Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Varsinais-Suomen Ikäasumisen hanke 2022-2023

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Varsinais-Suomen kuntien ja hyvinvointialueen yhteisessä hankkeessa vahvistettiin kuntien, Varhan, sote-ammattilaisten ja ikääntyneiden keinoja ikääntyneiden asumisen ja ennakoinnin varautumisen tueksi laajassa yhteistyössä em. tahojen kanssa.

Toimintaympäristö

Ympäristöministeriö myönsi hankkeelle erityisavustuksen osana Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa. Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuus vastasi hankkeen hallinnoinnista sen käynnistyessä. Hanke siirtyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle 1.1.2023 lähtien. Hanke oli käynnissä 11.4.2022-30.6.2023 ja se kattoi kaikki Varsinais-Suomen kunnat sekä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön.

VS Ikäasumisen hanke sai rahoituksen Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmasta, jonka avulla parannettiin ikääntyneiden asumisen teemoja useissa hankkeissa monin eri tavoin.

Hyvinvointialueiden käynnistyminen 1.1.2023 ja siihen liittyvä valmistelutyö, antoi oman erityispiirteensä hanketyöhön. Osittain epäselvä tehtäväjako kuntien ja hyvinvointialueen välillä mm. asumisen asioissa vaikutti hankkeen etenemiseen.

1.1.2023 alkaen astui voimaan lainsäädännön muutoksia, joilla on vaikutuksia ikääntyneiden sosiaalipalveluihin asumisen osalta (mm. kotona asumisen tukeminen, yhteisöllinen asuminen ja laitoshoidon purkaminen vuoteen 2028 mennessä) sekä asumisen ennakoinnin ja varautumisen osalta. Lainsäädännössä korostuu ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen ja palvelurakenteen keventäminen. (Sosiaalihuoltolaki 21 b§ ja Vanhuspalvelulaki 5§, 12§, 14§ ja 14a§.)

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen lähtökohtana ja ikääntyneiden asumisen kehittämisen tavoitteena on palvelurakenteen keventäminen ja kotona asumisen tukeminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kunnilta, hyvinvointialueelta ja ikääntyneiltä itseltään. Ikääntyneiden asumisesta tuotetaan tietoa sekä kuntien ja hyvinvointialueen palveluohjauksen että ikääntyneiden henkilöiden käyttöön.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kartoittamalla ikääntyneiden nykyiset asumisratkaisut ja olemassa olevat ikääntyneille soveltuvat, esteettömät asumismuodot sekä välimuotoisen (senioriasuminen ja yhteisöllinen asuminen) asumisen kohteet, voidaan arvioida, mikä on tarve kevyemmille asumisratkaisuille. Ikääntyneille soveltuvia asumiskohteita ja asuinympäristöjä voidaan kehittää sellaisten periaatteiden mukaisesti, missä toteutuu esteettömyys, ikäystävällisyys, yhteisöllisyys sekä luonnon ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Tämä koskee niin kunnissa sijaitsevaa ns. tavallista esteetöntä asuntokantaa ja senioriasumista, kunnista siirtyneitä sote-kiinteistöjä, joissa järjestetään yhteisöllistä asumista sekä suunnitteilla olevia, ikääntyneille tarkoitettuja uudisrakentamisen kohteita. Tuottamalla monipuolista tietoa ikääntyneiden asumisesta sekä maakunnallisen palveluohjauksen että ikääntyneiden henkilöiden käyttöön, jotta heidän on helpompi suunnitella ja toteuttaa oman asumisen parantamiseen tähtääviä ratkaisuja.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Varsinais-Suomen kuntien viranhaltijat ja hyvinvointialue kutsutaan hankkeen aikana poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja laaditaan toimivat rakenteet ikääntyneiden asumisen kehittämiselle sekä luodaan raamit ikäihmisten asumiseen liittyville suunnitelmille. Ikäihmisten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin edustajia kutsutaan laajasti mukaan hankeyhteistyöhön.

Yhteistyötahojen sitouttamiseksi kuntiin/kuntayhtymiin nimetään hankkeelle yhdyshenkilö, hankkeeseen muodostetaan ohjaus- ja projektiryhmät sekä vanhusneuvostojen edustajista muodostetaan hankkeelle käyttäjäryhmä. 

Tavoiteltu muutos

Varsinais-Suomen Ikäasumisen hankkeen tavoitteet:

1. Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön edistäminen ikäystävällisen asumisen kehittämisessä sekä kuntien ennakoinnin ja varautumisen vahvistaminen ikääntyneiden tuleviin asumisen ja palveluiden tarpeisiin (Nykytilan kartoitus ja yhtenäiset seurantaindikaattorit),

Suunnitellut toimenpiteet:

  • Kartoitetaan ikääntyneiden nykyiset asumisratkaisut.
  • Arvioidaan, mikä on tarve uusille, kevyemmille asumisratkaisuille.
  • Selvitetään, millaista seurantaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kunnissa on toteutettu ikääntyneiden asumisen osalta ja miten sitä voidaan yhtenäistää ja edelleen kehittää. 
  • Sovitaan ikäihmisten asumista koskevien tarpeiden ennakoimiseksi tarvittavista yhtenäisistä seurantaindikaattoreista. 
  • Huomioidaan ikääntyneiden asumisen ennakointi ja suunnittelu hyvinvointisuunnitelmassa ja –kertomuksessa vanhuspalvelulain 5§ edellytysten mukaisesti

2. Ikääntyneiden monimuotoisten asumisratkaisujen suunnittelu ja kehittäminen sekä asuinympäristöjen ikäystävällisyyden parantaminen laaja-alaisesti (mm. esteettömyys, toimivuus, turvallisuus, muistiystävällisyys, yhteisöllisyys) (Monimuotoiset asumisratkaisut ja niihin varautuminen kunnissa ja hyvinvointialueella),

Suunnitellut toimenpiteet:

  • Edistetään asumisen monimuotoisuutta. 
  • Kehitetään olemassa olevia, ikääntyneille soveltuvia asumiskohteita ja asuinympäristöjä ikäystävällisen asumisen periaatteiden mukaisesti, joissa toteutuvat palvelujen saavutettavuus, esteettömyys, yhteisöllisyys ja esimerkiksi luonnon ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset.
  • Mallinnetaan erilaisia ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen ratkaisuja.
  • Koulutetaan vapaaehtoisia edistämään ikäystävällistä asumista.

3. Neuvonnan ja palveluohjauksen kehittäminen ja ikääntyneiden oman ennakoinnin ja varautumisen tukeminen tuleviin asumisen tarpeisiin (Neuvonta ja palveluohjaus sekä ikäihmisten oma varautuminen).

Suunnitellut toimenpiteet:

  • Tuetaan ikääntyneiden omaa ennakointia ja varautumista jakamalla tietoa asumisen ikäystävällisyydestä ja esteettömyydestä, asuntojen korjausmahdollisuuksista ja erilaisista ikääntyneille soveltuvista asumisvaihtoehdoista, jolloin heidän on mahdollista tehdä omaa asumistaan koskevia pitkäkestoisia ratkaisuja mahdollisimman ajoissa.
  • Tuotetaan monipuolista tietoa ikääntyneiden asumisesta sekä maakunnallisen palveluohjauksen että ikääntyneiden henkilöiden käyttöön.
Varsinais-Suomen Ikäasumisen hankkeen tavoitteet
Varsinais-Suomen Ikäasumisen hankkeen tavoitteet ja niiden yhteys kuntien ja hyvinvointialueen asumista koskeviin suunnitelmiin.
Muutoksen mittaaminen

Hankkeen päätavoitteiden alle muodostetaan osatavoitteita, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti ja raportoidaan niiden toteutumisesta ohjausryhmälle säännöllisesti. 

Muutosta voidaan arvioida seuraavien kysymysten avulla:

1. Millaisten toimenpiteiden avulla hankkeessa  edistettiin kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä ikäystävällisen asumisen kehittämisessä? Miten hankkeessa vahvistettiin kuntien ennakoinnin ja varautumista ikääntyneiden tuleviin asumisen ja palveluiden tarpeisiin?

2. Miten hankkeessa toteutui ikääntyneiden monimuotoisten asumisratkaisujen suunnittelu ja kehittäminen sekä asuinympäristöjen ikäystävällisyyden parantaminen?

3. Miten hankkeessa toteutui neuvonnan ja palveluohjauksen näkökulma ja ikääntyneiden oman ennakoinnin ja varautumisen tukeminen tuleviin asumisen tarpeisiin?

Hankkeesta laaditaan loppuraportti, jossa hankkeen tuloksia tarkastellaan ja arvioidaan suhteessa tavoitteisiin.

Toteutussuunnitelma

Varsinais-Suomen Ikäasumisen hankkeessa tarkoituksena on:

  • luoda toimivat rakenteet ikääntyneiden asumisen kehittämiselle sekä laatia raamit ikäihmisten asumiseen liittyville suunnitelmille. 
  • tuottaa tietoa sekä maakunnallisen palveluohjauksen että ikääntyneiden henkilöiden käyttöön Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tueksi. 
  • kutsua yhteistyöhön Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, alueen kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten edustajia sekä osallistaa työskentelyssä ikäihmisiä laajasti, mm. vanhusneuvostojen kautta.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä laajasti eri tahojen kanssa ja edistetään hankkeen teemoja ja tavoitteita erilaisissa työryhmissä, työpajoissa ja hanke-esittelyissä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä hankkeessa ovat kunnat ja hyvinvointialue, sote-ammattilaiset erityisesti asiakas- ja palveluohjauksessa, kunnissa ja kolmannella sektorilla asumisneuvontaa toteuttavat tahot ja ikäihmiset sekä heidän läheisensä. Ikääntynyt henkilö nähdään hankkeessa ensisijaisesti toimijana, joka voi tehdä itsenäisiä ratkaisuja oman asumisensa ennakoinnin ja varautumisen suhteen, edellyttäen että hänellä on riittävästi tietoa erilaisista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Hankkeessa muodostui laaja käsitys ikääntyneiden asumisen kysymyksistä Varsinais-Suomen kunnissa ja hyvinvointialueella.  Asiakasymmärrystä kerrytettiin monipuolisesti.

Kunnista koottiin monipuolisesti tietoa ikääntyneiden asumiseen liittyen, mm. viranhaltijakyselyjen ja seurantaindikaattorien avulla. Ikääntyneille pilotoitiin kysely asumisen toiveista ja tarpeista. Vanhusneuvostojen edustajista koottiin käyttäjäryhmä, jossa keskityttiin ikääntyneiden asumisen teemoihin. Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tueksi koottiin tietopaketti hyödynnettäväksi heille itselleen sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävässä asumisen neuvonnassa ja ohjauksessa. Hyvinvointialueen järjestämän yhteisöllisen asumisen käytäntöjä ja toimintamalleja yhtenäistettiin hankkeen aikana. 

Ratkaisun perusidea

Ympäristöministeriön rahoittamassa VS Ikäasumisen hankkeen avulla saatiin laaja käsitys ikääntyneiden asumisesta ja sen kehittämistarpeista kunnissa ja hyvinvointialueella sekä ikääntyneiden omista toiveista ja tarpeista asumisen suunnittelussa. Hankkeessa luotiin pohja monipuoliselle yhteistyölle ikääntyneiden asumisen kehittämiseksi, kehitettiin yhteisöllistä asumista ja luotiin neuvonnan ja ohjauksen työkaluja asumisen ennakoinnin ja varautumisen tueksi. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

VS Ikäasumisen hankkeessa kerättiin valtava määrä tietoa ikäystävällisen asumisen kehittämiseksi. Kaikkea tietoa ei ole vielä hankeaikana saatu täysin hyödynnettyä.  Esimerkiksi yhtenäisten seurantaindikaattorien tarve jäi selvittämättä. Samoin ikääntyneiden asumisen kysymysten näkyminen kuntien ja hyvinvointialueen suunnitelmissa. Hankkeessa tehtyjen kyselyiden tuloksiin voidaan palata vielä hankkeen jälkeen, kun pohditaan esimerkiksi ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyden kehittämistä kunnissa, asumisneuvonnan/neuvonnan ja palveluohjauksen kehittämistä ja SKE-toiminnan kehittämistä.

Osa keskeneräisistä kysymyksistä on sellaisia, joista keskustelu voi jatkua esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueen välisissä yhdyspintatyöryhmissä sekä niiden mhdollisissa alatyöryhmissä.

VS Ikäasumisen hankkeessa:

1. Luotiin verkostoja, joiden käyttö hyödyttää ikääntyneiden asumisen ja yhteisöllisen asumisen kehittämistä myös tulevaisuudessa (esim. vanhusneuvostojen edustajista koottu käyttäjäryhmä).

2. Vaikutettiin siihen, että kuntien ja Varhan välinen yhdyspintatyöskentelyn työryhmä Toimitilat, erityisryhmien asuminen, maankäyttö ja liikkuminen on päätetty käynnistää syksyllä 2023

3. Toteutettiin useita laajoja kyselyitä:

  • VS Ikäasumisen kuntakysely
  • Kysely ikääntyneiden asumisen ennakoinnista ja varautumisesta kuntien henkilöstölle ja järjestöjen edustajille
  • Ikääntyneiden asumisen toiveet ja muutostarpeet – kyselypohjan laatiminen kuntien käyttöön sekä kyselyn toteutus ja pilotointi Salossa ja Somerolla
  • Palautekysely Ikäystävällisen asumisen –webinaarin sisällöstä ja tarpeellisuudesta
  • Palautekysely Varhan henkilöstölle järjestettyjen yhteisöllisen asumisen työpajojen sisällöistä ja tarpeellisuudesta

4. Kerättiin kuntien ja hyvinvointialueen käyttöön tietoa erilaisista tilastoista ja tietopankeista Varsinais-Suomen kuntien ikääntyneiden henkilöiden asumiseen liittyvistä tekijöitä, jotka toimivat esimerkkeinä jatkossa kerättävästä tiedosta ja mahdollisista yhteisistä seurantaindikaattoreista.

5. Laadittiin laskennalliset arviot 75 vuotta täyttäneiden yhteisöllisen asumisen (3 %) peittävyystavoitteista ja tavallisen esteettömän asumisen määrällisestä tarpeesta Varsinais-Suomessa. Laskelmia voidaan hyödyntää mm. palveluverkkosuunnittelussa.

6. Laadittiin yhteisöllisen asumisen palvelusetelin sääntökirja, joka sisältää yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksen ja toimii myös Varhan oman tuotannon yksiköiden kehittämisen tukena, jotta palvelu on kaikille Varhan asiakkaille yhdenmukaista.  Toteutettiin yhteisöllisen asumisen palvelusetelin käyttöönoton vertailu hyvinvointialueilla (vuonna 2023 alkuvuosi).

7. Toteutettiin Varhan oman tuotannon yhteisöllisen asumisen yksiköiden kartoitus ja käynnistettiin niiden sisällöllinen kehittäminen, joka jatkuu hankkeen jälkeen. Nostettiin esille kysymyksiä yhteisöllisen asumisen laajentamisen ja jatkokehittämisen osalta (mm. AVIn ja Valviran suuntaan).

8. Pidettiin esillä ikääntyneiden asumisen ja ennakoinnin varautumisen sekä ikä- ja muistiystävällisen asumisen asuinympäristöjen kehittämisen teemoja kuntien, hyvinvointialueen ja ikääntyneiden itsensä näkökulmasta (mm. webinaarit, tiedotteet, työryhmät, työpajat jne).

9. Osallistuttiin STM:n Ikääntyneiden laatusuosituksen Asumisen työryhmän työskentelyyn, Ympäristöministeriön johdolla.

10. Laadittiin tietopaketti (esim. tietoa asumisen vaihtoehdoista, linkkilista kunnille ja hyvinvointialueelle sekä video) asumisen ennakoinnin ja varautumisen tueksi ikäihmisille sekä asiakas- ja palveluohjauksen käyttöön.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ajankohta hankkeelle oli haastava, johtuen hyvinvointialueiden käynnistymisestä ja siihen liittyvistä valmisteluista sekä yhteistyörakenteiden keskeneräisyydestä. Kaikkia hankkeelle asetettuja tavoitteita ei saavutettu hankeaikana. Hankkeessa kerätty materiaali on kuitenkin hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Ilman Ympäristöministeriön rahoittamaa hanketta ei ikäasumisen kehittäminen Varsinais-Suomessa olisi ollut mahdollista näin laajasti. Hankkeessa toteutuneet toimenpiteet ja luodut mallit ovat hyödynnettävissä muualla Suomessa, joissa samankaltaiset kehittämiskohteet ovat ajankohtaisia.

Hankkeen onnistumista edistäneet tekijät:

  • verkostoituminen ja yhteistyö Varsinais-Suomen kuntien ikääntyneiden palvelujen viranhaltijoiden kanssa, 
  • osassa Varsinais-Suomen kunnissa nähtiin ikääntyneiden asumisen kehittämisen asiat poikkihallinnollisesti tärkeinä,
  • yhteistyö VS hyvinvointialueen valmisteluorganisaation ja viranhaltijoiden kanssa, etenkin ikääntyneiden palveluissa,
  • Varhan organisaation rakentuminen sekä yhteistyö järjestämisen ja ikääntyneiden tulosalueiden kanssa,
  • verkostoituminen ja yhteinen keskustelu muiden käynnissä olevien VS hyvinvointialueen laajuisten ikääntyneiden hankkeiden kanssa,
  • verkostoituminen muiden hankkeiden kanssa, jotka muualla Suomessa tekevät kehittämistyötä vastaavien asioiden parissa, erityisesti Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden asumisen kehittämis-hankkeen kanssa,
  • yhteisöllisen asumisen kehittämisen liittäminen osaksi Varhan palvelustrategiaa,
  • ikääntyneiden tulosalueen henkilöstön innostuneisuus yhteisöllisen asumisen SKE-toimintaa kohtaan

Hankkeen onnistumista vaikeuttaneet tekijät:

  • hyvinvointialueen valmistelut: hankkeen kannalta olennaisten asioiden valmistelu oli vielä kesken loppuvuonna 2022 ja alkuvuonna 2023,
  • epäselvä roolitus ikääntyneiden asumisessa kuntien ja VS hyvinvointialueen välillä (erityisesti kuntien näkökulmasta),
  • kuntien organisointirakenteen keskeneräisyys/rakentuminen ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen sekä ikääntyneiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen asioissa,
  • eri asumismuotojen vaihtoehtojen vähyys kunnissa tai niiden keskittyminen isompiin kaupunkeihin,
  • eri asumismuotojen käsitteiden ja sisältöjen epäselvyys ikäihmisten, yhteistyötahojen ja sidosryhmien näkökulmasta,
  • 1.1.2023 voimaan tulleiden ikääntyneiden asumista koskevien sosiaalihuoltolain muutosten ”soveltamisohjeiden” puuttuminen koko hankeajan
  • yhteisöllisen asumisen laajentaminen nykyistä asuntokantaa hyödyntämällä on haastavaa
  • yhteistyömallit yksityisten toimijoiden kanssa yhteisöllisessä asumisessa noudattavat vanhan sosiaalihuoltolain ”henkeä”

Neuvoksi muille kunnille ikääntyneiden asumisen kehittämisessä

  • VS Ikäasumisen hankkeen tavoitteet olivat hyvin laajat, mikä toisaalta oli haaste ja toisaalta helpotti työskentelyä, kun pystyi siirtämään fokuksen toisaalle, jos joku tietty tavoite ei edennyt. Jatkossa kiinnittäisin huomiota tarkempaan tavoitteen asetteluun ja siihen sitoutumiseen jo hakuvaiheessa eli sidosryhmä(t) ja yhteistyötaho(t) ja heidän näkemyksensä sekä osallistumismahdollisuudet hanketyöskentelyyn on hyvä olla tarkkaan tiedossa jo hankesuunnitteluvaiheessa.
  • Poikkihallinnollisuuden varmistaminen jo hankesuunnitteluvaiheessa
  • Päättäjien ja johdon sitoutuminen hankkeeseen
  • Vähintään kaksi työntekijää hankkeessa tai hyvä ”sparrauskaveri”
  • Vertaistuen järjestäminen hankehallinnosta/rahoittajalta
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

VS Ikäasumisen hankkeessa syntyneet keskeiset tulokset ja hyvät käytännöt, joiden avulla on lisätty tietoa ja ymmärrystä ikääntyneiden asumisesta ja luotu uusia toimintatapoja sekä osallistettu ikäihmisiä:

1. Yhteisöllistä asumista kehitettiin yhteistyössä Varhan ikääntyneiden tulosalueen kanssa mm. laatimalla yhteisöllisen asumisen palvelusetelin sääntökirja Varhan käyttöön ja oman tuotannon yhteisöllisen asumisen kohteissa linjattiin tukipalvelujen järjestämisen käytäntöjä sekä käynnistettiin SKE-toiminnan yhtenäistäminen, mm. valmistelemalla alueellisten yhteisökoordinaattorien rekrytointi.

2. VS Ikäasumisen hankkeessa nostettiin esille tarve asumisen kehittämisen yhdyspintatyöryhmälle ja pyrittiin vaikuttamaan siihen, että kuntien ja Varhan välinen Toimitilat, erityisryhmien asuminen, maankäyttö ja liikkuminen –työryhmä nähtiin tärkeänä käynnistää syksyllä 2023.

3. Ikääntyneille suunnatut asumisen vaihtoehdot kunnissa kartoitettiin ja listattiin. Hankkeessa laadittu tietopaketti sisälsi asumisen ennakoinnin linkkilistan ja Lapin hyvinvointialueen ikäasumisen hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetun videon ikääntyneiden asumisen varautumisesta.

4. Hankkeessa toteutettiin yhteistyötä Varsinais-Suomen kuntien, hyvinvointialueen ja alueen ikäihmisten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi vanhusneuvosten edustajista muodostettu käyttäjäryhmä oli onnistunut tapa osallistaa ikäihmisiä hanketyöskentelyyn.