Yhdessä oppilaan parhaaksi-yhteisöllinen opiskeluhuolto Etelä-Karjalassa
Maakunnallinen yhteisöllisen opiskeluhuollon toimimalli korostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon roolia kouluhyvinvoinnin ja yhteisen toimintakulttuurin edistäjänä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Maakunnallinen yhteisöllisen opiskeluhuollon toimimalli korostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon roolia kouluhyvinvoinnin ja yhteisen toimintakulttuurin edistäjänä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla.
Toimintamalli lyhyesti
Maakunnallinen yhteisöllisen opiskeluhuollon toimimallin avulla saadaan laatua, selkeyttä ja rakennetta yhteiseen opiskeluhuoltoon, joka on kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla. Toimintamallissa halutaan korostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon roolia kouluhyvinvoinnin ja yhteisen toimintakulttuurin edistäjänä. Osallisuuden lisääminen ja viestinnän parantaminen ovat tärkeitä toimintamallin lähtökohtia.
Maakunnalliseen yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalliin on koottu yhteisöllisen opiskeluhuollon minimirakenteita paikallisessa kehittämistyössä esiin nousseiden asioiden sekä oppilas ja opiskelijahuoltolain velvoitteiden mukaan. Esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmät voivat käyttää toimintamallin kuvausta työnsä suunnittelussa ja toteutuksessa.
Yhteiskehittämisen tuotoksena on julkaistu “oppilashuollon palvelut – sinua varten” ja “opiskeluhuollon palvelut - sinua varten” videot esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen opetukseen. Toimintamallista on tehty myös tavoitetilaa kuvaava juliste esiopetukseen, kouluille ja oppilaitoksille koululaisille ja sidosryhmille nähtäväksi sekä ammattilaisten käyttöön Powerpoint esitysmateriaali, jonka teemojen kautta syvennetään integraatiota ja aikuisten yhdessä tekemistä ja viestintää.
Etelä-Karjalassa opiskeluhuollon palvelut ovat kuuluneet jo yli kymmenen vuoden ajan sosiaali- ja terveyspiirin palveluihin (Eksote). Kouluterveydenhoitajat, -lääkärit, -psykologit ja kuraattorit ovat työskennelleet kouluilla tehden töitä yhdessä. Yhteinen tulevaisuus – tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa kehittämishankkeen aikana on syvennetty jo toiminnassa ollutta rakennetta. Alussa kartoitettiin ja selvitettiin opiskeluhuollon nykytilaa sekä muutosta vaativia kohteita. Yhteisessä tekemisessä muutosta vaativina kohteina nousi esiin viestintä, osallisuus, toimintakulttuuri ja yhteistyö. Etelä-Karjala on laaja maakunta, jonka isoilla ja pienillä kouluilla on omia toimintatapojaan ja sidosryhmiä on paljon.
Esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten toimintaa ohjaavat monet eri lait kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä perusopetuslaki (628/1998). Edellä mainittujen tahojen sekä opiskeluhuollon palveluiden henkilöstö muodostavat opiskeluhuollon toiminnallisen kokonaisuuden, joka toteuttaa yhdessä esiopetuksen/koulun/oppilaitoksen opiskeluhuoltoa. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa yhteisöllinen opiskeluhuolto nimetään opiskeluhuollon ensisijaiseksi toteuttamistavaksi.
Opiskeluhuolto kattaa oppilaat ja opiskelijat esiopetuksesta toiselle asteelle. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yksilökohtaisena opiskeluhuoltona ja yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tässä mallissa kehitettiin yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koordinoi koulu, josta myös johdetaan koulun/oppilaitoksen monialaista oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamista.
Maakunnallista yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamallia kehitettiin yhdessä eri sidosryhmien, kuten varhaiskasvatuksen päälliköiden ja esiopetuksen henkilöstön, kuntien sivistystoimien, toisen asteen oppilaitosten henkilöstön, Eksoten opiskeluhuollon- ja perhepalveluiden henkilöstön kanssa. Myös vanhempaintoimikuntien edustajia osallistui kehittämiseen. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin tiiviistä yhteistyötä kuntien ”Oikeus oppia”– ja ”Sitouttava kouluyhteisötyö” hankkeiden kanssa.
Tietoa mallin kehittämistä varten kerättiin eri tavoin. Opiskeluhuollon palveluista tehtiin kyselyt 1.-9. luokan oppilaiden huoltajille ja toisen asteen opiskelijoille. Kokemusasiantuntijanuoria osallistui yläkoululuokkien haastatteluihin. Edellä mainittuja kommentteja ja kyselyiden tuloksia hyödynnettiin toimintamallia tehtäessä. Toimintamallia työstettiin kehittämistyöpajoissa, projektiryhmässä ja yhteissuunnitteluryhmässä sekä kehittämisen tilanteesta viestittiin säännöllisesti maakunnallisissa yhteistyöryhmissä kuten Lape yhteistyöryhmässä. Lisäksi toimintamallin kehittämistyöskentelystä kirjoitettiin Eksoten hyvinvointiblogiin ja sidosryhmiä pyydettiin kommentoimaan mallia työskentelyn aikana. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamallin työstämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä.
Mallissa esiin nostettujen teemojen toteuttaminen systemaattisesti esiopetuksessa/ kouluilla/oppilaitoksissa edesauttaa toimivien käytäntöjen syntymistä ja ylläpitämistä. Lapsi ja perhe tulee asettaa aidosti keskiöön. Tämä voi toteutua integraation syventämisellä sekä osallisuuden ja yhdessä tekemisen lisäämisellä. Tärkeää on myös yhteisen asiakaslähtöisen kielen aktiivinen luominen ja sen ylläpitäminen. Opetustoimen ja opiskeluhuollon palveluiden yhteensovittaminen lapsilähtöiseksi kokonaisuudeksi on ensisijaista. Onnistumisen varmistamiseksi rakenteiden ja johtamisen tulee tukea uuden toimintakulttuurin muodostumista.
Kansikuva
