Yhteisöllinen asuminen, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Kehitetään yhteisöllisen asumisen (SHL 21b §) toimintamalli , joka edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista, toimijuutta sekä osallisuutta.
Soiten hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen toimintamallin kehittämistyön taustalla on Sosiaalihuoltolain uudistus, joka tuli voimaan 1.1.2023. Siinä yhteisöllinen asuminen korvaa ns. tavallisen palveluasumisen. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalle järjestetään erikseen tarpeen mukaiset palvelut esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina. Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista turvallisessa ja esteettömässä asumisyksikössä, jossa asukkaalla on hallinnassa hänen tarpeitaan vastaava asunto. Yhteisöllisessä asumisessa olennaista on osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ylläpitävän toiminnan järjestäminen. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Kehittämistyön taustalla vaikuttavat myös "Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030" sekä "laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosina 2020-2023". Näissä molemmissa keskeisenä tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi ja keskeisiä linjauksia ja vaikuttavuustavoitteita ovat:
- Työikäisten toimintakyky parantunut ja työurat pidentyneet
- Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
- Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa
- Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia
- Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas
- Asuminen ja elinympäristöt ovat ikäystävällisiä
Asumista koskevissa suunnitelmissa hyödynnämme ympäristöministeriön ja ARA:n laatimia selvityksiä ja oppaita.
Soite 2030 ohjelman tavoitteena on keventää palvelurakennetta niin, että vähennetään erikoissairaanhoidon palveluja ja vahvistetaan peruspalveluja. Tavoitteena on luoda Keski-pohjanmaan hyvinvointialueelle palvelurakenne, jossa painopistettä siirretään raskaammasta kevyempään päähän ja matalan kynnyksen palveluihin.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuoden 2022 tilastokeskuksen tiedon mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2022 vuoteen 2040 n. 27 % eli 2359 llä henkilöllä ja kaikista iäkkäimmän väestö yli 85 vuotiaiden ryhmässä kasvua on eniten n. 85 % (2040 henkilöä). 65-74-vuotiaiden määrä vastaavasti laskee ennustetiedon vuoden 2022 noin 13 %: sta vuoteen 2040 mennessä noin 11 %:iin koko väestöstä. Verrattuna vuoden 2022 ennakkotietoon suhteessa vuoden 2040 arvioituun ko. ikäryhmän väestömäärään laskua on ikäryhmässä 65-74-vuotiaat n. 30 %.
Kehittämistyö kohdistuu tällä hetkellä eniten ikääntyviin, mutta tavoitteena on luoda yhteisöllisen asumisen toimintamalli, jota voi soveltaa alueellamme muillekin asiakasryhmille.
Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen kehitys asettavat valtakunnallisesti ja alueittain haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat eivät tule riittämään jos emme tee muutoksia asumisen ja palveluiden järjestämisessä. Yhteisöllisellä asumisella voidaan osaltaan lisätä ja tukea väestön osallisuutta sekä toimijuutta ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Näin ollen voimme mahdollisesti viivästyttää tai välttää kokonaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta sekä säästää henkilöstöresursseja, jolloin myös kustannukset ovat matalammat.
Yhteisöllisen asumisen toimintamalli luodaan koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, johon kuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Kaustisen, Halsuan, Vetelin, Perhon, Toholammin sekä Lestijärven kunnat.
Soiten hyvinvointialueella on olemassa useita tiloiltaan, toiminnaltaan sekä palveluiden saatavuuden näkökulmasta yhteisölliseen asumiseen soveltuvia yksiköitä. Aiemmin alueella on puhuttu yhteisöllisen asumisen sijaan senioriasumisesta. Soite on toteuttanut senioriasumiseen liittyvät kuntakierrokset alueellaan ennen hyvinvointialueen toiminnan alkamista. Kuntakierroksilla on ollut mukana Soiten ja kuntien viranhaltijoiden edustajien lisäksi vanhusneuvostojen edustajia sekä kiinteistöjä omistavien yhdistysten edustajia. Kuntakierroksilla on kartoitettu kuntakohtaisesti ikääntyvän väestön tilannetta; väestöennusteita, millaisia palveluita on nykyisellään ja mitä tarpeita on tulevaisuudessa. Näkökulma on painottunut ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen toimiin. Kuntakierroksilta saatua tietoa hyödynnämme toimintamallin luomisessa.
Alueella on tavoiteltavaa laskea ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä verrattuna nykytilanteeseen, jotta palveluiden järjestäminen tulevaisuudessa on kestävällä pohjalla. Nykypeittävyys ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on alueella 7,8 %. Tavoiteltavaa ja realistista on laskea peittävyyttä alueella keskimäärin 6—6,2 % iin. Ympärivuorokautisen keskimääräinen peittävyys voi olla alhaisempikin ja hyvin todennäköistä on, ettei alle 6 % tulla pääsemään muualla kuin ehkä Kokkolassa, jossa alle 6 % voidaan pitää tavoiteltavana. Toisaalta taas pienissä kunnissa, missä etäisyydet jo aiheuttavat palveluiden saavutettavuudessa omat haasteensa, tämä tavoite on liian matala. Vahvistamalla välimuotoista asumista, kotiin järjestettäviä palveluita, perhehoitoa, omaishoidon tukea sekä matalan kynnyksen ennakoivia palveluita, ympärivuorokautisen palveluasumisen rakentamisen tarve vähenee oleellisesti.
Vuoden 2023 alusta alkaen Keski- Pohjanmaan hyvinvointialueella on 276 ostopalveluna ja 360 omana toimintana tuotettua ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa. Kannuksessa ei ole lainkaan omaa toimintaa ja muissa pienissä kunnissa (Perho, Halsua, Veteli, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi) on pelkästään omaa toimintaa. Kokkolassa on sekä omaa että ostopalveluna tuotettua ympärivuorokautista palveluasumista. Tiettyjen synergiahyötyjen tarkastelu ja saavuttaminen lähellä toisiaan sijaitsevien omien ja ostopalveluyksiköiden väillä on tulevaisuudessa tarkasteltava jo henkilöstön saatavuudenkin näkökulmasta. Tulemme ennusteiden mukaan tarvitsemaan nykyisen kapasiteetin lisäksi noin 100 yhteisöllisen asumisen paikkaa, joiden pääasiallinen tarve on Kanta-Kokkolan alueella. Vuodelle 2024 ympärivuorokautista palveluasumista on tarve lisätä 40:llä paikalla ja tämän lisäksi vuoteen 2040 mennessä 60:llä lisäpaikalla.
Yhteisöllisen välimuotoisen asumisen formaatin kehittäminen houkuttelevammaksi ja todelliseksi vaihtoehdoksi on alueella yksi keskeinen osa ikäihmisten palveluiden ohjelmaa vuoteen 2040. Tavoitteena on, että välimuotoiseen asumiseen muutettaisiin siinä vaiheessa, kun toimintakykyä on vielä jäljellä. Näin asumismuodosta saatava hyöty olisi mahdollisimman pitkäaikainen, hyvinvointia ja terveyttä tukeva.
Alueella on tällä hetkellä 204 yhteisölliseen asumiseen soveltuvaa asuntoa ja rakenteilla on Kaustiselle 20 asuntoa. Vuonna 2025 hyvinvointialueella on ennusteiden mukaan 17 214 yli 65-vuotiasta ja 8930 yli 75-vuotiasta, jolloin välimuotoisten asuntojen peittävyys olisi 1,5 % suhteessa yli 65-vuotiaaseen väestöön (17 214) ja 2,9 % suhteessa yli 75- vuotiaaseen väestöön (8930). Kokkolan osalta lähinnä Kokkolan keskustan alueen asuntoja tulee tulevaisuudessa lisätä. Vuonna 2040 Kokkolassa on arviolta 12 407 yli 65- vuotiasta, mikä on 11 % enemmän verrattuna v. 2022 ennakkotietoon ko. ikäryhmästä. Lisäksi yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa samalla aikavälillä 43 %. Jos arvion mukainen asuntojen lisäys toteutuu vuoteen 2040 mennessä, on välimuotoisen asuntojen peittävyys tuolloin suhteessa yli 65-vuotiaaseen väestöön 2,2 % ja suhteessa yli 75-vuotiaaseen väestöön 3,6 %.
Ikäihmisten määrän ja hoidon ja hoivan ennustettu kasvu puoltaa yhteisöllisen asumisen voimakasta kehittämistä sekä sisällöllisesti että määrällisesti. Suurin tarve on tällä hetkellä Kokkolassa, mutta myös Kaustisella ja Kannuksessa on tarvetta lisätä yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia. Muissa kunnissa jonotusta kyseisen tyyppiseen asumiseen ei ole vielä syntynyt. Tulotaso on suurimmalla osalla ikääntyneistä matala ja tarve kohtuuhintaisiin vuokrakohteisiin on ilmeinen myös tulevaisuudessa. Ikäihmisten turvattomuus ja yksinäisyys on havaintojen perusteella lisääntynyt. Tällä on merkitystä pärjäämisen kokemukseen. Jos kokemus itsenäisestä pärjäämisestä omassa kodissaan heikkenee, voi se johtaa lisääntyneeseen sote- palveluiden käyttöön. Kokkolan yhteisöllisen asumisen yksiköstä saatujen kokemusten perusteella kotona asumista on voitu jatkaa hyvin pitkään asukkaan muutettua yhteisöllisen asumisen yksikköön, jossa osallisuus ja yhteisöllisyys luovat turvallisuuden tunnetta. Lisäksi palveluiden saavutettavuus tuo turvaa.
Kehittäjäkoordinaattori, yhteisöllinen asuminen (RFF-hanke) Tanja Tikkakoski
Tarja Oikarinen-Nybacka, sosiaalijohtaja
Ritva Jämsä, hoidon ja hoivan alueen toimialuejohtaja
Yhteisöllisen asumisen kehittämistyöryhmä:
Hanna Saarinen, palvelualuejohtaja asiakasohjaus ja avopalvelut
Minna Mäkitalo-Rauma, palvelualuejohtaja palveluasuminen ja laitoshoito
Sari Kallinen, palvelualuejohtaja kotihoito
Lena Pietilä, Mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalvelut, vastuualuejohtaja, palveluesimies
Tarja Oikarinen-Nybacka, sosiaalijohtaja
Ritva Jämsä, hoidon ja hoivan alueen toimialuejohtaja
Margita Lukkarinen, De Gamlas Hem i Gamlakarleby stad r.f. -yhdistys
Mikko Hänninen, Perhon seudun vanhustenkotiyhdistys ry
Raija Norppa, kokemusasiantuntija
Kimmo Vasalampi, kokemusasiantuntija
Kokonaistavoite:
Yhteisöllisen asumisen toimintamalli on määritelty ja käytössä hyvinvointialueella ja osaltaan edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista.
Pidemmän aikavälin tavoitellut muutokset:
- 75- -vuotiaiden kotona asuminen mahdollistuu pidempään
- kotona asuvien > 75 -vuotiaiden peittävyys kaikista alueen > 75 -vuotiaista nousee 94%:iin
- ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys vastaavassa väestöryhmässä laskee 6%:iin
- historiallista kustannuskasvua suhteessa ikäihmisten kasvuun voidaan taittaa
- säännöllisen kotihoidon alkua voidaan viivästyttää tai sitä ei tarvita lainkaan
Hankkeen osatavoitteet:
- kolmannen sektorin, järjestötahojen ja vapaaehtoisten toimijoiden mukaan saaminen toiminnan järjestämiseen
- työnjaon selkiyttäminen eri toimijoiden välillä
- yhteisen viestintäalustan luominen
- yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin vahvistaminen
- sujuva toiminnan koordinointi
- asiakkaiden toiveiden mukainen toiminta
- kiinteistöjen tilojen turvallisuus, toimivuus ja esteettömyys
- digitaalisten ja teknologisten menetelmien soveltuvuuden määritteleminen tukemaan toimintamallia
• yli 75 –vuotiaiden kotona asuvien määrä
• Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden peittävyys % kaikista alueen yli 75 vuotiaista
• Ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys % alueen yli 75 vuotiaista
• Kotihoidon säännölliset asiakkuudet yli 75 vuotiaissa
Henkilöstölle tiedotusta yhteisöllisen asumisen asumismuodosta.
Henkilöstölle työpajatoimintaa, jotta toimintakulttuurin muutos toteutuu yksiköissä asuvien asukkaiden kanssa työskentelevien työmenetelmissä.
Tarkastelua tehdään sen suhteen, kuinka kotihoidon työntekijöiden optimointityöväline taipuu osallistavan toiminnan tukemiseen ja kuinka se toteutetaan.
Kokeilemme osallistavan toiminnan järjestämistä osatyökykyisten avulla (mikäli löydämme tehtävään soveltuvat ja motivoituneet henkilöt).
Paikkakunnittain yhteisöllisen asumisen osallistavan toiminnan työryhmien perustaminen (yhdistys-, järjestö-, vapaaehtoistoimijat)
Osallistavan toiminnan työryhmien jatkuvuuden varmistaminen.
Kartoitamme sekä kokeilemme mahdollisuuksien mukaan osatyökykyisten työpanosta yhteisöllisen asumisen osallistavan toiminnan järjestämisessä.
Toimintaa koordinoi hankkeen aikana yhteisöllisen asumisen kehittäjäkoordinaattori yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden sekä yksiköiden välillä. Toimintojen jatkuvuuden ja juurruttamisen kannalta tulee miettiä miten ja kuka/ketkä koordinoivat toimintaa ja pitävät yhteyksiä yllä hankkeen jälkeen.
Yhteisöllisen asumisen asukkailta kerätään säännöllisesti palautetta ja toiveita yksiköissä järjestettävästä yhteisöllisestä ja osallistavasta toiminnasta. Palautteen ja toiveiden keruumenetelmät ja se kuka palautteen kerää tulee määritellä tarkemmin.
Hankkeen aikana kartoitamme kyselyllä Soiten hyvinvointialueen asukkaiden tarvetta ja halukkuutta yhteisölliseen asumiseen jatkossa. (Kohderyhmä 75 ja 80 vuotiaat).
Toiminnan järjestämistä tukevat digitaaliset ja teknologiset ratkaisut ja menetelmät määritellään. Yksiköiden digilaitteet ja välineet tulee olla sen mukaiset, että niitä voidaan hyödyntää asiakkaiden osallistavan toiminnan järjestämisessä.
Kiinteistöjen tilojen soveltuvuuden arvioinnin työvälineeksi laaditaan tarkistuslista Päijät-Hämeen mallin mukaisesti. Määrittelyt tulee tehdä siitä, kuinka ja kuka/ketkä varsinaista arviointia suorittavat ja missä vaiheessa. Kuinka yksiköiden kunnostus-ja tilamuutostarpeet huomioidaan ja toteutetaan sekä kaluste- ja tarvikehankinnat tehdään? Onko arviointi säännöllistä?
Kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat, kuten ikääntyvät, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä vammaiset. Yhteisöllisestä asumisesta voivat hyötyä yksinäiset sekä paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät.
Soiten alueen tällä hetkellä toiminnassa olevien yksiköiden asukkailta on kerätty mm. keskusteluiden sekä asukaskokousten avulla toiveita yhteisöllisen asumisen sekä siellä järjestettävän toiminnan suhteen. Asukkailla on myös mahdollisuus järjestää itse erilaista toimintaa yhteisöissään.
Soiten alueen 75- ja 80 vuotta vuoden 2023 aikana täyttäneille asukkaille on tehty yhteisölliseen asumiseen liittyvä kysely. Kyselyn avulla saimme tietoa alueen asiakkaiden toiveista ja ajatuksista yhteisölliseen asumiseen ja siellä järjestettävään toimintaan liittyen. Lisäksi kartoitimme kyselyn avulla heidän tämänhetkistä asumistilannettaan ja halukkuutta asua yhteisöllisessä asumismuodossa tulevaisuudessa.
Päijät-Hämeen alueella on kehitetty Päijät-Soten Jopa-malli:
Joustavan palvelun toimintamalli iäkkäiden asumiseen, Pohjois-pohjanmaan HVA:
https://innokyla.fi/sites/default/files/2022-12/Joustavat_asumipalvelut_.pdf
Näitä malleja hyödynnämme Soiten hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen toimintamallin kehittämistyössä.
- Infotilaisuudet paikkakunnittain kolmannen sektorin, järjestöjen sekä vapaaehtoisille toimijatahoille
- Osallistavan toiminnan työryhmät edellä mainituille tahoille paikkakunnittain, joissa suunnitellaan toimintaa asukkaille
- työpajat kotihoidon henkilöstölle, edustajat paikkakunnittain
- teams-välitteiset infotilaisuudet kotihoidon esihenkilöille sekä henkilöstölle
- Infotilaisuudet paikkakunnittain kolmannen sektorin, järjestöjen sekä vapaaehtoisille toimijatahoille
- infotilaisuudet kotihoidon esihenkilöille sekä henkilöstölle
- Osallistavan toiminnan työryhmät edellä mainituille tahoille paikkakunnittain, joissa suunnitellaan toimintaa asukkaille
- työpajat kotihoidon henkilöstölle, edustajat paikkakunnittain --> tiedon jalkauttaminen käytäntöön ja yhteiset toimintalinjat
- SBM- digialustan kehittäminen (yhteistyö NTT Data:n kanssa). Alustalle näkyviin yhteisöllisen asumisen yksiköiden vapaat asunnot, sekä Soiten omat, että yhdistysten omistuksessa olevat asunnot.
-
Osatyökykyisten työntekijöiden soveltuvuuden kokeilu yhteisöllisen asumisen sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta edistävään toimintaan.
Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa tässä mallissa 1.1.2023 voimaan astuneen Sosiaalihuoltolain §21 mukaista hyvinvointialueen järjestämää turvallista ja esteetöntä asumista. Asukkaalla on oman asunnon lisäksi mahdollisuus käyttää yhteisiä tiloja. Yhteisöllisessä asumisessa asumisesta ja palveluista tehdään erilliset hallintopäätökset. Palvelut myönnetään tukipalveluina ja/tai kotihoitona yksilölliseen palveluntarpeen arviointiin perustuen. Yhteisöllisessä asumisessa on asukkaille ohjattua toimintaa, mikä perustuu talon asukkaiden toiveisiin. Toimintaa voivat tuottaa Soiten lisäksi useat eri tahot, kuten yhdistykset, järjestöt ja vapaaehtoiset sekä asukkaat itse. Hyvinvointialue valvoo yhteisöllistä toimintaa.
Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista asumista voidaan toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa. Tähän rakennuskokonaisuuteen voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden kuin yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaiden käytössä.
Asiakkaat ohjautuvat yhteisölliseen asumiseen olemassa olevan kotihoidon asiakkuuden kautta. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi. Asumis- ja palvelutarpeenkartoituksen tekee kotihoidon asiakkaille kotihoidon työntekijä. Ilman kotihoidon palveluita oleville palveluohjaaja. Yhteisölliseen asumiseen haetaan "Hakemus yhteisölliseen asumiseen" -lomakkeella. Yhteisöllisen asumisen paikkaa myönnettäessä huomioidaan kiireellisyysjärjestys jos on jonoa. Soitella on yhteisöllisen asumisen kriteerit, joihin yhteisöllisen asumisen päätös osaltaan perustuu. Kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti RAI-arvioinneilla, jonka tuloksia ja siinä tapahtuvia muutoksia voidaan peilata asiakkaan kokonaistilanteeseen. Tarpeen mukaan voidaan käyttää myös muita toimintakykyä kuvaavia mittareita. Yhteisöllisen asumisen hakemus osoitetaan yhteisöllisen asumisen/kotihoidon palveluesimiehelle, joka tekee asumisesta hallintopäätöksen. Tarvittavista kotihoidon ja muista tukipalveluista palveluesimies tekee hallintopäätökset erikseen.
Yhteisöllisen asumisen palveluiden kotiin viemisessä kotihoidolla on tärkeä rooli. Yhteisöllisen asumisen luonteeseen kuuluu olennaisena osana asiakkaiden osallistaminen arjen toimintoihin sekä muuhun järjestettyyn toimintaan. Kotihoidon käyntien tulee olla joustavia ja asiakkaan toimijuutta ja yhteisöllisyyttä tukevia. Asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma (kotihoito), jonka mukaisesti tarvittavat palvelut tukipalveluineen tuotetaan.
Yhteisölliseen toimintaan osallistuminen on asiakkaille vapaaehtoista. Toimintaa tuotetaan useiden eri tahojen toimesta. Soiten lisäksi toiminnan tuottamisessa on mukana yksityisiä vapaaehtoisia sekä 3. sektorin toimijoita. Hyödynnämme myös oppilaitosyhteistyötä. Toimintaa suunnittelemme yhdessä alueittain osallistavan toiminnan työryhmissä, joissa eri tahot ovat edustettuina. Toimintaa pyritään järjestämään asiakaslähtöisesti huomioiden asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Asiakkaita kannustetaan myös toiminnan omatoimiseen suunnitteluun ja järjestämiseen. Toimintaa koordinoidaan hyvinvointialue Soiten taholta.
Omaishoitajuus voi jatkua vaikka puoliso/apua ja tukeva tarvitseva osapuoli muuttaisi yhteisölliseen asumiseen.
Tilojen turvallisuutta, esteettömyyttä ja kuntoa tarkastellaan ”yhteisöllisen asumisen rakennuksen” - tarkistuslistan avulla. Otamme käyttöön digitaalisen alustan, josta näkee yhdistysten sekä Soiten omien yksiköiden vapaana olevia tuki- ja yhteisöllisen asumisen asuntoja.
Kuva
- Osallistavan toiminnan työryhmät 09/2023 -->
- Kotihoidon henkilöstön työpajatoiminta 09 -->
- YETI-jättitabletin käyttökokeilu 10.1.-4.3..2024 (asiakkaiden omatoimiset toimintatuokiot, henkilöstön ohjaamat toimintatuokiot)
- Osallistavan toiminnan järjestäminen osatyökykyisten henkilöiden avulla (aikataulu sen mukaisesti kun saamme sopivat työntekijät) ~ aloitus maaliskuun puoliväli - huhtikuun alku
- SBM-alustan testaaminen 01-03/2024
- Yhteisöllisen asumisen rakennuksen -tarkistuslistan testaaminen?
Asiakkaiden osallisuuden ja toimijuuden kasvattaminen
- Saada yhdistys-/järjestö ja vapaaehtoistoimijoita aktiivisesti mukaan toiminnan järjestämiseen
- Aktivoida asukkaita yhteisöllisyyteen ja heidän keskinäiseen toiminnan järjestämiseen
- Löytää ja testata digitaalisia keinoja toiminnan järjestämisen apuna
Sosiaalista kanssakäymistä edistävän ja osallistavan toiminnan sujuva koordinointi
- toiminnan jatkuvuuden turvaaminen eri keinoin
Vapaiden asuntojen/asukaspaikkojen sujuva liikkuvuus ja markkinointi hyödyntäen digialustaa.
- asiakkaiden palveluihin pääsyn edistäminen
Henkilöstön työpajoissa noussut esille, että sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta edistävän toiminnan koordinoinnista täytyy jonkun kotihoidon ulkopuolisen työntekijän ottaa vastuu. Kotihoidon työntekijöiden resurssi ei riitä käyntien lisäksi muun toiminnan järjestämiseen. Yksi mahdollisuus on, että yhdelle kotihoidon työntekijälle osoitetaan työsuunnittelussa aikaa yhteisöllisen toiminnan koordinointiin ja asiakkaiden osallisuuden tukemiseen. Tämä todennäköisesti vaatisi jonkinasteista henkilöstöresurssin lisäämistä kotihoitoon.
Vapaaehtois-/järjestö- ja yhdistystoimijoiden mukana oleminen työryhmäkokoontumisissa on ollut vaihtelevaa. He eivät pysty sitoutumaan jatkuvaan toiminnan järjestämiseen, vaan toimintatuokiot ovat lähinnä yksittäisiä tuokioita silloin tällöin.
Eri yksiköiden asukkaat ovat hyvin eri kuntoisia ja toimintakyvyltään eri tasoisia. Myös järjestetty toiminta tulee olla sen mukaista.