Yhdessä oppilaan parhaaksi-yhteisöllinen opiskeluhuolto Etelä-Karjalassa
Maakunnallinen yhteisöllisen opiskeluhuollon toimimalli korostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon roolia kouluhyvinvoinnin ja yhteisen toimintakulttuurin edistäjänä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla.
Etelä-Karjalassa opiskeluhuollon palvelut ovat kuuluneet jo yli kymmenen vuoden ajan sosiaali- ja terveyspiirin palveluihin (Eksote). Kouluterveydenhoitajat, -lääkärit, -psykologit ja kuraattorit ovat työskennelleet kouluilla tehden töitä yhdessä. Yhteinen tulevaisuus – tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa kehittämishankkeen aikana on syvennetty jo toiminnassa ollutta rakennetta. Alussa kartoitettiin ja selvitettiin opiskeluhuollon nykytilaa sekä muutosta vaativia kohteita. Yhteisessä tekemisessä muutosta vaativina kohteina nousi esiin viestintä, osallisuus, toimintakulttuuri ja yhteistyö. Etelä-Karjala on laaja maakunta, jonka isoilla ja pienillä kouluilla on omia toimintatapojaan ja sidosryhmiä on paljon.
Esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten toimintaa ohjaavat monet eri lait kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä perusopetuslaki (628/1998). Edellä mainittujen tahojen sekä opiskeluhuollon palveluiden henkilöstö muodostavat opiskeluhuollon toiminnallisen kokonaisuuden, joka toteuttaa yhdessä esiopetuksen/koulun/oppilaitoksen opiskeluhuoltoa. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa yhteisöllinen opiskeluhuolto nimetään opiskeluhuollon ensisijaiseksi toteuttamistavaksi.
Opiskeluhuolto kattaa oppilaat ja opiskelijat esiopetuksesta toiselle asteelle. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yksilökohtaisena opiskeluhuoltona ja yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tässä mallissa kehitettiin yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koordinoi koulu, josta myös johdetaan koulun/oppilaitoksen monialaista oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamista.
Maakunnallista yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamallia kehitettiin yhdessä eri sidosryhmien, kuten varhaiskasvatuksen päälliköiden ja esiopetuksen henkilöstön, kuntien sivistystoimien, toisen asteen oppilaitosten henkilöstön, Eksoten opiskeluhuollon- ja perhepalveluiden henkilöstön kanssa. Myös vanhempaintoimikuntien edustajia osallistui kehittämiseen. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin tiiviistä yhteistyötä kuntien ”Oikeus oppia”– ja ”Sitouttava kouluyhteisötyö” hankkeiden kanssa.
Tietoa mallin kehittämistä varten kerättiin eri tavoin. Opiskeluhuollon palveluista tehtiin kyselyt 1.-9. luokan oppilaiden huoltajille ja toisen asteen opiskelijoille. Kokemusasiantuntijanuoria osallistui yläkoululuokkien haastatteluihin. Edellä mainittuja kommentteja ja kyselyiden tuloksia hyödynnettiin toimintamallia tehtäessä. Toimintamallia työstettiin kehittämistyöpajoissa, projektiryhmässä ja yhteissuunnitteluryhmässä sekä kehittämisen tilanteesta viestittiin säännöllisesti maakunnallisissa yhteistyöryhmissä kuten Lape yhteistyöryhmässä. Lisäksi toimintamallin kehittämistyöskentelystä kirjoitettiin Eksoten hyvinvointiblogiin ja sidosryhmiä pyydettiin kommentoimaan mallia työskentelyn aikana. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamallin työstämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä.