Yhteisöllinen asuminen, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Yhteisöllisen asumisen (SHL 21b §) toimintamalli , joka edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista, toimijuutta sekä osallisuutta.
Toimintamallin nimi
Yhteisöllisen asumisen (SHL 21b §) toimintamalli , joka edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista, toimijuutta sekä osallisuutta.
Yhteisöllinen asuminen on oman kodin ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimuoto, jolla edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevan väestön kotona asumista, toimijuutta sekä osallisuutta. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Yhteisöllisestä asumisesta voivat hyötyä yksinäiset, paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät sekä omaishoidettavat yhdessä omaishoitajan kanssa. Kuitenkin lähtökohtana on asiakkaan oma halu asua yhteisöllisessä asumismuodossa. Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista turvallisessa ja esteettömässä asumisyksikössä, jossa asukkaalla on hallinnassa hänen tarpeitaan vastaava asunto. Asukkaalla on mahdollisuus oman asunnon lisäksi käyttää ja hyödyntää yhteisiä tiloja. Tilojen turvallisuutta, esteettömyyttä ja kuntoa tarkastellaan "yhteisöllisen asumisen rakennuksen" -tarkistuslistan avulla.
Asiakkaat ohjautuvat yhteisölliseen asumiseen pääasiassa olemassa olevan kotihoidon asiakkuuden ja palvelutarpeen arvioinnin kautta. Soite on määrittänyt yhteisöllisen asumisen kriteerit, joita hyödynnetään arvioinnissa. Palvelutarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös Soitella jo käytössä olevia mittareita, kuten RAI. Yhteisölliseen asumiseen haetaan "hakemus yhteisölliseen asumiseen" -lomakkeella. Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen hakemus osoitetaan yhteisöllisen asumisyksikön palveluesimiehelle, joka tekee asumisesta hallintopäätöksen. Paikkaa myönnettäessä huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne, kiireellisyysjärjestys sekä yksikön paikkatilanne. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalle järjestetään erikseen tarpeen mukaiset palvelut esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina. Asiakas voi halutessaan ostaa palvelut myös yksityiseltä toiminnanharjoittajalta.
Mielenterveys- ja päihdepuolen yhteisöllisen asumisen palvelut on tarkoitettu 18-65 -vuotiaille, joilla on psyykkisestä sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn heikentymistä ja arjen hallinnan haasteita. Soiten alueella on määritelty omat kriteerit mielenterveys- ja päihdepuolen yhteisölliseen asumiseen ja hakemuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti (Hakemus mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluista /Hakemus päihdekuntoutujien asumis- ja tukipalveluista). Hakemukset käsitellään Mielenterveys-/päihdepuolen tiimeissä. Tällä hetkellä Soiten alueen mielenterveys- ja päihdepuolen yhteisöllisen asumisen yksiköt ovat ostopalveluyksiköitä. Näissä yksiköissä henkilöstöä on usein paikalla aamu- ja mahdollisesti myös ilta-aikaan ja asiakkaan tulee sitoutua kuntouttavaan toimintaan. Yksikössä asuminen on vapaaehtoista ja tavoitteena on pääosin kuntoutua itsenäiseen asumiseen tai vähemmän tuettuun asumiseen.
Yhteisöllisessä asumisessa olennaista on sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan järjestäminen. Hyvinvointialue on järjestämis- ja koordinointivastuussa toiminnasta. Sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa järjestetään yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen, yksityisten toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Asukkaat voivat myös halutessaan itse järjestää toimintaa. Tavoitteena on asiakasta osallistava ja toimintakykyä sekä toimijuutta tukevan toimintakulttuurin luominen yksiköihin. Tämä mahdollistaa asiakkaan osallisuuden ja oman näköisen arjen toteutumisen. Asumisen ja arjen toiminnan tukena voidaan hyödyntää erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja yksikön ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Soiten hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen toimintamallin kehittämistyön taustalla on Sosiaalihuoltolain uudistus, joka tuli voimaan 1.1.2023. Siinä yhteisöllinen asuminen korvaa ns. tavallisen palveluasumisen. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalle järjestetään erikseen tarpeen mukaiset palvelut esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina. Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista turvallisessa ja esteettömässä asumisyksikössä, jossa asukkaalla on hallinnassa hänen tarpeitaan vastaava asunto. Yhteisöllisessä asumisessa olennaista on osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ylläpitävän toiminnan järjestäminen. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Kehittämistyön taustalla vaikuttavat myös "Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030" sekä "laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosina 2020-2023". Näissä molemmissa keskeisenä tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi ja keskeisiä linjauksia ja vaikuttavuustavoitteita ovat:
- Työikäisten toimintakyky parantunut ja työurat pidentyneet
- Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
- Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa
- Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia
- Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas
- Asuminen ja elinympäristöt ovat ikäystävällisiä
Asumista koskevissa suunnitelmissa hyödynnämme ympäristöministeriön ja ARA:n laatimia selvityksiä ja oppaita.
Soite 2030 ohjelman tavoitteena on keventää palvelurakennetta niin, että vähennetään erikoissairaanhoidon palveluja ja vahvistetaan peruspalveluja. Tavoitteena on luoda Keski-pohjanmaan hyvinvointialueelle palvelurakenne, jossa painopistettä siirretään raskaammasta kevyempään päähän ja matalan kynnyksen palveluihin.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuoden 2022 tilastokeskuksen tiedon mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2022 vuoteen 2040 n. 27 % eli 2359 llä henkilöllä ja kaikista iäkkäimmän väestö yli 85 vuotiaiden ryhmässä kasvua on eniten n. 85 % (2040 henkilöä). 65-74-vuotiaiden määrä vastaavasti laskee ennustetiedon vuoden 2022 noin 13 %: sta vuoteen 2040 mennessä noin 11 %:iin koko väestöstä. Verrattuna vuoden 2022 ennakkotietoon suhteessa vuoden 2040 arvioituun ko. ikäryhmän väestömäärään laskua on ikäryhmässä 65-74-vuotiaat n. 30 %.
Kehittämistyö kohdistuu tällä hetkellä eniten ikääntyviin, mutta tavoitteena on luoda yhteisöllisen asumisen toimintamalli, jota voi soveltaa alueellamme muillekin asiakasryhmille.
Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen kehitys asettavat valtakunnallisesti ja alueittain haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat eivät tule riittämään jos emme tee muutoksia asumisen ja palveluiden järjestämisessä. Yhteisöllisellä asumisella voidaan osaltaan lisätä ja tukea väestön osallisuutta sekä toimijuutta ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Näin ollen voimme mahdollisesti viivästyttää tai välttää kokonaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta sekä säästää henkilöstöresursseja, jolloin myös kustannukset ovat matalammat.
Yhteisöllisen asumisen toimintamalli luodaan koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, johon kuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Kaustisen, Halsuan, Vetelin, Perhon, Toholammin sekä Lestijärven kunnat.
Kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat, kuten ikääntyvät, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä vammaiset. Yhteisöllisestä asumisesta voivat hyötyä yksinäiset sekä paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät.
Soiten alueen tällä hetkellä toiminnassa olevien yhteisöllisen asumisen yksiköiden asukkailta on kerätty mm. keskusteluiden sekä asukaskokousten avulla toiveita yhteisöllisen asumisen sekä siellä järjestettävän toiminnan suhteen. Asukkailla on myös mahdollisuus järjestää itse erilaista toimintaa yhteisöissään.
Osana yhteisöllisen asumisen toimintamallin osahanketta toteutettiin yhteisölliseen asumiseen liittyvä kysely syksyllä 2023. Kohderyhmänä kyselyssä olivat hyvinvointialueen 75 ja 80 vuotta täyttäneet kotona asuvat. Kysely lähetettiin 946 75-vuotiaalle ja 523 80-vuotiaalle, eli yhteensä 1469 asukkaalle. Kyselyyn tuli 727 vastausta. Vastausprosentiksi muodostui 49,5 prosenttia. Kaikki vastaajat eivät olleet vastanneet kaikkiin kysymyksiin, joten osassa kysymyksiä vastaajien määrä jäi vähäisemmäksi. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa hyvinvointialueen ikääntyvien tämänhetkisiä sekä tulevia tarpeita ja toiveita yhteisöllisen asumisen ja siellä järjestettävän toiminnan suhteen. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty yhteisöllisen asumisen kehittämistyössä. Kyselyn avulla saatiin myös tulevaisuutta ajatellen tärkeää tietoa toiveista yhteisöllisen asumisen yksiköiden tilojen, sijainnin ja toiminnan sekä palveluiden suhteen. Kyselyn vastausten perusteella voidaan myös todeta, että hyvinvointialueellamme tulee olla yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia nykyistä enemmän tarjolla tulevaisuudessa.
- Soiten kotisivuille on muokattu tiedot yhteisöllisestä asumisesta. Myös muita tarvittavia yhteisöllisen asumisen dokumentteja on muokattu. Kiinteistöjen tilojen soveltuvuuden arvioinnin työvälineeksi on laadittu tarkistuslista Päijät-Hämeen mallin mukaisesti.
- Henkilöstölle on järjestetty tiedotusta yhteisöllisen asumisen asumismuodosta
- Yhteisöllisen asumisen kehittämisestä on tiedotettu Soiten henkilöstöä henkilöstötiedotteen muodossa sekä muuta alueen väestöä Soiten www-sivuilla, Yle julkaissut aiheeseen liittyen myös jutun, infotilaisuuksista ilmoitukset paikallisissa lehdissä ja/tai kuntatiedotteissa sekä Soiten www-sivuilla.
- Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävän toimintakulttuurin vahvistamiseksi yhteisöllisen asumisen yksiköissä on hankkeen aikana järjestetty kotihoidon henkilöstölle tiedotusta ja työpajatoimintaa. Ammattihenkilöistä koostuva työpajaryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa, näissä kussakin osallistujia oli 11-16 henkilöä. Työpajoissa käsiteltiin asiakkaiden osallisuuden ja toimijuuden sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen liittyviä asioita. Lisäksi työpajoissa jaettiin yksikössä jo olemassa olevia toimivia käytänteitä asiakkaiden osallisuuden ja toimijuuden tukemiseksi, kuten: millä tavoin kerätään tietoa asukkaan voimavaroista, millä tavoin asiakas on osallisena omien palveluiden suunnittelussa, millä tavoin asiakasta autetaan pääsemään osaksi yhteisöä yhteisöllisessä asumisessa, millä tavalla asiakkaat otetaan mukaan osallistavan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, millä tavoin kerätään palautetta?
- Hankkeen aikana kartoitettiin kyselyllä Soiten hyvinvointialueen asukkaiden tarvetta ja halukkuutta yhteisölliseen asumiseen jatkossa. (Kohderyhmä 75 ja 80 vuotiaat).
- Hyvinvointialueella on kartoitettu laajasti alueen vapaaehtoiset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat kiinnostuneita ja voisivat sitoutua yhteisöllisen asumisen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ylläpitävän toiminnan pyörittämiseen ja organisointiin. Tähän liittyen Soiten alueella järjestettiin infotilaisuuksia hyvinvointialueen kolmannen sektorin, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoille (Halsua, Kaustinen, Kannus, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Veteli), joista tiedotettiin Soiten verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä paikallisissa kuntatiedotteissa ja lehdissä. Infotilaisuuksia oli kaikkinensa 12 kappaletta hankkeen aikana.
- Hankkeen aikana perustettiin paikkakunnittain yhteisöllisen asumisen osallistavia työryhmiä (järjestöt, yhdistykset, yksityiset toimijat, oppilasyhteistyö). Alueellisissa työryhmissä on tehty työnjakoa eri toimijoiden kesken osallistavan toiminnan järjestämisestä. Alueelliset työryhmät kokoontuivat kehittäjäkoordinaattorin koordinoimana kukin 2-3 kolme kertaa hankkeen aikana.
- Yhteisöllisen asumisen asukkailta kerätään säännöllisesti palautetta ja toiveita yksiköissä järjestettävästä yhteisöllisestä ja osallistavasta toiminnasta. Palautteiden keruu yksiköissä erilaisin menetelmin.
- Yhteisöllisen asumisen toimintamallia on tarkasteltu yhteisesti kehittämistyöryhmässä sekä hankeosa-alueen yhteyshenkilöiden kanssa. Toimintamallikuvauksen lisäksi on kuvattu yhteisölliseen asumiseen ohjautumisen prosessi. Yhteisöllisen asumisen toimintamallikuvauksella voidaan tehdä näkyviksi yhteisöllisen asumisen keskeisiä osa-alueita.
- Hankkeen aikana on kokeiltu digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja toiminnan järjestämisen tukena. Hankkeen aikana tehtiin YETI-jättitabletti -kokeilu yhteistyössä Centria HealthLabin kanssa Kokkolan yhteisöllisen asumisen yksikössä 01-03/2024. Tavoitteena oli lisätä asukkaiden osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa YETin avulla sekä sitä, että asukkaat voisivat myös keskenään omatoimisesti ja itsenäisesti käyttää YETIä. Tarkoituksena oli testailla ja perehdyttää sekä henkilöstöä että asukkaita YETI:n käyttöön.
- Hankkeen aikana kehitettiin yhteistyössä NTT-Datan kanssa digitaalinen viestintäalusta, joka on otettu käyttöön hyvinvointialueella. Tätä varten perustettiin oma kehittämistyöryhmä. Työryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa alustan kehittämistyöhön liittyen. Kehittämistyön lisäksi alustan käyttäjille järjestettiin perehdytystä. SBM-alustalla on näkyvillä yhdistysten sekä Soiten yksiköiden vapaana olevia tuki-/seniori- ja yhteisöllisen asumisen asuntoja. Alustan käyttö on yhdistyksille vapaaehtoista. Digialustan ajatuksena on se, että digialusta helpottaa vapaiden asuntojen markkinoinnissa, jos sille on yhdistyksillä tarvetta.
- Toimintaa koordinoi hankkeen aikana yhteisöllisen asumisen kehittäjäkoordinaattori yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden sekä yksiköiden välillä. Toimintojen jatkuvuuden ja juurruttamisen kannalta tulee miettiä miten ja kuka/ketkä koordinoivat toimintaa ja pitävät yhteyksiä yllä hankkeen jälkeen.
Sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa järjestetään yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen, yksityisten toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Asukkaat voivat myös halutessaan itse järjestää toimintaa. Asukkaita kannustetaan toiminnan omatoimiseen suunnitteluun ja järjestämiseen. Tavoitteena on asiakasta osallistava ja toimintakykyä sekä toimijuutta tukevan toimintakulttuurin luominen yksiköihin. Tämä mahdollistaa asiakkaan osallisuuden ja oman näköisen arjen toteutumisen. Eri yksiköiden asukkaat ovat hyvin eri kuntoisia ja toimintakyvyltään eri tasoisia. Myös järjestetty toiminta tulee olla sen mukaista. Toimintakyvystä riippuen myös asukkaiden voimavarat järjestää omatoimisesti yhteisöllistä toimintaa on vaihtelevaa.
Osallistavaa toimintaa koordinoidaan Soiten taholta. Yksiköissä on omat viestintäkäytänteet, miten tieto osallistavasta ohjelmasta ja muusta toiminnasta saavuttaa asiakkaat. Näitä ovat muun muassa viikko-ohjelma, joka on esillä ilmoitustaululla, esiintyjistä ilmoitetaan asiakkaille erikseen, kotikäynneillä ja yhteisten ruokailujen yhteydessä muistutetaan tulevasta ohjelmasta, asiakkaita myös saatetaan omista asunnoistaan mukaan toimintaan. Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista asumista voidaan toteuttaa rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa. Näissä järjestetään usein yhteistä ohjelmaa sekä ympärivuorokautisen että yhteisöllisen asumisen asukkaille. Vapaaehtoisten järjestämästä toiminnasta informoidaan mm. alueellisessa kuntatiedotteessa ja toimintaan voi osallistua myös esimerkiksi lähialueen rivitaloista.
Alueelliset työryhmät kokoontuivat kehittäjäkoordinaattorin koordinoimana kukin 2-3 kolme kertaa hankkeen aikana. Vapaaehtois-/järjestö- ja yhdistystoimijoiden mukana oleminen paikkakuntakohtaisissa osallistavan toiminnan työryhmäkokoontumisissa on ollut vaihtelevaa. He eivät pysty sitoutumaan jatkuvaan toiminnan järjestämiseen, vaan toimintatuokiot ovat lähinnä yksittäisiä tuokioita silloin tällöin. Paikkakuntakohtaiset työryhmät kokoontuvat edelleen, kokoonpanot ovat kuitenkin hieman muuttuneet. Työryhmät pyörivät tällä hetkellä vapaaehtoisten vetämänä, he suunnittelevat yhdessä toimintaa yhteisöllisen asumisen asukkaille sekä keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittavat sovitut ohjelmat sekä aikataulut yhteisöllisen asumisen esihenkilöille.
Yhteisöllisen asumisen asukkailta kerätään säännöllisesti palautetta ja toiveita yksiköissä järjestettävästä yhteisöllisestä ja osallistavasta toiminnasta. Asukkaiden vapaamuotoiset haastattelut ja keskustelut ovat esimerkkeinä tiedonkeruun menetelmistä. Asiakkaita kannustetaan myös toiminnan omatoimiseen suunnitteluun ja järjestämiseen. Yhteisölliseen toimintaan osallistuminen on asiakkaille aina vapaaehtoista. Vapaamuotoisissa keskusteluissa asukkaat ovat tuoneet esille, että he kokevat erityisen tärkeäksi sen, että toimintoihin osallistuminen on heille vapaaehtoista eikä heillä ole siihen velvoitetta. Asukkaiden toiveita osallistavan toiminnan suhteen ovat olleet esimerkiksi keskustelua, yhteislaulua ja lauluesityksiä, lukupiiri, pihan haravointia/hoitoa, hartaudet, jumppaa, bingoa.
Henkilöstön työpajoissa noussut esille, että sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta edistävän toiminnan koordinoinnista täytyy jonkun kotihoidon ulkopuolisen työntekijän ottaa vastuu. Kotihoidon työntekijöiden resurssi ei riitä käyntien lisäksi muun toiminnan järjestämiseen. Yksi mahdollisuus on, että yhdelle kotihoidon työntekijälle osoitetaan työsuunnittelussa aikaa yhteisöllisen toiminnan koordinointiin ja asiakkaiden osallisuuden tukemiseen. Tämä todennäköisesti vaatisi jonkinasteista henkilöstöresurssin lisäämistä kotihoitoon.
Yhteistyössä NTT Data:n kanssa kehitettiin SBM-digialusta, johon tuli näkyviin yhdistysten sekä Soiten yksiköiden vapaana olevia tuki-/seniori- ja yhteisöllisen saumisen asuntoja. Digialustan kehittämistä varten perustettiin oma kehittämistyöryhmä. Yksiköiden esihenkilöt huolehtivat omien yksiköiden paikkatilanteen päivittämisestä. Yhdistykset puolestaan huolehtivat oman vuokra-asuntotilanteen ajantasaisuudesta, mikäli haluavat käyttää alustaa. Yhdistysten omistajatahoilla näkymä ja muokkausoikeudet ovat vain oman vuokrakiinteistön tietoihin. Alustan käyttö on yhdistyksille vapaaehtoista. Digialustan ajatuksena on se, että digialusta helpottaa vapaiden asuntojen markkinoinnissa, jos sille on yhdistyksillä tarvetta. Digialustan kokeilu käynnistyi keväällä 2024 ja se on käyttöönotettu loppuvuodesta 2024. Tällä hetkellä alustalla on näkyvillä Soiten omat yhteisöllisen asumisen yksiköiden paikat. Yhdistystoimijoille sekä palveluohjaajille ollaan järjestämässä vielä perehdytystä alustan käyttöön liittyen.
Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen kehitys asettavat valtakunnallisesti ja alueittain haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat eivät tule riittämään, jos emme tee muutoksia asumisen ja palveluiden järjestämisessä. Yhteisöllisellä asumisella voidaan osaltaan lisätä ja tukea väestön osallisuutta sekä toimijuutta ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Näin ollen voimme mahdollisesti viivästyttää tai välttää kokonaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta sekä säästää henkilöstöresursseja, jolloin myös kustannukset ovat matalammat. Yhteisöllisen asumisen osalta haasteena on tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelma. Asuntoja on vapaana siellä, missä kysyntä on vähäisempää. Tarjonta on vähäistä kantaKokkolassa, jossa kysyntää on paljon. Kaustisen kasvavaan kysyntään kyetään vastaamaan, kun sinne on vuoden 2024 vaihteessa valmistunut uusi iäkkäiden henkilöiden 19 asuntoinen yhteisöllisen asumisen yksikkö. Kaustisen asuntoihin on ollut kovasti kiinnostusta.
Hyvinvointialueella Hoidon ja Hoivan palvelujen peittävyysprosentteja on seurattu neljännesvuosittain. Tavoitteet on asetettu valtakunnallisten tavoitteiden ja strategian pohjalta. Osavuosikatsauksen tammi-syyskuu 2024 tietojen pohjalta voidaan todeta, että Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ollaan aika lähellä tavoitteita. Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden peittävyys% kaikista alueen yli 75 -vuotiaista oli 92,8% syyskuussa 2024 (tavoite 94%). Tehostetun palveluasumisen peittävyys vastaavassa väestöryhmässä puolestaan oli 6,3% syyskuussa 2024, kun tavoite on, että se laskee 6%:iin. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä oli 8471 (9/2024). Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 8 % yli 75 – vuotiaista henkilöitä per 9/2024 (9,3 % 9/2023). Kotihoidon käyntimäärissä oli laskua 5,8 % verrattuna viime vuoteen. Laskua selittää kesän sijaispulasta johtunut asiakkaiden siirto yksityiselle palveluntuottajalle kesä-elokuun ajaksi Kokkolassa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 30.6.2024 alueella asui 398 yli 75- vuotiasta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan (7986 → 8384).
Osana yhteisöllisen asumisen toimintamallin osahanketta toteutettiin yhteisöllisen asumisen kysely syksyllä 2023. Kohderyhmänä kyselyssä olivat hyvinvointialueen 75 ja 80 vuotta täyttäneet kotona asuvat. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa hyvinvointialueen ikääntyvien tämänhetkisiä sekä tulevia tarpeita ja toiveita yhteisöllisen asumisen ja siellä järjestettävän toiminnan suhteen. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty yhteisöllisen asumisen kehittämistyössä. Kyselyn avulla saatiin myös tulevaisuutta ajatellen tärkeää tietoa toiveista yhteisöllisen asumisen yksiköiden tilojen, sijainnin ja toiminnan sekä palveluiden suhteen. Kyselyn vastausten perusteella voidaan myös todeta, että hyvinvointialueellamme tulee olla yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia nykyistä enemmän tarjolla tulevaisuudessa.
Kansikuva
