Vertaisohjaajana työpajalla
Vertaisohjaajana työpajalla -malli kuvaa vertaisohjaajatoiminnan toteutusta työpajaympäristössä. Vertaisohjaajina toimivat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt tuovat työpajalle vertaistukea ja saavat toiminnasta pystyvyyden kokemuksia.
Oivalla ja ymmärrä
Työpajajaksonsa aikana valmentautuja eli heikossa työmarkkina-asemassa oleva työpajalla työskentelevä henkilö saa tukea muun muassa työelämävalmiuksien kasvattamiseen, elämänhallintaan ja toimintakyvyn kehittymiseen. Valmentautujan työpajajaksolle voidaan tuoda lisäarvoa vertaisohjaajatoiminnan avulla. Vertaisohjaajatoiminnalla edistetään valmentautujan osallisuutta sekä mahdollistetaan vertaistuen parempi saatavuus työpajalle.
ESR+ osarahoittamassa Luonnosta osallisuutta ja työkykyä -hankkeessa kehitetään vertaisohjaajana toimimisen -malli työpajatoimintaan työttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille työpajatoimintaa toteuttavien toimijoiden käyttöön. Toimintamalli kehitetään hankkeen toteuttajaorganisaation Parik-säätiön hanketyöntekijöiden toimesta kohderyhmän osallistamista ja yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen.
Vertaisohjaajatoimintaan osallistuneiden hyvinvointia mitataan Soccan aikuisväestön hyvinvointimittarin (osa-alueet 2–9) avulla. Mittaus toteutetaan ensimmäisen koulutuskerran alussa sekä toistetaan myöhemmin työnohjauksen yhteydessä työpajajakson loppuhetkillä. Mittarin tuloksia hyödynnetään työn ohjauksessa keskustelun tukena.
Vertaisohjaajatoiminnan kohderyhmänä ovat työpajalla työskentelevät heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt.
Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä osallistui toimintamallin kehittämiseen. Hanke järjesti vertaisohjaajakoulutuksen pilottiryhmän Parikin työpajoilla työskenteleville 6 henkilölle syksyllä 2023. Pilottiryhmään osallistuneet kävivät hankkeen valmistaman ja toteuttaman koulutuksen ja valmistuivat vertaisohjaajiksi Parikin työpajoille. Heillä oli aktiivinen rooli koulutuksen ja mallin kehittämisessä suullisen palautteen, kokemusten ja palautekyselyihin vastaamisen kautta. Esimerkiksi heiltä tuli idea pinsseistä, jotka osoittavat työpajalla toimiville, ketkä ovat vertaisohjaajia.
Koulutuksen jälkeen vertaisohjaajille järjestettiin työnohjausta hankkeen toimesta, jossa kartoitettiin vertaisohjaajien kokemuksia ja ideoita vertaisohjaajana toimimisesta. Vertaisohjaajana toimineet muun muassa kokivat, että vertaisohjaajan tehtävien tulisi olla paremmin työvalmentajien tiedossa. Koulutusta ja mallia muokattiin kohderyhmän havaintojen pohjalta.
Kuvittele ja kokeile
Kehitystyö käynnistettiin tutustumalla, miten vertaisohjaajatoimintaa on toteutettu muualla. Hanketoimijat kävivät tutustumassa Kakspy Kulttuuripaja Kullan vertaisohjaajakoulutukseen, mistä he saivat vinkkejä vertaisohjaajakoulutuksen rakentamiseen. Lisäksi hanketoimijat kävivät Lahdessa kuulemassa vertaisohjaajatoiminnan kokemuksista Digitaalisen osaamisen ja osallisuuden kehittäminen Klubitaloilla -hankkeen seminaarissa.
Toimintamallin kehittämiseen osallistettiin myös Parik-säätiön työvalmentajia. Heille järjestettiin aivoriihimenetelmällä toteutettu yhteiskehittämispaja hankkeen toimesta, johon osallistui 4 Parikilla työskentelevää työvalmentajaa. Työpajan tarkoituksena oli jäsennellä vertaisohjaajatoiminnan käytännön asioita. Työpajassa selvitettiin vertaisohjaajien työnkuvat käytännössä, vertaisohjaajien toiminnan tukeminen (roolit ja tuen muodot) sekä vertaisohjaajatoimintaan ohjautuminen aivoriihi menetelmää käyttäen. Työvalmentajat keräsivät ideoitaan ylös post-it lapuille, jonka jälkeen kerättyjä ideoita yhdistettiin ja niistä äänestettiin toimintamalliin sopivat. Hankkeessa kuvattiin toimintamalli Vertaisohjaajana työpajalla -palvelupolun muotoon.
Syksyllä 2023 vertaisohjaajakoulutuksen pilottiryhmältä kerättiin palautetta Forms-kyselyillä. Vertaisohjaajakoulutuksen palautekyselyyn vastasi 6 henkilöä heti koulutuksen päätyttyä. Arvio koulutuksen hyödyllisyydestä oli keskiarvoltaan 4,5 asteikolla 1-5 (1=todella hyödytöntä, 5= todella hyödyllistä). Kysymykseen, uskotko, että tulet hyödyntämään oppejasi työpajalla, osallistujista vastasi 4 kyllä, 1 ehkä ja 1 ei.
2–3 viikkoa koulutuksen jälkeen kerättiin palautetta vertaisohjaajatoiminnan vaikutuksista osallisuuteen. Vertaisohjaajana toimiminen oli tulosten mukaan edistänyt muun muassa osallistuneiden itsetuntoa, osallisuuden kokemusta, kyvykkyyden tunnetta, vastuunottoa töistä sekä työ- ja toimintakykyä. Kokemus omasta ohjaustaidosta oli lisääntynyt 5 vastaajalla.
Alkuvuodesta 2024 käynnistettiin toinen vertaisohjaajatoiminnan pilottiryhmä 3 henkilölle, joka eteni Vertaisohjaajana työpajalla -palvelupolun vaiheiden mukaisesti. Toimintamalliin ja koulutukseen tehtiin pieniä päivityksiä ja korjauksia ryhmän aikana ilmenneiden palautteiden ja havaintojen pohjalta.
Vertaisohjaajakoulutusryhmään osallistuneiden arvosanojen keskiarvo vertaisohjaajakoulutuksen hyödyllisyydestä oli 5,00, asteikolla 5 = todella hyödyllistä, 1 = todella hyödytöntä. Koulutukseen osallistuneista kaikki uskoivat hyödyntävänsä oppeja työpajalla.
Koulutuksen käyneiden toimittuaan muutaman kuukauden ajan vertaisohjaajina kysyttiin heiltä vertaisohjaajatoiminnan vaikutuksista osallisuuteen. Tähän hyödynnettiin Forms-kyselyä, joka toteutettiin työnohjauksen yhteydessä. Vertaisohjaajana toimiminen oli tulosten mukaan edistänyt muun muassa, kyvykkyyden tunteen nousua, vastuunottoa töissä, osallisuuden kokemusta sekä itsetunnon vahvistumista. Kokemus omasta ohjaustaidosta oli kehittynyt kaikilla vastaajilla.
Työpajoille tehtiin näkyväksi vertaisohjaajan tehtävänkuvat esitteen avulla, mikä auttaa selkeyttämään vertaisohjatoimintaa valmentautujille ja valmennushenkilökunnalle. Tarve esitteelle ilmeni valmennushenkilökunnalta saadussa suullisessa palautteessa.