirteitä omaavat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia.
Lapin alueella on ollut käytössä erilaisia palvelupolkuja, yhteisiä ja alueiden omia. Tällä kehittämisellä pyritään saamaan yksi Lapin hyvinvointialueen kattava neuropsykiatrinen palvelupolku koko elämänkaarelle; lapsille, nuorille ja aikuisille. Lapsille ja nuorille on kehitetty myös saamenkielistä palvelupolkua. Yhden palvelupolun kautta voidaan turvata ihmisten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Palvelupolku tulee ohjaamaan myös ammattilaisten työtä yhdenmukaisemmaksi ja selkeämmäksi, huomioiden myös saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut.
Neuropsykiatrista palvelupolkua tukevia palveluja ja kokonaisuuksia on hankeaikana kehitetty seuraavia:
- Neuropsykiatrinen palvelupolku opiskeluhuollon palveluissa, ml. saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut (NepsyMieli- pilotti)
- Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupolulla
- Vire- etäryhmävalmennusmalli (NuortenVire, joka myös pohjoissaameksi ja AikuistenVire)
- Pohjoissaamenkielinen Vire-itsehoitopaketti (NuortenVire)
- Nepsykahvila - neurokirjon ymmärrystä ja yhteisöä ammattilaisille
- Mielenterveys- ja riippuvuustyön työkaluja ammattilaiselle (Neuromoninaisen työyhteisön huoneentaulu, Kyllästyttääkö darra? - päihteidenkäytön puheeksi ottamisen työkalu, Mieli myllerryksessä? - mielenhyvinvoinnin puheeksi ottamisen työkalu), saatavilla myös saamen kielillä
- Ammattilaisen osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja -kulttuurinmukaisissa palveluissa
Kehittämisessä kohderyhmänä on saamelaiset ja lappilaiset ihmiset, joilla on toimintakyvyssä vajeita, huolta arjessa sekä neurokirjoon liittyvää haastetta. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa (Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex). Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Isoja saamelaiskeskittymiä kaupungeissa on Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. (Saamelaiskäräjät 2025.)
Kohderyhmänä on myös Lapin alueen suomen- ja saamenkieliset ammattilaiset, joiden työtä valmis palvelupolku tulee ohjaamaan.
Helmi-maaliskuussa 2024 kehittämistyön toteutettiin kysely Lapin alueen (neurokirjon) ihmisille, jotka ovat käyttäneet tai käyttävät suomen- ja/tai saamenkielisiä palveluita, jotka liittyvät neuropsykiatriseen palvelupolkuun. Kyselyn avulla kartoitettiin palveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita Lapin alueella. Kyselyssä oli myös 13–17-vuotiaille nuorille oma osionsa, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan avusta ja tuesta sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kysely toteutettiin sekä suomeksi että inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi. Kyselyn tulokset liitteenä.
Kehittämistarpeet huomioidaan kehittämistyössä. Kyselyn kautta koottiin myös kehittämisestä kiinnostuneista kokemuskehittäjien työryhmä, joka aloitti toimintansa toukokuulla 2024. Saamelaisia palveluiden käyttäjiä on tehdyn kyselyn lisäksi kuultu VASA2-hankkeen jalkauduttua elokuussa 2024 Ijahis Idja -festivaaleille. Kaiken ikäiset pienistä lapsista ikäihmisiin pääsivät osallistumaan palvelupolun kehittämistyöhön saamenäkökulmasta mm. kommentoimalla palvelupolun visuaalista ilmettä sekä palvelupolkuun tulevia sisältöjä.
Järjestöjen mukaan tulo ajoittui myös syksyyn 2024.
Toimintamallia juurrutetaan Lapin hyvinvointialueella osana VASA2-hankkeen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita koskevaa juurruttamistyötä.
Saamenkielinen palvelupolku kytkeytyy osaksi Lapin hyvinvointialueen saamenkielisiä lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä laajemmasssa kuvassa kytkeytyy Lapin hyvinvointialueella työstettävään saamenkieliseen palvelupolkuun. Pysyväksi toimintatavaksi juurtuminen vaatii edelleen Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten palveluiden yhtenäisten käytänteiden ja kaikkien ammattilaisten osaamisen vahvistamista.
Lopputuloksena Lapin hyvinvointialueella on olemassa saamenkielinen varhaisen tuen ja tutkimuksiin ohjautumisen polku, jota ei aiemmin ole ollut olemassa. Polku on sellainen, joka voidaan liittää osaksi Lapin hyvinvointialueen laajempaa saamenkielistä palvelupolkua. Kevään 2025 NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa -pilotin palautteissa ammattilaiset arvioivat saamenkielisiin palveluihin ohjautumista varhaisen tuen vaiheessa, tutkimuksiin ohjautumisessa sekä monialaiseen yhteistyöhön liittyen. Saadun palautteen mukaan kaiken kaikkiaan palvelupolussa on huomioitu saamelaisten kielelliset oikeudet, mikä vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista saamenkielisissä palveluissa. Myös palvelupolun visuaaliseen ilmeeseen on nostettu esiin saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen saamenkieliseen palveluun ja polun sisälle on selkeästi kuvattu, miten tämä käytännössä tapahtuu. Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli- ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi. Koska saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua ei ole aiemmin ollut, myös pilottikokeilu oli saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden näkökulmasta ainutlaatuinen. Pilotissa oli vahvasti huomioituna ammattilaisten osaamisen vahvistaminen liittyen saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden. Saamenkielisellä palvelupolulla ja kaikella siihen liittyvällä kehittämistyöllä on merkitystä myös saamelaisten identiteetin vahvistajana ja valtava merkitys saamen kielen kieliyhteisölle mm. uusien neurokirjon sanojen luonnin myötä.
Kansikuva
