Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhdessä digirohkeaksi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan tavoitteena oli ikäihmisten yhdenvertaisen kansalaisuuden tukeminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Lähtökohtana olivat osallistujien toiveet, omien laitteiden käytön harjoittelu ja ratkaisujen löytäminen yhdessä ajankohtaisiin pulmiin.

Toimintaympäristö **

Yhdessä digirohkeaksi -toimintamallin lähtökohtana olivat kaksi keskeisintä toimintaympäristön muutosta eli digitalisaatio ja väestön ikääntyminen.

Toimintaympäristön digitalisaatio tarkoittaa palvelujen, asioiden hoitamisen ja ihmisten välisten yhteyksien sähköistymistä.

Lähteitä toimintaympäristöön liittyen toimintamallin kehittämisen alussa:

  • Yhteenveto Sipilän hallituksen 2015-2019 digihankkeista: vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut 
  • Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti (12/2017). Valtiovarainministeriö.

Kehittämisen aikana tapahtuneita keskeisiä muutoksia toimintaympäristössä:

  • Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Finlex 306/2019)
  • Digi- ja väestörekisterikeskuksen (dvv.fi/) toiminnan alkaminen 1.1.2020
  • Vuosien 2020-21 poikkeusolojen myötä etäkohtaamisten opettelu ja toteutus
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyvien kansalaisten tukeminen digitalisoituvassa toimintaympäristössä on tärkeää, koska vaihtelu heidän digitaidoissaan on suurempaa kuin muissa väestöryhmissä. Vuonna 2016 arvioitiin, että Suomessa asuvista noin miljoonasta 65+ vuotiaasta kansalaisesta noin puolella on vaikeuksia digitaalisissa ympäristöissä toimimisessa. Tampereella Markku-hankkeen kotipaikkakunnalla tämä tarkoittaa noin 20 000 ikääntynyttä yhteensä noin 40 000 ikääntyneestä asukkaasta.

Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan erityisyyttä ilmentää se, että digitukea viedään ikääntyvien asukkaiden kotipiiriin. Markku-hankkeen kohtaamispaikkoja toteutettiin esimerkiksi senioritalojen kerhotiloissa, jolloin digitukea sai lähellä kotia. Osallistujien oli helppo tulla kohtaamisiin oman laitteen kanssa. Työpajamainen työskentely edisti yhteisön keskinäisen tuen ja yhteisen osaamisen vahvistumista digitaidoissa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan ydinviesti oli: "Ikäihmisellä on oikeus tasavertaiseen kansalaisuuteen digitalisoituvassa yhteiskunnassa."

Asiakas, osallistuja

Mahdollisuus digituen saamiseen lähellä omaa kotia, matalalla kynnyksellä ja mahdollisuus saada neuvontaa oman laitteen käytössä. Digituki alkaa aina asiakkaan tai osallistujien digitaitotason kartoituksella ja opeteltavat asiat valitaan osallistujien osaamisen ja toiveiden pohjalta. 

Osallistumisen mahdollisuus myös ns. kuuntelijaoppijana, jolloin aihepiiriä voi seurailla sivusta ja harkita rauhassa esimerkiksi oman laitteen hankintaa.

Ammattilaiset

Tarvitaan digituen antajien keskinäistä verkostoitumista ja vertaistukea, jossa jaetaan ratkaisuja yhteisiin ongelmatilanteisiin ja jaetaan kokemuksia esimerkiksi eettisesti hankalien tilanteiden ratkaisuista. Verkostot tukevat myös vahvaa keskinäistä tiedonvälitystä, jonka avulla on mahdollista välittää tietoa kaikista eri digituen antajista sitä tarvitseville.

Yhteiskunta

Tarve laajemmille vakiintuneen digituen paikoilla. Yhdessä digirohkeasi -toimintamallin kehittämisen aikana digituen antajien verkosto on vahvistunut Pirkanmaalla ja Tampereella. Tampereen kirjastojen tietotorit, kansalaisopistot ja paikallinen ATK Seniorit Mukanetti ry ovat jo tunnettuja toimijoita paikkakunnalla. Vuoden 2020 aikana vauhtiin päässeen maakunnallisen Pirkanmaan digituen alueellisen koordinaation kehittämishankkeen (PiDiKe) tehtävänä on koota alueen digituen toimijoista vahva verkosto osaamisen ja keskinäisen tuen vaihtamiselle. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Yhdessä digirohkeaksi -toiminnassa kehittäjäjoukko koostui ohjaajista ja toimintaan osallistuvista ikäihmisistä.

Yhteiskehittäminen tarkoitti Yhdessä digirohkeaksi -toiminnassa sitä, että digituen ja tietoiskujen aiheet valittiin osallistujien toiveiden pohjalta. Innostus syntyi siitä, että omilla toiveilla oli merkitystä ja osallistuja huomasi oppivansa uusia digitaitoja.

Tavoiteltu muutos

1. Toiminta rohkaisee osallistujaa käyttämään digitaalisia välineitä ja palveluita.

2. Osallistujien digitaidot vahvistuvat ja monipuolistuvat.

3. Osallistujat osaavat hakeutua digitaalisten laitteiden ja palveluiden ohjauspaikkoihin.

Muutoksen mittaaminen

Arviointiväittämät, joihin vastataan arviolla 1 (ei lainkaan) - 4 (erittäin hyvin):

"Ohjaus rohkaisi minua käyttämään digitaalisia välineitä ja palveluita."

"Ohjaus vahvisti digitaalisia perustaitojani."

"Sain tietoa digitaalisten laitteiden- ja palveluiden ohjauspaikoista."

 

Toteutussuunnitelma

1. Digitietoiskut ajankohtaisista aiheista ja muutoksista

Suosittuja digitietoiskujen aiheita Markku-hankkeessa olivat mm. selaimen käyttö, tiedonhaku, Omakanta ja sähköinen tunnistautuminen. Digitietoiskujen suunnittelu perustui osallistujien käytössä oleviin laitteisiin ja heitä kiinnostaviin ajankohtaisiin aiheisiin. Tietoiskuissa tiedollinen osuus pidettiin lyhyenä, jotta aikaa jäi keskustelulle, kysymyksille ja käytännön harjoittelulle.

2. Digiohjaus omien laitteiden käytössä

Digiohjauksessa ikäihminen sai ohjausta omaan laitteeseen ja kysymykseen. Tärkeää oli motivoida ikäihmistä toistamaan ohjauksessa opittua kotona ja kertoa muiden toimijoiden mahdollisuuksista antaa digiohjausta. Digiohjauksessa kysymykset painottuivat älylaitteiden peruskäytöön, asetuksiin, ilmoituksiin, päivityksiin ja sovellusten käyttöön.

3. Osallistujien keskinäisen vertaistuen vahvistaminen

Kaikilla Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan muodoilla oli tavoitteena vahvistaa ikäihmisten keskinäistä keskustelua digitalisoituvan yhteiskunnan eri ilmiöistä. Kannustava ilmapiiri mahdollisti myös erilaisista tunteista kertomisen ja niiden normalisoimisen. Kaikkiin digisisältöihin oli hyvä sisällyttää mahdollisimman paljon aikaa vapaalle keskustelulle, kysymyksille ja yhteiselle ihmettelylle.

4. Työpajat yhteisten pulmien äärellä

Työpajat olivat käytännön harjoittelua tietyn yhdessä valitun aiheen ympärillä.  Oppimista tuki esimerkiksi projektorin käyttö älylaitteen tai tietokoneen heijastamisessa suurelle valkokankaalle, niin että ikäihmisten oli helpompi seurata ohjausta. Älylaitteiden ja selaimen symboliikan sekä sanaston opettelu ja kertaaminen oli hyödyllistä monelle osallistujalle.

5. Vinkit lisätietoon ja digituen tuottajiin

Osa Yhdessä digirohkeaksi -toimintaa oli myös tiedon välittäminen muista neuvontapisteistä ja -palveluista. Näitä olivat Tampereella esimerkiksi kirjastojen tietotorit, ATK Seniorit Mukanetti ry ja kansalaisopisto Ahjola. Eri palveluiden käytön osalta, kuten pankkipalveluiden kohdalla, palvelujen tarjoaja on ensisijainen ohjeiden antaja. Lisäksi kerrottiin verkosta löytyvistä koko ajan monipuolistuvista oman opettelun palveluista, kuten Ylen Digitreeneistä sekä SeniorSurfin ja Enter ry:n materiaaleista.

6. Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan huoneentaulu:

  • Mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen
  • Oma laite kädessä
  • Arkikielisyys ja ymmärrettävyys
  • Salliva ja hyväksyvä suhtautuminen
  • Yhdessä tekeminen ja luova ratkaisujen etsiminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan kohderyhmä oli kotona asuvat ikääntyvät kansalaiset, jotka tarvitsivat tukea arkisiin digitaitoihin.

Asiakasymmärrys perustui kehittäjien aiempaan kokemukseen vanhustyössä ja aihepiiriä käsittelevään kirjallisuuteen (esim. Valli ry:n Ikäteknologiakeskuksen julkaisut). Asiakasymmärrys syventyi myös kehittämistyön edetessä.

Asiakkaiden ja osallistujien osallisuus perustui jatkuvalle vuorovaikutukselle ja keskinäiselle ajatustenvaihdolle.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Yhdessä digirohkeasi -toiminnassa sovellettiin monia muiden julkaisemia valmiita, hyväksi havaittuja materiaaleja:

Idean valinta

Toiminnassa kerättyjen kokemusten pohjalta kehitettiin Yhdessä digirohkeaksi -huoneentaulu, jossa kuvataan hyviä käytäntöjä digitaidoissa rohkaisemiseen.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Yhdessä digirohkeaksi -huoneentaulu – Askelmerkit digirohkeuteen

Mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen

Kokemustemme mukaan motivaatio käyttää digitaalisia ja laitteita kasvaa, kun näkee konkreettisesti, mitä omalla laitteella voi tehdä ja kuinka se tapahtuu. Käytimme toiminnassamme isoa valkokangasta havainnollistamaan mahdollisuuksia ja vaihtelimme projektorilla heijastettavia käyttöjärjestelmiä sen mukaan, minkälaisia laitteita osallistujilla oli. Eteneminen työpajoissa sopi kaikille osallistujille, koska annoimme jokaisen askeleen kohdalla henkilökohtaista ohjausta. Näin varmistimme, ettei kukaan putoa kyydistä. Ensin pitää saada näky siitä, että joku on mahdollista ja tämän jälkeen kokemus siitä, että se on mahdollista myös omalla laitteella.

Oma laite kädessä

Kaikessa tekemisessä pyrittiin korostamaan sitä, että parhaiten digitaitoja oppii tekemällä ja kokeilemalla itse, omalla laitteella. Henkilökohtaisessa ohjauksessa osallistujat luovuttavat usein ensimmäisenä laitteensa ohjaajalle. Ohjaajan on hyvä pyrkiä palauttamaan laite hienovaraisesti osallistujalle takaisin. Ohjaaja ohjaa ja osallistuja tekee. Tietoiskuissa ja työpajoissa pyrimme lyhyeen tietoiskuosioon, jossa asiat selitetään kiteytetysti (symboliikka, sanasto ja ajankohtaisuus). Tämän jälkeen lähdimme harjoittelemaan asiaa käytännössä, jokainen omalla laitteellaan tai tarvittaessa tarjoamallamme lainalaitteella.

Arkikielisyys ja ymmärrettävyys

Ikääntyneet kaipaavat digitaaliseen ja usein vieraskieliseen digisanastoon arkikielisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Digitaalisista termistöä on hyvä suomentaa mahdollisimman ymmärrettävään muotoon ja kertoa arjessa ymmärrettäviä esimerkkejä. Kokemustemme ja saamamme palautteen mukaan tärkeimpien asioiden toistaminen sekä monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen ovat ikääntyneille digitaalisen maailman ymmärtämisessä tärkeää.

Salliva ja hyväksyvä suhtautuminen

Käytimme Yhdessä digirohkeaksi -toiminnassa paljon menetelmäkortteja. Esimerkiksi Vahvike.fi-sivustolta saa tulostettua ”Hullunkuriset pariskunnat” -kortit, joiden avulla osallistujan on helppo kertoa omasta suhteestaan digitaaliseen maailmaan. Digitaaliseen maailman suhtaudutaan hyvin kirjavasti ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että erilaisiin asenteisiin ja tunteisiin suhtaudutaan sallivasti ja hyväksyvästi. Henkilökohtaisessa ohjauksessa olemme törmänneet todella vahvoihin ilmaisuihin (”Minä olen niin tyhmä, kun en osaa” tai ”Mitäs me tyhmät ikääntyneet”), jotka liittyvät omaan identiteettiin digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttäjänä.

Yhdessä tekeminen ja luova ratkaisujen etsiminen

Jotakin haasteellista on helpompi lähestyä yhdessä. Vertaisten kertomiin haasteisiin voi samaistua ja toisten ratkaisuista voi löytää apua myös omiin ongelmiin. Digitaalinen maailma on niin monimuotoinen, ettei kukaan voi osata kaikkia laitteita ja palveluita ulkoa. Usein teknisen ongelman voi myös ratkaista eri tavoin, eikä ole olemassa vain yhtä oikeaa vastausta. Yhdessä tekemällä voi löytää erilaisia tapoja ratkaista haasteita.

Idean testaus asiakkaalla

Osallistujien palautteita:

•"Kärsivällisyys ja ymmärtäväinen suhtautuminen on ensiarvoisen tärkeää [digi]ohjauksessa"

•"Ohjaus on lisännyt rohkeuttani osallistua, kun kuulee uusista asioista on helpompi lähteä kokeilemaan."

•"Opin ymmärtämään, mitä en ymmärrä."

•"Sain rohkeutta kokeilla uusia asioita."

•"Ongelmani ymmärretään, saan apua ja tukea enemmän kuin osaan pyytää."

•"Olen päässyt alkuun digiasioissa, saanut intoa ja uskoa mahdollisuuksiini. Kiitos!"

•"Olin päättänyt, että en koskaan opettele näitä juttuja. Kaksi viikkoa sitten tulin ensimmäisen kerran [ohjaukseen], innostuin, ostin tabletin."

•"Saan vastauksia ja apua asioihin, joita en osaa edes sanoittaa tai kysyä."

•"Jatkossa uskallan käyttää älypuhelinta, vaikka tietysti ongelmia tuleekin."

•"Iän karttuessa digitaalisten laitteiden käytön osaaminen / ymmärtäminen on välttämätön toimintakyvyn säilyttämiseksi"

•"Yhteiskunnan eri toimijoiden digitaalisten palveluiden käyttö vaatii oppimista. Markku-matkaavan palvelut ovat onnistuneet tässä 100%."

•"[Digiohjaus] On välttämätön pystyäkseen käyttämään palveluita ja kattamaan arjen tarpeet"

•"Digilaitteiden käyttö ei ole niin vaikeaa miltä se päällisin päin näyttää. Uskallusta kokeilla ja harjoitella."

Ratkaisun perusidea **

Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan sisällöt koostuivat arkisista yhteydenpidon tavoista ja palvelujen käytön ohjauksesta. Yhtäältä kyse oli uudenlaisten laitteiden ja tekniikan käytön opettelusta, toisaalta digitaalisten ympäristöjen (verkkosivut, sovellukset) opettelusta ja totuttelusta niiden jatkuvaan muutokseen.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat opittaviin digitaitoihin. Vuosien 2020-21 poikkeusolojen aikana opeteltiin etätoimintaa. Kts. lisää toimintamallista Koronakokeilut ikäihmisten kohtaamispaikkatoiminnassa.

Tärkeä osa toimintaa oli myös jatkuvasti lähellä olevista digituen tarjoajista kertominen. Tampereella digitukea antavat muun muassa kirjastojen tietotorit ja ATK Seniorit Mukanetti ry.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Yhdessä digirohkeaksi -toimintamallia voi soveltaa joustavasti ikäihmisten ryhmissä. Tärkein resurssi on työntekijä, jolla on kokemusta iäkkäiden kanssa toimimisesta, ryhmänohjauksesta ja hyvät perustaidot arkisten digilaitteiden käytössä sekä hyvät ongelmanratkaisutaidot erilaisten laitteiden ja sovellusten käytössä. Parhaimmillaan Yhdessä digirohkeaksi -toimintaa toteutetaan työparina, jolloin tietoiskuihin ja työpajoihin voi sujuvasti yhdistää yksilöllistä ohjausta työskentelyn edetessä.

Markku-hankkeessa testattuja toimintaympäristöjä olivat senioritalojen ja muiden asuintalojen kerhotilat, avoimet asukastilat asuinalueilla, palvelukeskukset ja järjestökahvila.

Yhdessä digirohkeaksi -toiminnan lähtökohtiin kuuluu osallistujien omien laitteiden käyttötaitojen vahvistaminen. Ohjaajilla on hyvä olla omat laitteistot kunnossa, mutta ohjauksessa painopiste on osallistujien laitteissa. Kokeiltavaksi voi olla esimerkiksi kosketusnäyttölaite, jos joku osallistujista harkitsee ensimmäisen sellaisen hankintaa. Yksi vältettävä sudenkuoppa on oletus siitä, että osallistujilla olisi vain yhdenlaisia laitteita. Laitteiden kirjo kussakin ryhmässä ilmenee vasta tutustumisen myötä, joten yhteiskehittäminen on keskeinen väline työpajojen sisältöjen suunnittelussa.

Seuraa aikaasi, eli mukauta opeteltavia asioita ajankohtaisten aiheiden mukaan. Seniorit haluavat yleensä oppia samoja asioita kuin muutkin, tai ainakin tutustua niihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Yhdessä digirohkeaksi -toiminta muokkautui aina ryhmän toiveiden, osaamisen ja käytössä olevien laitteiden mukaan.

Osallistujan palaute: ”Digilaitteiden käyttö ei ole niin vaikeaa miltä se päällisin päin näyttää. [Sain ohjauksesta] ... uskallusta kokeilla ja harjoitella.”