Mielellään-yhteistyöverkoston kehittämisen tuloksena valmistunut viitekehys Vertaiskehittämisen kokonaisuudesta. Toimintamalliin liittyvä arviointilomake auttaa tekemään näkyväksi omaa vertaiskehittämistä toimintana, taitoina, kyvykkyyksinä ja tuloksina.

Toimintamallin nimi
Vertaiskehittäminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Mielellään-yhteistyöverkoston kehittämisen tuloksena valmistunut viitekehys Vertaiskehittämisen kokonaisuudesta. Toimintamalliin liittyvä arviointilomake auttaa tekemään näkyväksi omaa vertaiskehittämistä toimintana, taitoina, kyvykkyyksinä ja tuloksina.

Toteutuspaikka
Mielellään-yhteistyöverkosto (EKL, EL, Valli, Mieli ry)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Anu Kuikka

Luotu

16.06.2020

Viimeksi muokattu

29.09.2021
Ratkaisun perusidea

Vertaiskehittämisen malli
TUKIRANKA - Lähtökohdat ja tulosten peili. Yhteistyökumppaneiden valmistelevan työn kriittisiä menestystekijöitä.
PANOS - Yksilöiden sekä vertaiskehittämisen pääoma, taidot ja kyvykkyydet.
PROSESSI - Yhteinen toimintakulttuuri, luodut käytännöt ja toiminnan tasot.
TULOS - Lisäarvo, vertaiskehittämisen synergia ja lopputulos.

Toimintaympäristö

Mielellään-yhteistyö käynnistyi valtakunnallisten liittojen; Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n, Eläkeliiton, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n ja Mieli Suomen Mielenterveys ry:n toimesta. Kumppaneiden toimintaan vaikutti ensisijaisesti ikääntyneiden tarpeet ennaltaehkäisevästä sekä mielen hyvinvointia vahvistavasta toiminnasta.

Toiminnan kohderyhmänä on ollut noin 300 000 eläkkeellä olevaa kansalaista.

Mielellään-verkosto jakaa yhdessä ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen tarkoitettuja menetelmiä, tuottaa uutta materiaalia erilaisten ryhmien käyttöön, järjestää koulutusta ikääntyvien mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja menetelmien käyttöönottamiseksi sekä tekee vaikuttamistyötä ja viestii yhteistyöstä. Toiminnan kohderyhmänä ovat kattavasti liittojen jäsenyhdistykset, niiden alueilla asuvat ikääntyneet, ikääntyville palveluja tuottavat ammattilaiset sekä opiskelijat.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vertaiskehittäminen edellyttää seuraavia resursseja:
- Työntekijöitä, tässä kehittämistyössä heitä oli 1-2 / mukana oleva kumppani.
- Kunkin työntekijän työpanos vaihtelee tavoitteiden mukaisesti, arviolta 10-20 % työajasta.
- Vertaiskehittämiseen ei välttämättä tarvita rahaa lisää, vaan se voi kuulua työntekijän työtehtäviin luonnollisena osana -> Verkostoyhteistyönä.
- Osaamisvaatimuksena on projektimainen työskentely, kehittämisprosessin hallitseminen, viestintäosaaminen, suunnittelu- ja raportointiosaaminen sekä mallien kuvaaminen mahdollisimman yksinkertaisesti ja  selkeästi, koulutusosaaminen, jotta kohderyhmät pystyvät ottamaan uudet toimintatavat käyttöönsä. Tärkeää on myös arviointiosaaminen ja arvioinnin hyödyntäminen kehittämistyön edetessä.

Prosessi = Tukiranka (lähtökohdat, tavoitteet) -> Panos (yksilöiden ja kehittämisen pääaoma) -> Prosessi  (toimintakulttuuri, käytännöt ja toiminta) -> Tulos (lisäarvo ja vertaiskehittämisen synergia).

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

• Muiden toiminnasta ns. hyvistä käytännöistä oppiminen ja lisääntynyt kyvykkyys toteuttaa jaettuja kehittämisprosesseja.
• Ammatillisesti uusiin ihmisiin tutustuminen tai vastaavasti syvempi tutustuminen.
• Konkreettisten keinojen, toimintamallien ja menetelmäosaamisen lisääntyminen vertaiskehittämisen aihealueesta.
• Valmiuksien lisääntyminen parastaa jo kehitettyjä toimintoja.
• Oman toiminnan kehittäminen, ideoiden ja/tai toteutustapojen jalostaminen.
• Uusien ideoiden syntyminen.
• Vertaiskehittämisestä on hyötynyt myös vertaiskehittäjien organisaatiot.
• Oman innovaatiokyvykkyyden lisääntyminen.
• Vertaiskehittämisen aihealueeseen liittyvää tematiikkaa on saatu vietyä eteenpäin vertaisuuden voimalla paremmin.

Yllättävää vertaiskehittämisen tuloksien ja vaikutuksien aikaansaamisessa sekä onnistumisessa on ollut se, että rahoittaja on myöntänyt sille avustusta jo yhdeksän (9) vuoden ajan. Aluksi projektiavustuksena viisi (5) vuotta ja jatkona kohdennettua avustusta nyt jo neljättä vuotta.

Avustuksen turvin olemme pystyneet levittämään ja juurruttamaan mielen hyvinvointia vahvistavia toimintamuotoja laajemmalle ja jatkokehittämään yhteisyötä esim. Sitran Erätauko -dialogikeskusteluja Mielen hyvinvointiteemalla toteuttamalla, joista verkosto myös palkittiin, vuoden dialogitunnustuksella vuonna 2018.

Vinkit toimintamallin soveltajille

- Kunkin työntekijän osaaminen on hyvä kartoittaa yhteistyötä aloitettaessa, jota voidaan hyödyntää eri tehtäviä ja rooleja jaettaessa.
- Kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan erilaisia ideoita ja oppia niistä.
- Olemassa olevia toimintatapoja kannattaa myös kartoittaa, ettei tule tehtyä samaa asiaa uudelleen.
- Kokeiluille on hyvä laatia suunnitelma, jossa huomioidaan myös arviointi.
- Mallien valmisteluprosessissa hyvä hyödyntää ikääntyvien kommentteja eli luetuttaa niitä kohderyhmillä, ennen julkaisua.
- Vertaiskehittämisen mallia on sovellettu opetus- sosiaali - ja liiketalousaloilla.