Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Vertaiskehittäminen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mielellään-yhteistyöverkoston kehittämisen tuloksena valmistunut viitekehys Vertaiskehittämisen kokonaisuudesta. Toimintamalliin liittyvä arviointilomake auttaa tekemään näkyväksi omaa vertaiskehittämistä toimintana, taitoina, kyvykkyyksinä ja tuloksina.

Toimintaympäristö

Mielellään-yhteistyö käynnistyi valtakunnallisten liittojen; Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n, Eläkeliiton, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n ja Mieli Suomen Mielenterveys ry:n toimesta. Kumppaneiden toimintaan vaikutti ensisijaisesti ikääntyneiden tarpeet ennaltaehkäisevästä sekä mielen hyvinvointia vahvistavasta toiminnasta.

Toiminnan kohderyhmänä on ollut noin 300 000 eläkkeellä olevaa kansalaista.

Mielellään-verkosto jakaa yhdessä ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen tarkoitettuja menetelmiä, tuottaa uutta materiaalia erilaisten ryhmien käyttöön, järjestää koulutusta ikääntyvien mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja menetelmien käyttöönottamiseksi sekä tekee vaikuttamistyötä ja viestii yhteistyöstä. Toiminnan kohderyhmänä ovat kattavasti liittojen jäsenyhdistykset, niiden alueilla asuvat ikääntyneet, ikääntyville palveluja tuottavat ammattilaiset sekä opiskelijat.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistyö lähti liikkeelle kahdestakin syystä. Ensinnäkin mielenterveydestä käytävän poliittisen keskustelun näkökulmasta, jonka mukaan mielenterveys tulisi näkyä kaikissa politiikoissa ja toiseksi verkostomaisen työskentelyn vaikuttavuuden osoittamisen näkökulmasta. Tärkeimpänä kehittämistyössä nähtiin se, että ikääntyvät tarvitsivat ennaltaehkäisevää ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarkoitettujen menetelmiä arkeensa. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa läpi elämän ja sitä kannattaa vahvistaa.

Mielellään-yhteistyöstä haluttiin luoda selkeä ja helposti käyttöönotettava yhteiskehittämisen malli.

Toiminta liittyy Stean Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen toimintakokonaisuuteen. Avustuskokonaisuus sisältää terveyttä, toimintakykyä ja ihmisten itsenäistä elämänhallintaa edistävää toimintaa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Mielen hyvinvointi on voimavara, jota tarvitaan ja jota kuluu erilaisissa eläkeiän elämäntilanteissa, mutta mielen voimavaroja voi myös tukea, vahvistaa ja kartuttaa iän myötä yhä uudelleen. Mielen voimavarat ja mielenterveys ovat vastaavanlainen hyvinvoinnin puskuri kuin fyysinen terveys ja kunto tai hyvä vastustuskyky.

Yksi tärkeimmistä näkökulmista kehittämistyössä ja  ennaltaehkäisevässä mielen hyvinvointia vahvistavassa työssä on ollut positiivisen mielenterveyden elementtien esiin tuominen. Tärkeää on ollut myös hyödyntää ikääntyvien yhteisöjen toimintaa mielenterveyden voimavaroja lisäävänä tekijänä sekä mielen hyvinvoinnista käytävän keskustelun lisääminen, ikääntyvien keskuudessa. Ikääntyvien keskuudessa on edelleen käsitys, että mielenterveys on yhtä kuin sairaus. Tämän stigman hälventäminen on tärkeää.

Ikääntyvien odotetaan pärjäävän avustettuna mahdollisimman pitkään kotona. Heidän hyvinvointiaan tulee tukea kotona-asumisen helpottamiseksi (ns. Vanhuspalvelulaki 2012). Hyvinvointiin kuuluu myös mielen hyvinvointi ja sen tukeminen erilaisin keinoin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mielellään on neljän valtakunnallisen liiton muodostama yhteistyöverkosto, johon kuuluvat: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Elinvoimaa-toiminta Eläkeliiton TunneMieli-toiminta, Mieli Suomen mielenterveys - Ikääntyminen, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Etsivän vanhustyön verkostokeskus.

Mielellään -yhteistyöverkoston toiminta alkoi vuonna 2012 - 2016 toteutuneesta hanke- ja kehittämistyöstä. Yhteistyö jatkuu Veikkauksen tuella kohdennetun toiminta-avustuksen turvin jo yhdeksättä vuotta.

- Yhteistyötä ohjaa sopimus, jossa on määritelty toiminnan tavoitteet.
- Tämän lisäksi toiminnalle on laadittu vuosittain toimintasuunnitelma sekä viestintäsuunnitelma.
- Työntekijät ovat vertaiskehittäjiä ja kunkin osaamista on hyödynnetty kehittämistyön eri vaiheissa.
- Kehitetyt mielen hyvinvointia vahvistavat menetelmät on tuotettu kahden tai kolmen tai kaikkien välisenä yhteistyönä ja aina yhdessä ikääntyvien kanssa.
- Vertaiskehittämisen malli kehitettiin yhdessä.

Ratkaisun perusidea

Vertaiskehittämisen malli
TUKIRANKA - Lähtökohdat ja tulosten peili. Yhteistyökumppaneiden valmistelevan työn kriittisiä menestystekijöitä.
PANOS - Yksilöiden sekä vertaiskehittämisen pääoma, taidot ja kyvykkyydet.
PROSESSI - Yhteinen toimintakulttuuri, luodut käytännöt ja toiminnan tasot.
TULOS - Lisäarvo, vertaiskehittämisen synergia ja lopputulos.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vertaiskehittäminen edellyttää seuraavia resursseja:
- Työntekijöitä, tässä kehittämistyössä heitä oli 1-2 / mukana oleva kumppani.
- Kunkin työntekijän työpanos vaihtelee tavoitteiden mukaisesti, arviolta 10-20 % työajasta.
- Vertaiskehittämiseen ei välttämättä tarvita rahaa lisää, vaan se voi kuulua työntekijän työtehtäviin luonnollisena osana -> Verkostoyhteistyönä.
- Osaamisvaatimuksena on projektimainen työskentely, kehittämisprosessin hallitseminen, viestintäosaaminen, suunnittelu- ja raportointiosaaminen sekä mallien kuvaaminen mahdollisimman yksinkertaisesti ja  selkeästi, koulutusosaaminen, jotta kohderyhmät pystyvät ottamaan uudet toimintatavat käyttöönsä. Tärkeää on myös arviointiosaaminen ja arvioinnin hyödyntäminen kehittämistyön edetessä.

Prosessi = Tukiranka (lähtökohdat, tavoitteet) -> Panos (yksilöiden ja kehittämisen pääaoma) -> Prosessi  (toimintakulttuuri, käytännöt ja toiminta) -> Tulos (lisäarvo ja vertaiskehittämisen synergia).

Vinkit toimintamallin soveltajille

- Kunkin työntekijän osaaminen on hyvä kartoittaa yhteistyötä aloitettaessa, jota voidaan hyödyntää eri tehtäviä ja rooleja jaettaessa.
- Kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan erilaisia ideoita ja oppia niistä.
- Olemassa olevia toimintatapoja kannattaa myös kartoittaa, ettei tule tehtyä samaa asiaa uudelleen.
- Kokeiluille on hyvä laatia suunnitelma, jossa huomioidaan myös arviointi.
- Mallien valmisteluprosessissa hyvä hyödyntää ikääntyvien kommentteja eli luetuttaa niitä kohderyhmillä, ennen julkaisua.
- Vertaiskehittämisen mallia on sovellettu opetus- sosiaali - ja liiketalousaloilla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

• Muiden toiminnasta ns. hyvistä käytännöistä oppiminen ja lisääntynyt kyvykkyys toteuttaa jaettuja kehittämisprosesseja.
• Ammatillisesti uusiin ihmisiin tutustuminen tai vastaavasti syvempi tutustuminen.
• Konkreettisten keinojen, toimintamallien ja menetelmäosaamisen lisääntyminen vertaiskehittämisen aihealueesta.
• Valmiuksien lisääntyminen parastaa jo kehitettyjä toimintoja.
• Oman toiminnan kehittäminen, ideoiden ja/tai toteutustapojen jalostaminen.
• Uusien ideoiden syntyminen.
• Vertaiskehittämisestä on hyötynyt myös vertaiskehittäjien organisaatiot.
• Oman innovaatiokyvykkyyden lisääntyminen.
• Vertaiskehittämisen aihealueeseen liittyvää tematiikkaa on saatu vietyä eteenpäin vertaisuuden voimalla paremmin.

Yllättävää vertaiskehittämisen tuloksien ja vaikutuksien aikaansaamisessa sekä onnistumisessa on ollut se, että rahoittaja on myöntänyt sille avustusta jo yhdeksän (9) vuoden ajan. Aluksi projektiavustuksena viisi (5) vuotta ja jatkona kohdennettua avustusta nyt jo neljättä vuotta.

Avustuksen turvin olemme pystyneet levittämään ja juurruttamaan mielen hyvinvointia vahvistavia toimintamuotoja laajemmalle ja jatkokehittämään yhteisyötä esim. Sitran Erätauko -dialogikeskusteluja Mielen hyvinvointiteemalla toteuttamalla, joista verkosto myös palkittiin, vuoden dialogitunnustuksella vuonna 2018.