Yhteisöllinen asuminen, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Kehitetään yhteisöllisen asumisen (SHL 21b §) toimintamalli , joka edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista, toimijuutta sekä osallisuutta.
Toimintamallin nimi
Kehitetään yhteisöllisen asumisen (SHL 21b §) toimintamalli , joka edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista, toimijuutta sekä osallisuutta.
Yhteisöllinen asuminen on oman kodin ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimuoto, jolla edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista, toimijuutta sekä osallisuutta. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Yhteisöllisestä asumisesta voivat hyötyä yksinäiset, paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät sekä omaishoidettavat yhdessä omaishoitajan kanssa. Kuitenkin lähtökohtana on asiakkaan oma halu asua yhteisöllisessä asumismuodossa. Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista turvallisessa ja esteettömässä asumisyksikössä, jossa asukkaalla on hallinnassa hänen tarpeitaan vastaava asunto. Asukkaalla on mahdollisuus oman asunnon lisäksi käyttää ja hyödyntää yhteisiä tiloja. Tilojen turvallisuutta, esteettömyyttä ja kuntoa tarkastellaan "yhteisöllisen asumisen rakennuksen" -tarkistuslistan avulla.
Asiakkaat ohjautuvat yhteisölliseen asumiseen pääasiassa olemassa olevan kotihoidon asiakkuuden ja palvelutarpeen arvioinnin kautta. Soite on määrittänyt yhteisöllisen asumisen kriteerit, joita hyödynnetään arvioinnissa. Palvelutarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös Soitella jo käytössä olevia mittareita, kuten RAI. Yhteisölliseen asumiseen haetaan "hakemus yhteisölliseen asumiseen" -lomakkeella. Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen hakemus osoitetaan yhteisöllisen asumisyksikön palveluesimiehelle, joka tekee asumisesta hallintopäätöksen. Paikkaa myönnettäessä huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne, kiireellisyysjärjestys sekä yksikön paikkatilanne. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalle järjestetään erikseen tarpeen mukaiset palvelut esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina. Asiakas voi halutessaan ostaa palvelut myös yksityiseltä toiminnanharjoittajalta.
Mielenterveys- ja päihdepuolen yhteisöllisen asumisen palvelut on tarkoitettu 18-65 -vuotiaille, joilla on psyykkisestä sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn heikentymistä ja arjen hallinnan haasteita. Soiten alueella on määritelty omat kriteerit mielenterveys- ja päihdepuolen yhteisölliseen asumiseen ja hakemuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti (Hakemus mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluista /Hakemus päihdekuntoutujien asumis- ja tukipalveluista). Hakemukset käsitellään Mielenterveys-/päihdepuolen tiimeissä. Tällä hetkellä Soiten alueen mielenterveys- ja päihdepuolen yhteisöllisen asumisen yksiköt ovat ostopalveluyksiköitä. Näissä yksiköissä henkilöstöä on usein paikalla aamu- ja mahdollisesti myös ilta-aikaan ja asiakkaan tulee sitoutua kuntouttavaan toimintaan. Yksikössä asuminen on vapaaehtoista ja tavoitteena on pääosin kuntoutua itsenäiseen asumiseen tai vähemmän tuettuun asumiseen.
Yhteisöllisessä asumisessa olennaista on sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan järjestäminen. Hyvinvointialue on järjestämis- ja koordinointivastuussa toiminnasta. Sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa järjestetään yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen, yksityisten toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Asukkaat voivat myös halutessaan itse järjestää toimintaa. Tavoitteena on asiakasta osallistava ja toimintakykyä sekä toimijuutta tukevan toimintakulttuurin luominen yksiköihin. Tämä mahdollistaa asiakkaan osallisuuden ja oman näköisen arjen toteutumisen. Asumisen ja arjen toiminnan tukena voidaan hyödyntää erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja yksikön ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Soiten hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen toimintamallin kehittämistyön taustalla on Sosiaalihuoltolain uudistus, joka tuli voimaan 1.1.2023. Siinä yhteisöllinen asuminen korvaa ns. tavallisen palveluasumisen. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalle järjestetään erikseen tarpeen mukaiset palvelut esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina. Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista turvallisessa ja esteettömässä asumisyksikössä, jossa asukkaalla on hallinnassa hänen tarpeitaan vastaava asunto. Yhteisöllisessä asumisessa olennaista on osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ylläpitävän toiminnan järjestäminen. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Kehittämistyön taustalla vaikuttavat myös "Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030" sekä "laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosina 2020-2023". Näissä molemmissa keskeisenä tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi ja keskeisiä linjauksia ja vaikuttavuustavoitteita ovat:
- Työikäisten toimintakyky parantunut ja työurat pidentyneet
- Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
- Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa
- Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia
- Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas
- Asuminen ja elinympäristöt ovat ikäystävällisiä
Asumista koskevissa suunnitelmissa hyödynnämme ympäristöministeriön ja ARA:n laatimia selvityksiä ja oppaita.
Soite 2030 ohjelman tavoitteena on keventää palvelurakennetta niin, että vähennetään erikoissairaanhoidon palveluja ja vahvistetaan peruspalveluja. Tavoitteena on luoda Keski-pohjanmaan hyvinvointialueelle palvelurakenne, jossa painopistettä siirretään raskaammasta kevyempään päähän ja matalan kynnyksen palveluihin.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuoden 2022 tilastokeskuksen tiedon mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2022 vuoteen 2040 n. 27 % eli 2359 llä henkilöllä ja kaikista iäkkäimmän väestö yli 85 vuotiaiden ryhmässä kasvua on eniten n. 85 % (2040 henkilöä). 65-74-vuotiaiden määrä vastaavasti laskee ennustetiedon vuoden 2022 noin 13 %: sta vuoteen 2040 mennessä noin 11 %:iin koko väestöstä. Verrattuna vuoden 2022 ennakkotietoon suhteessa vuoden 2040 arvioituun ko. ikäryhmän väestömäärään laskua on ikäryhmässä 65-74-vuotiaat n. 30 %.
Kehittämistyö kohdistuu tällä hetkellä eniten ikääntyviin, mutta tavoitteena on luoda yhteisöllisen asumisen toimintamalli, jota voi soveltaa alueellamme muillekin asiakasryhmille.
Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen kehitys asettavat valtakunnallisesti ja alueittain haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat eivät tule riittämään jos emme tee muutoksia asumisen ja palveluiden järjestämisessä. Yhteisöllisellä asumisella voidaan osaltaan lisätä ja tukea väestön osallisuutta sekä toimijuutta ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Näin ollen voimme mahdollisesti viivästyttää tai välttää kokonaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta sekä säästää henkilöstöresursseja, jolloin myös kustannukset ovat matalammat.
Yhteisöllisen asumisen toimintamalli luodaan koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, johon kuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Kaustisen, Halsuan, Vetelin, Perhon, Toholammin sekä Lestijärven kunnat.
Kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat, kuten ikääntyvät, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä vammaiset. Yhteisöllisestä asumisesta voivat hyötyä yksinäiset sekä paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät.
Soiten alueen tällä hetkellä toiminnassa olevien yksiköiden asukkailta on kerätty mm. keskusteluiden sekä asukaskokousten avulla toiveita yhteisöllisen asumisen sekä siellä järjestettävän toiminnan suhteen. Asukkailla on myös mahdollisuus järjestää itse erilaista toimintaa yhteisöissään.
Soiten alueen 75- ja 80 vuotta vuoden 2023 aikana täyttäneille asukkaille on tehty yhteisölliseen asumiseen liittyvä kysely. Kyselyn avulla saimme tietoa alueen asiakkaiden toiveista ja ajatuksista yhteisölliseen asumiseen ja siellä järjestettävään toimintaan liittyen. Lisäksi kartoitimme kyselyn avulla heidän tämänhetkistä asumistilannettaan ja halukkuutta asua yhteisöllisessä asumismuodossa tulevaisuudessa.
Muokataan tiedot yhteisöllisestä asumisesta Soiten kotisivuille sekä tarvittavien dokumenttien muokkaukset.
Henkilöstölle on tarve järjestää tiedotusta, koulutusta sekä työpajatoimintaa, jotta toimintakulttuurin muutos toteutuu yksiköissä.
Paikkakunnittain yhteisöllisen asumisen osallistavan toiminnan työryhmien perustaminen ja jatkuvuuden varmistaminen (järjestöt, yhdistykset, yksityiset toimijat, oppilaitosyhteistyö).
Toimintaa koordinoi hankkeen aikana yhteisöllisen asumisen kehittäjäkoordinaattori yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden sekä yksiköiden välillä. Toimintojen jatkuvuuden ja juurruttamisen kannalta tulee miettiä miten ja kuka/ketkä koordinoivat toimintaa ja pitävät yhteyksiä yllä hankkeen jälkeen.
Yhteisöllisen asumisen asukkailta kerätään säännöllisesti palautetta ja toiveita yksiköissä järjestettävästä yhteisöllisestä ja osallistavasta toiminnasta. Palautteiden keruu yksiköissä erilaisin menetelmin.
Hankkeen aikana kartoitamme kyselyllä Soiten hyvinvointialueen asukkaiden tarvetta ja halukkuutta yhteisölliseen asumiseen jatkossa.
Kokeilemme ja hyödynnämme digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja toiminnan järjestämisen tukena. Yksiköiden digilaitteet ja välineet tulee olla sen mukaiset, että niitä voidaan hyödyntää asiakkaiden sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan järjestämisessä.
Kiinteistöjen tilojen soveltuvuuden arvioinnin työvälineeksi laaditaan tarkistuslista Päijät-Hämeen mallin mukaisesti.