| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristöön vaikuttavat vahvasti poliittiset linjaukset, kuten hallituksen maahanmuuttopolitiikka ja kotouttamistoimenpiteet. Nämä vaikuttavat maahanmuuttajien mahdollisuuksiin integroitua yhteiskuntaan. Kotoutumispalveluihin kohdistuvien leikkausten myötä järjestöjen rooli tuen ja palveluiden tarjoamisessa kasvaa entisestään.

Myös kansainväliset kriisit, ilmastonmuutos ja Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka määrittävät muuttoliikkeitä ja Suomen vastaanottokykyä. Maahanmuuton on ennustettu lisääntyvän ja sitä myös tarvitaan tulevaisuudessa, jotta voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden jatkuminen.

Lisäksi kulttuuriset tekijät, kuten erilaiset käsitykset kotoutumisesta ja maahanmuutosta, vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja asenteisiin, mikä puolestaan heijastuu väestösuhteisiin. Yhteiskunnallisen polarisaation kasvaessa yhteisöllisyyttä ja kotoutumista tukevan toiminnan tarve kasvaa. Kielen oppimiseen ja työmarkkinoille pääsyyn tarvitaan käytännön tukea ja mahdollisuuksia, jotta maahanmuuttajat voivat rakentaa tulevaisuuttaan Suomessa.

Yhdessä-illat voivat olla erilaisten kansalaistoimijaorganisaatioiden tai julkisten palvelujen järjestämää toimintaa, jonne osallistujat löytävät perille erilaisissa kanavissa tehtävän viestinnän kautta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Nuorille suunnattu avoin iltatoiminta on luotu kotoutumista edistävien kohtaamispaikkojen tarpeeseen; erityisesti ilta-aikaan tapahtuvaa toimintaa on tarvittu täydentämään palveluverkkoa. Kohderyhmänä ovat kotoutumisen alkuvaiheessa olevat 18-29 vuotiaat maahanmuuttaneet nuoret aikuiset eri elämäntilanteissa. Toiminnassa on mukana opiskelijoita, työnhakijoita ja työelämässä olevia. Yleisimpiä tuentarpeita ovat tuki opintoihin, mahdollisuus harjoitella suomen kieltä ja yhteisöön kuulumisen tarve.

Suomenkielisten keskustelukavereiden tarve on tunnistettu kohderyhmän parissa sillä usein maahanmuuttaneet opiskelevat omissa ryhmissään, eikä kohtaamisia suomenkielisen väestön kanssa välttämättä tapahdu koulussa eikä vapaa-ajalla. Useampi kävijä myös jakaa yhteisöllisyyden ja sosiaalisen ajanvieton tarpeen ja hakeutuu toimintaan tavatakseen muita, saadakseen uusia kavereita ja kontakteja. Yksinäisyys on yleistä myös Suomeen muuttaneiden keskuudessa.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös vapaaehtoisroolissa toimintaan osallistujat sekä muut esimerkiksi alueen asukkaat. Vapaaehtoisina on toiminut esimerkiksi opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua. Kielen oppiminen, työkokemuksen kerryttäminen ja yhteisöllinen ajanvietto ovat olleet myös vapaaehtoisten syinä toimintaan hakeutumiselle.

Asiakasymmärrys

Hanketta on valmisteltu Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnassa ja Yhdessä aikuisuuteen - Elämässä Eteenpäin (YEE-hanke) -hankkeen puitteissa tehtyjen huomioiden perusteella. Diakonissalaitoksella on pitkä kokemus heikoimmassa asemassa olevien pakolaistaustaisten nuorten tukemisesta eri hankkeissa, ja yhteistyötä on tehty kuntien ja kotoutumisen tukitoimien kanssa vuodesta 2018 alkaen. Yhteistyötä on tehty muiden kohderyhmää tavoittavien tahojen kanssa kuten oppilaitokset, kunnan maahanmuuttopalvelut ja kolmas sektori. Tuen tarpeet on huomattu muillakin sektoreilla ja erityisesti ilta-aikaan tapahtuvaa toimintaa on tarvittu täydentämään palveluverkkoa.

Asiakasymmärrystä on kartutettu keräämällä osallistujilta palautetta sekä seuraamalla heidän edistymistään esimerkiksi THL:n osallisuusindikaattorin avulla. Lisäksi harjoittelijoiden hankkeisiin liittyvät projektit, kuten opinnäytetyöt ja THL:n pienet onnistumistarinat, ovat tuoneet arvokasta tietoa. Osallistujien toiveet ja palaute on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Nuoria on osallistettu monin tavoin, kuten yhteisökokouksissa, WhatsApp-kyselyillä ja suullisesti toiminnan aikana. He ovat saaneet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen, mikä on vahvistanut heidän osallisuuden kokemustaan. Toiminnan suunnittelussa on hyödynnetty esimerkiksi äänestyksiä ja viikoittaisia kakkukahveja, joissa nuoret ovat voineet vaikuttaa ohjelmaan. Myös vapaaehtoiset ovat osallistuneet toiminnan suunnitteluun mikä on rikastuttanut sisältöä ja vahvistanut yhteisöllisyyttä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli perustuu avoimiin ja maksuttomiin iltoihin, joissa maahanmuuttaneet nuoret aikuiset voivat harjoitella suomen kieltä, tutustua uusiin ihmisiin ja viettää aikaa osallistuen vaihtuvaan toimintaan. Tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä, edistää hyviä väestösuhteita ja tukea kotoutumista.

Avoimet illat ovat päihteettömiä ja niissä on tarjolla vaihtuvaa toimintaa kuten kädentaitoja, ruoanlaittoa, harrastuskokeiluja ja musisointia. Illan rakenteeseen kuuluu kaksi ohjattua keskustelupiiriä, joissa jutellaan vaihtuvista ja ajankohtaisista aiheista yhdessä. Illat päättyvät loppurentoutukseen. Rakenteet ja ohjelma on luotu vastaamaan kävijöiden tarpeita ja niitä kehitetään yhdessä kävijöiden kanssa.

Toiminnalla pyritään myös luomaan mukavaa ja rentoa tunnelmaa, jossa hauskanpito ja yhdessäolo olisivat pääroolissa. Tämä paineeton ja rento ilmapiiri mahdollistaa vireystilan, jossa osallistuja on vastaanottavainen ja kielen oppiminen sekä muihin tutustuminen voi tapahtua ikään kuin vahingossa. Taidetoiminnan taustalla on ajatus kulttuurihyvinvoinnista, jossa taidelähtöisillä menetelmillä kävijät voivat löytää uutta hyvinvointia vahvistavaa tekemistä sekä itseilmaisun menetelmiä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Avoimen iltatoiminnan käynnistäminen vaatii helposti saavutettavan tilan, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä työntekijöitä, joilla on osaamista vieraskielisten kanssa työskentelystä sekä kykyä kohdata nuoret aidosti ja joustavasti. Toiminnassa tarvitaan myös kulttuurisensitiivisyyttä ja vuorovaikutustaitoja.

Asiakashankinta ja kävijöiden tavoittaminen toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten, järjestöjen ja muiden maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa. Tehokas viestintä eri kanavissa, kuten kouluvierailut, sosiaalinen media ja tapahtumat, varmistaa, että toiminta tavoittaa kohderyhmänsä. Osallistujien sitouttaminen ja heidän tarpeidensa huomioiminen ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä, minkä vuoksi nuoria rohkaistaan vaikuttamaan toiminnan sisältöön.

Resurssien osalta toiminnan käynnistäminen ja ylläpito vaativat aikaa, erityisesti asiakashankinnan ja vapaaehtoisten rekrytoinnin osalta. Henkilöstön resursointi varmistaa toiminnan jatkuvuuden, ja budjettiin tulee sisällyttää tilakustannukset, materiaalihankinnat sekä mahdolliset tarjoilut.

Osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseksi toiminnan sisältöön tulee panostaa. Yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä edistävät ohjatut ajanvietteet ja toiminnalliset aktiviteetit edistävät ihmisten tutustumista toisiinsa. Kävijöitä tulee kannustaa myös aktiiviseen sisällön tuottamiseen sekä auttamaan esimerkiksi tilan valmistelussa. Tämä vahvistaa toimijuutta häiventää ohjaajan ja osallistujan välistä rajaa.

Toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää jatkuvaa arviointia ja kehittämistä osallistujien palautteen pohjalta. Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa voi varmistaa toiminnan pysyvyyden ja kotoutumista tukevan vaikutuksen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Resurssit ja osaaminen: Avoimen iltatoiminnan toteuttaminen edellyttää vähintään yhden, mielellään kahden tai kolmen palkallisen työntekijän resurssin. Vapaaehtoisten rekrytoiminen ja perehdyttäminen, toiminnan suunnittelu sekä asiakashankinta vievät eniten työaikaa. Valmiiden materiaalien ja vapaaehtoispoolin hyödyntäminen vähentävät ennalta tehtävää työtä.

Osallistujien osallistaminen: Osallistujien osallistaminen Yhdessä-iltojen suunnitteluun vahvistaa heidän osallisuuttaan ja antaa mahdollisuuden tuoda omia kiinnostuksenkohteita esiin. Keräsimme kuukausittain toiveita ja ideoita tulevalle toiminnalle. Kävijöitä myös kannustettiin ottamaan itse ohjausvastuuta mm. keskustelupiirin toteuttamisesta ohjaajan tukiessa ja auttaessa.

Vapaaehtoisten rooli: Tärkeänä osana toimintaa on suomenkielisten vapaaehtoisten saaminen mukaan. Vapaaehtoiset toimivat keskustelukavereina, yhteisönrakentajina, avun tarjoajina ja toiminnan ohjaajina. Toiminnassamme on ollut esimerkiksi vapaaehtoisten järjestämiä joulu- ja ystävänpäiväkorttipajoja, yhteislaulua sekä jalkapalloturnaus. Lue lisää vapaaehtoisten saamisesta mukaan Matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminta – toimintamallista.

Soveltaminen: Toimintamallin soveltaminen vaatii riittävästi resursseja ja osaamista. On tärkeää huomioida kohderyhmän tarpeet ja olla joustava toiminnan järjestämisessä. Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin.

Saavutettavuus ja turvallisuus: Toiminnan sijoittuminen kaupungissa on olennaista. Keskeinen sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella helpottaa usein paikalle pääsyä. Toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla matkustuskulut ovat korkeat ja voivat muodostua esteeksi ilmaiseen toimintaan osallistumiselle. Tilan olisi hyvä olla saavutettava myös apuvälinein liikkuville. Tilan turvallisuudesta on hyvä käydä keskustelua yhteisesti. Yhdessä laaditut turvallisemman tilan periaatteet, sukupuolineutraalit wc-tilat ja syrjimätön kielenkäyttö ovat hankkeessa hyväksi todettuja käytäntöjä.

Toimintamalli kehitettiin Diakonissalaitoksen Kanssakulkijat hankkeessa vuosina 2023-2025.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus, johon haastateltiin kuutta yhdessä-illoissa kävijää. Kyselyyn vastanneista 5/6 vastaajaa mainitsi osallistuvansa, koska haluavat oppia lisää suomen kieltä ja parantaa kielitaitoaan myös puhekielen kannalta. Kyselyyn vastanneista nuorista 4/6 kokivat tärkeäksi tavata muita ja saada uusia tuttavuuksia sekä mahdollisesti kavereita. He arvostivat mahdollisuutta kokea yhteisön tukea ja jakaa kokemuksia toisten kanssa. Vastaajat myös kokivat, että yhdessä-iltaan osallistuminen vaikutti positiivisesti heidän oloonsa.

Illoissa on kerätty palautetta kuukausittain ja syksyn 2024 aikana vastaajia on ollut 27. Vastaajista 77% on opiskelijoita, 19% työttömiä ja 4% muita. Osallistujat arvioivat osallisuuden kokemustaan erilaisten väittämien avulla. Keskiarvot olivat korkeita erityisesti väittämissä “Kuulun ryhmään tai yhteisöön, joka on minulle tärkeä” (4,3) ja “Voin tavoitella asioita, jotka ovat minulle tärkeitä” (4,3). Muissa keskiarvo vaihteli välillä “Tunnen, että elämälläni on tarkoitus” (3,6) ja “Muut ihmiset auttavat minua, kun tarvitsen” (4,1).

Toimintaan osallistuminen oli vaikuttanut myönteisesti vastaajien elämään. Keskiarvot olivat korkeita väitteissä "Olen kokeillut uutta tekemistä" (4,2), "Olen tutustunut uusiin ihmisiin" (4,3) ja "Suomen kieleni on parantunut" (4,0). Vastaajat kokivat, että he olivat saaneet tukea ja uusia kokemuksia osallistumalla toimintaan.

Hankkeen toimintaa suositeltiin ystäville NPS-arvolla 70, mikä tarkoittaa korkeaa tulosta. Suosittelijoita oli 74%, passiivisia 22% ja arvostelijoita 4%. Vastaajat kokivat, että toiminta oli merkityksellistä ja hyödyllistä heidän elämälleen, ja he olivat saaneet tukea ja uusia kokemuksia osallistumalla hankkeen toimintaan.

Myös vapaaehtoisille tehty palautekysely kertoi tyytyväisyydestä hankkeen toimintaan. Vapaaehtoisilta kysyttiin toiminnan merkityksellisyydestä, toiminnassa viihtymisestä, osallistumisen helppoudesta ja perehdytyksestä. Korkein keskiarvo oli väittämässä “Koen olevani toiminnassa arvostettu ja tervetullut” (4,8). Vapaaehtoiset suosittelivat toimintaa NPS-arvolla 74.

Yhdessä-illoissa kävijän ja vapaaehtoisen rajat voivat myös olla häilyviä. Muutama kävijä onkin “siirtynyt” vapaaehtoisen rooliin ja ottanut enemmän vastuuta muiden auttamisesta, sekä tilan valmistelusta. Tämä toimijuuden vahvistuminen voi olla osoitus osallisuuden lisääntymisestä.

Yhdessä-ilta maahanmuuttaneiden nuorten aikuisten kotoutumisen tueksi