Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmätoimintamalli
Voimaa ikämiesten arkeen on ryhmätoimintamalli, joka vähentää yli 60-vuotiaiden ikämiesten yksinäisyyden kokemuksia ja vahvistaa heidän osallisuuttaan ja sosiaalista toimintakykyään. Malli soveltuu toteutettavaksi vapaaehtoisten ohjaamana.
Ikämiehille suunnatun ja toimijuutta korostavan ryhmätoiminnan tarve nousi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella esille joulukuussa 2020 olleessa työpajassa, joka järjestettiin alueen julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille, vanhusneuvostoille ja seurakunnille. Eläkkeelle jäämisen todettiin vaikuttavan miesten sosiaalisiin suhteisiin usein negatiivisesti ja mikäli eläkkeelle jäämistä ei etukäteen suunnitella, voi se lisätä syrjäytymisen riskiä. Lisäksi esille nousivat tiettyjen henkilökohtaisen elämän tragedioiden vaikutukset ikämiesten arkeen; esimerkiksi erotilanteessa tai leskeksi jäädessä ikämiesten ravitsemus voi heikentyä ja päihteiden käyttö lisääntyä. Edellä mainittujen lisäksi koettiin, että ikämiehet ovat itsessään vaikeasti tavoitettava ihmisryhmä. Myös tutkimuskirjallisuuden perusteella tiedetään, että miehet hakeutuvat naisia huonommin terveydenhuollon palveluiden sekä ennaltaehkäisevän toiminnan piiriin (Suominen-Taipale et al. 2006; White 2011) jonka lisäksi ikämiehiä on vaikea saada mukaan sellaiseen ryhmätoimintaan, jossa on mukana myös naisia (Milligan et al. 2015).
Koska sosiaalisen eristäytymisen aiheuttama kuolemanriski vertautuu vakavuudeltaan yleisesti tunnettuihin kliinisiin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, korkeaan kolesteroliin ja verenpaineeseen sekä ylipainoon (Pantell et al. 2013) ja se on korostunut ikääntyneillä miehillä sekä yksin asuvilla ikäihmisillä (Iliffe et al. 2007), on perusteltua että edellä mainitulle ihmisryhmälle kehitetään osallisuutta lisäävää ja yksinäisyyttä vähentävää ryhmätoimintaa. Ikääntyneiden ihmisten sosiaalista eristäytymistä voidaan parhaiten torjua ryhmätoiminnalla, jossa on otettu huomioon opetuksellisuus ja joka on suunnattu tietylle ihmisryhmälle, tässä tapauksessa ikämiehille (Cattan et al. 2005).
Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmätoiminta lisää 60-vuotta täyttäneiden ikämiesten osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä sekä vähentää yksinäisyyden kokemuksia. Ryhmätoiminta on tarvelähtöistä ja miehet itse suunnittelevat ryhmien sisällöt omien toiveittensa ja tarpeittensa pohjalta. Ryhmätoiminnan suunnittelun pohjana on miesten toiveiden lisäksi heidän oma osaamisensa ja erityistaidot, jotka pyritään saamaan koko ryhmän käyttöön.
Ikämiehille suunnatun vertaisryhmätoiminnan tarve nousi esille joulukuussa 2020 järjestetyssä työpajassa, jossa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueiden ikääntyneiden kanssa työskentelevät toimijat pohtivat alueiden miestyötä ja miehille suunnattua toimintaa. Työpajassa nousi esille, että paikkakunnilla ei varsinaisesti ole yksinomaan ikämiehille suunnattua vertaisryhmätoimintaa, jonka lisäksi ikämiehiä on vaikea saada ylipäätään mukaan ryhmätoimintaan. Eläkkeelle jääminen voi johtaa miesten syrjäytymiseen erityisesti, jos eläkkeelle jäämistä ei ole tarkemmin suunniteltu. Lisäksi ero puolisosta tai leskeksi jääminen lisäävät syrjäytymisriskiä entisestään.
Ikämiehille suunnatun toiminnan tarvetta puoltaa myös se, että Kymenlaaksossa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 27.4 % ja Etelä-Karjalassa 26.8 % (vrt. 23 % koko Suomi). Lisäksi Etelä-Karjalassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteen, sairastavuuden ja sosioekonomisen aseman huomioiva palvelutarve oli 10 % suurempi, kuin maassa keskimäärin.
Toiminnan alkuvaiheessa järjestettiin paikallisille sote- ja järjestöalan toimijoille yhteisiä Teams-tapaamisia, joissa kerrottiin alkavasta Voimaa ikämiesten arkeen -toiminnasta sekä kartoitettiin sidosryhmien odotuksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Yhteisiä jatkotapaamisia sovittiin soveltuvimpien yhteistyökumppaneiden kanssa.
Yhteistyötä tehtiin muun muassa viestinnän ja mainonnan, ryhmiin ohjautumisen sekä ohjausryhmäjäsenyyden tiimoilta. Lisäksi yhteistyökumppaneiden avulla löydettiin soveltuvat tilat Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmien järjestämiseen. Ryhmiin ohjautumisen tiimoilta yhteistyötä tehtiin erityisesti paikallisten sote-toimijoiden (muun muassa aikuis- ja vanhussosiaalityö, omaishoito, kotihoito ja kotikuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, työvoiman palvelukeskus) sekä diakoniatyön kanssa.
Miesryhmätoiminnan Vertaisopas on kehitetty yhdessä ryhmiin osallistuneista miehistä kootun Kehittäjäryhmän kanssa.
Voimaa ikämiesten arkeen -toiminnan tavoitteena on osallistujien osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn lisääntyminen sekä yksinäisyyden kokemusten väheneminen.
Osallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksen muutoksia mitattiin suljetussa ryhmätoiminnassa suoritetuilla alku- ja loppukyselyillä. Kyselyissä osallisuuden muutoksen mittarina käytettiin Osallisuusindikaattoria, joka sisältää kymmenen osallisuuden kokemusta kuvaavaa väittämää. Osallisuusindikaattorin summapistemäärä on välillä 0-100, jossa suurempi pistemäärä tarkoittaa suurempaa osallisuuden kokemusta.
Yksinäisyyden kokemuksen mittarina käytettiin 5-portaista, Likert-asteikollista, subjektiivista yksinäisyyden kokemusta, jossa väittämä on "Olen tuntenut oloni yksinäiseksi viimeisen kuukauden aikana?". Vastausvaihtoehdot väittämään ovat "1) jatkuvasti", "2) usein", "3) joskus", "4) harvoin", "5) en koskaan".
Edellä mainittujen määrällisten mittareiden lisäksi toiminnan vaikutuksia mitattiin myös laadullisilla Pienet onnistumistarinat - teemahaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ryhmiin osallistuneille miehille, ja niiden avulla selvitettiin muun muassa osallisuuden kokemuksen muutoksen mekanismeja sekä ryhmätoiminnan vaikutuksia sosiaalisiin suhteisiin.
Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmätoiminnan kohderyhmänä ovat eläkkeellä olevat tai eläkkeelle jäämässä olevat miehet, jotka ovat kiinnostuneita miesryhmätoiminnasta ja kokevat mahdollisesti yksinäisyyttä sekä osallisuuden puutetta. Edellä mainitun lisäksi toiminnan erityisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset ikämiehet, syrjäseuduilla asuvat ikämiehet sekä eronneet, lesket ja yksin asuvat ikämiehet.
Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmätoimintamalli on kehitetty yhdessä ryhmiin osallistuneiden miesten kanssa. Miehet itse suunnittelevat ryhmätapaamisten sisällöt kulloisenkin ryhmän mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Suunnittelun tueksi on kehitetty Teematarjotin, jonka avulla erilaisia toimintamahdollisuuksia on helpompi hahmottaa. Toimintamallissa ryhmän on tarkoitus ryhmäytymisen jälkeen jatkaa vertaisryhmänä vapaaehtoisen ohjaajan ohjaamana tai niin, että ryhmä jakaa ohjausvastuun ja tehtävät ryhmän sisällä. Mallin mukaan ryhmän toimintaolosuhteet pyritään luomaan alusta saakka sellaisiksi, että toiminnasta kertyy osallistujilleen mahdollisimman vähän kustannuksia.
Voimaa ikämiesten arkeen -ryhmätoiminnan tavoitteena on eläkkeellä olevien ja eläkkeelle siirtyvien miesten osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn lisääminen sekä yksinäisyyden kokemusten vähentäminen ryhmätoiminnan keinoin.
Ryhmätoiminnan keskiössä on tarvelähtöisyys ja miesten itsensä osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ryhmien sisällöt luodaan yhdessä osallistujien kanssa. Suunnittelun pohjana ovat miesten omat mielenkiinnonkohteet sekä heidän aiempi osaamisensa, joka pyritään saamaan koko ryhmän käyttöön. Näin toiminnasta saadaan osallistujiensa näköistä, jolloin toimintaan on helppo sitoutua. Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä ryhmiin muodostuu luottamuksellinen ilmapiiri.
Ryhmätoimintamalli
-
Miesryhmän muodostaminen
Tarve miesryhmätoiminnalle voi nousta yhteisöstä, paikallisten toimijoiden kautta tai yhteiset kokoontumiset voivat lähteä käyntiin aktiivisen vapaaehtoisen aloitteesta. Ryhmä voidaan käynnistää myös järjestön tai yhdistyksen järjestämänä toimintana, jolloin sitä kautta järjestyvät myös tilat. Kirjastoista, taloyhtiöistä tai asukastiloista voi tiedustella maksuttomia tiloja, mikäli ryhmä käynnistyy vapaaehtoisvoimin. Toimintaa käynnistettäessä ryhmällä olisi hyvä olla ohjaaja. Miesryhmä voidaan muodostaa myös ilman varsinaista ohjaajaa, mutta vastuuta tapaamisista tulee silloinkin jakaa ryhmän sisällä. Alussa on hyvä miettiä myös, miten katetaan mahdolliset kulut, kuten esimerkiksi kahvitarjoilu tai vierailukohteiden pääsymaksut. Osallistujien tavoittamiseksi uutta aloittavaa ryhmää on tärkeä mainostaa. Uuden ryhmän mainontaan on hyvä käyttää mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia, ilmaisia kanavia. Näitä voivat olla esimerkiksi Facebookin erilaiset kaupunki- ja alueryhmät sekä kunnan netti- ja Facebook-sivut. Myös kirjastojen ja uimahallien ilmoitustauluille viedyt mainokset tavoittavat hyvin osallistujia
-
Toiminnan suunnittelu yhdessä
Ryhmätoiminnan suunnittelussa jokaisella osallistujalla on yhtä tärkeä rooli tuoda omat mielenkiinnonkohteensa esiin, jotta ryhmästä tulee osallistujiensa näköinen ja toiminta on mielekästä. Samalla on hyvä kartoittaa, millaista osaamista mukana olevilta miehiltä löytyy, jotta myös erilaiset osaamisalueet voidaan huomioida suunnittelussa. Ryhmätoiminnan sisältöjen suunnittelun apuna voi käyttää myös Teematarjotinta, joka tarjoaa erilaisia sisältövaihtoehtoja tapaamiskerroille. Teematarjottimen kuvat voi tulostaa ryhmätapaamiselle virittämään keskustelua ja auttamaan erilaisten mahdollisuuksien hahmottamisessa. Yhteisen keskustelun pohjalta kirjataan ylös ryhmäläisten kommentit ja ehdotukset, joiden perusteella ohjelma kootaan.
-
Ryhmän me-hengen vahvistaminen
Ryhmätoiminnasta muodostuu yhteisen suunnittelun kautta osallistujiensa näköistä toimintaa. Osallistujille tärkeää ja mielekästä tekemistä syntyy, kun ryhmäkertojen sisällöt kootaan osallistujien mielenkiinnon ja osaamisen mukana. Toiminnasta tulee näin osallistujiensa näköistä ja siihen on helpompi sitoutua. Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä ryhmiin muodostuu luottamuksellinen ilmapiiri.
-
Toiminnan jatkaminen itsenäisesti
Ryhmätoiminnan aikana osallistujia kannustetaan vastuunottamiseen ryhmätoiminnan jatkuvuudesta, jonka myötä toiminta pyritään juurruttamaan itseohjautuvaksi vertaisryhmätoiminnaksi. Itsenäisesti kokoontuvalle ryhmälle on hyvä olla tarjolla taustatukea tarvittaessa.
Ryhmätoiminnan vaikutukset:
- uusien sosiaalisten suhteiden löytyminen
- yksinäisyyden kokemusten lieventyminen
- osallisuuden kokemusten lisääntyminen
- lisääntynyt arjen aktiivisuus
Kuva
Ryhmän käynnistämisvaiheessa on oleellista panostaa toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja ryhmäläisten rekrytointiin. Ryhmistä kannattaa viestiä paikallisille toimijoille, jotka työssään tapaavat ikääntyviä miehiä, kuten esimerkiksi diakoniatyö, kotikuntoutus ja kotihoito sekä työterveys ja työelämäpalvelut. Lisäksi alkavia ryhmiä voidaan markkinoida monikanavaisesti sosiaalisen median kaupunki- ja alueryhmissä, kirjastojen ja uimahallien ilmoitustauluilla sekä jalkautumalla paikkoihin, joissa kohdataan ikääntyviä miehiä.
Ryhmätoiminnan itsenäisen jatkuvuuden kannalta on oleellista taata ryhmälle taustatuki, johon voi tarvittaessa turvautua. Ryhmätoimintamallissa on huomioitu ryhmän jatkuvuus niin, että ryhmiin pyritään alusta asti muodostamaan luottamuksellinen ilmapiiri ja yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä osallistujat saadaan sitoutumaan toimintaan.
Kuva
Toimintavuonna 2022 Voimaa ikämiesten arkeen - ryhmätoiminnassa oli aktiivisesti mukana yhteensä 80 yksittäistä miestä kymmenessä ryhmässä. Ryhmiä järjestettiin Imatralla, Luumäellä, Kotkassa ja Haminassa. Vuoden aikana kertyi yhteensä 135 ryhmäkertaa ja 1 122 kohtaamiskertaa. Toimintavuoden 2022 tuloksista on julkaistu SROI-raportti, johon linkki ohessa.
https://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2023/12/VIA-SROI-RAPORTTI-181223-valmis.pdf
Vuonna 2023 ryhmätoiminnassa oli aktiivisesti mukana yhteensä 110 ikämiestä, ryhmäkertoja kertyi 251 kappaletta ja kohtaamiskertoja 2 199 kappaletta.
Kuva
